Ladataan...
Isyyspakkaus

Myimme hiljattain kirpputorilla pois isot kassilliset tarpeettomiksi tai pieniksi käyneitä lastenvaatteita ja muita tavaroita, ja mukana oli myös tyttösen leluja. Saimme neuvoteltua hänen kanssaan, että jos hän laittaa myyntiin omia tavaroitaan, hän saa ostaa niiden myyntituotoilla itselleen jotain kivaa lelukaupasta. Ihan mitä vain.

Tarkat myyntitulot per tavara eivät olleet tiedossani, mutta päätimme, että 20 euroa on sopiva summa.

Lähdin hänen kanssaan siis kaupungille jännittäen, mitä hän lelukaupasta löytäisikään. 

Tein tietysti selväksi, että rahaa on sen 20 euroa, ja sen pitää riittää. Sillä voi ostaa yhden tai useamman asian, mutta ne eivät saa maksaa yli 20:ta euroa.

Valinta osoittautukin yllättävän vaikeaksi. Ei hän todellakaan kahminut hyllyistä kaikkea, mitä näki, vaan harkitsi ja punnitsi asioita ja katseli hintoja. Sitten mietittiin riittävätkö rahat ja mitä jotkin tuotteet maksaisivat yhdessä.

Kerran hän jo sanoi, että haluaisi pinkit pom pomit, 11,99 €, mutta taisin näyttää niin hölmistyneeltä, että kysyttyäni vielä "Mitä ihmettä sä niillä oikein teet? Haluatko sä ihan oikeasti tuollaiset? Mitä varten?" hän totesi itsekin, että voisi hän katsella vielä jotain muutakin.

Sitten hän huomasi toisessa hyllyssä Tuhkimon peruukin, alennuksessa 7 €, ja se todettiin hyväksi löydöksi, kun Tuhkimon asukin oli jo kotona olemassa. Vaan mitä tehdä lopuilla rahoilla?

Samassa hyllyssä peruukin kanssa oli Frozen-koruja, ja hän tarrautui johonkin susirumaan rihkamapakkaukseen, 11,99 €. Silloin minun oli kuitenkin jo hieman peräännyttävä tästä "osta mitä vain"-ajatuksesta.

Selitin parhaani mukaan, että tätä täsmälleen samanlaista krääsää tulee joka kuukausi Prinsessa-lehden mukana, ja nämä kyseiset korut ovat aivan suhteettoman kalliit. Kerroin myös, että ei ole mikään pakko ostaa mitään, vaan rahat voi myös säästää. Ja että jos säästää pidempään ja laittaa säästöön useamminkin, voi joskus ostaakin jotain isompaa ja kalliimpaa, johon tämä alkuperäinen 20 euroa ei olisi riittänyt.

Ja kuinka ollakaan.

Poistuimme kaupasta peruukin ja 13 euron vaihtorahojen kanssa.

Loistopäätös!

Onko se nyt ihana?

Voi miten voikin tyttö olla niin kaunis ja viisas!

Katsellaan toiste sitten jotain muuta, kun on säästetty rahaa vähän enemmän.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: OP

Kun minua pyydettiin mukaan OPn tuottamaan #Alkuja-podcast-sarjaan, ajattelin aivan ensin, että ohjelmassa keskusteltaisiin tiukasti taloudesta. Kävi kuitenkin ilmi, että keskustelu Maria Veitolan ja Tuomas Rajalan käsittelisi aivan kaikkea muuta, ja rahaa ei taidettu mainita sanallakaan.

Uskaltauduin kuuntelemaan oman jaksoni itse vasta aivan pari päivää sitten, ja ilokseni puhuin suurin piirtein järkeviä, vaikka kysymyksiin ei ollut juurikaan aikaa miettiä loppuun asti harkittuja vastauksia. Ohjelma on julkaistu siis täysin leikkaamattomana.

Jäin kuitenkin pohtimaan vielä tätä talouspuolta, varsinkin luettuani Tuomaksen kirjoittaman tekstin siitä, miten neljän lapsen isänä hän tulee käyttämään lastensa kasvattamiseen noin puoli miljoonaa euroa siihen mennessä, kun he ovat täysi-ikäisiä. Huh!

Kahden lapsen kanssa kustannukset jäävät toki siitä puoleen, mutta on se 250 000 euroakin aikamoinen summa ajatellen, että se kaikki on todella pois jostain muusta seuraavien 18 vuoden aikana.

Perhettä perustaessa monikaan ei varmasti suunnittele lasten määrää siitä koituvien kustannusten perusteella tai päätä olla hankkimatta lapsia (vain) siksi, että lapset tulevat kalliiksi kukkarolle. Silti talousasiat tulevat väistämättä eteen - varsinkin, jos perheen vanhemmat ovat pidempiä aikoja kotihoidon tuella.

Meidän perheemme talous on siten vakaalla pohjalla, että sekä Rouva että minä olemme olleet vakituisissa töissä jo vuosituhannen alkupuolelta asti. Olemme saavuttaneet tulotason, joka mahdollistaa sen, että voimme pakollisten menojen jälkeen ostaa sen, mitä tarvitsemme ja rahaa riittää myös ulkona syömiseen ja lomamatkoihin. Olemme onneksi tehneet omat asuntokauppamme hyvään aikaan ja asuntoamme varten ottamamme laina oli varmasti vain puolet siitä, mitä joutuisimme ottamaan tänä päivänä samaa asuntoa varten.

Arkinen taloutemme perustuu kuitenkin melko säännöllisiin tuloihin ja menoihin, ja yllättävät isot ostokset vievät käyttelytilin saldon melko helposti aika alas. Ulkona syöminen ja lomamatkat ovatkin suurin piirtein ainoita asioita, joihin niin sanotusti törsäämme, ja muuten emme juurikaan shoppaile tai ostele asioita ostamisen ilosta.

Olemme jo pitkään laittaneet kuukausittain pienen summan OPn rahastoihin, ja vuosien varrella säästöjä on kerääntynyt melko mukavasti. OPn omistaja-asiakkaat saavat rahastoja ilman merkintä-, vaihto- ja lunastuskuluja. Osan rahastosijoituksista päätimme käyttää viime kesänä puutarhamökkimme hankintaan, jotta emme tarvinneet lainaa koko kauppahintaan. Lisäksi olemme laittaneet silloin tällöin rahaa erilliselle säästötilille, joka toimii puskurina, jos eteen tulee yllättäviä isoja kuluja.

Nyt, kun Rouva on äitiysvapaalla ja omakin suunnitelmani on jäädä joksikin aikaa hoitovapaalle pojan kanssa, joudumme varmasti ensi vuonna laskemaan tarkemmin, mihin rahat riittävät, kun säännöllisen palkan sijaan onkin pärjättävä kotihoidon tuella.

Pidän todennäköisenä, että tulen ensi vuonna hyödyntämään OPn asiakkaana yhtä lapsiperheille tarjottavista OPn #Perheenlisä-eduista, joka on maksuton asuntolainan lyhennysvapaa. Etu on tarkoitettu perheille, joissa on 9.5.2016-31.12.2017 välisenä aikana alle vuoden ikäinen lapsi tai joihin on syntymässä lapsi.

Muut #Perheenlisä-edut ovat veloitukseton lapsen terveysvakuutus vuodeksi sekä NewLife-henkivakuutus maksutta molemmille vanhemmille. #Perheenlisä-etupaketti lapsiperheille on OPn neljäs #Suominousuun-avaus. Se lanseerattiin helpottamaan uusien perheiden alkuja silloin, kun taloustilanne voi olla tiukimmillaan, ja auttaa omalta osaltaan kirittämään maamme talouskasvua.

Talousasioiden ollessa kunnossa voi keskittyä muuhun elämään, ja lapsiperheessä sitä todella riittää.

Jos et vielä käynyt kuuntelemassa #Alkuja-podcasteja, tee se ihmeessä nyt! Uusi jakso ilmestyy noin kerran kuukaudessa, ja jaksot ovat saatavilla Taloudessa.fi-sivustolla sekä suosituimmilla podcast-alustoilla kuten Soundcloudissa ja Tuneinissä

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen kampanja, yhteistyössä Säästöpankki

Sain kutsun Säästöpankin Oman Talouden Tuokioon keskustelemaan säästämisestä ja sijoittamisesta sekä kartoittamaan hieman omaa talouttani ja rahankäyttöäni.

Vaikka mielessäni ei ollutkaan suuria muutoksia sijoitus- ja säästösuunitelmiin eikä haaveissa ole myöskään mitään isoa hankintaa, ajatus oman talouden tarkastelusta tuntui hauskalta. Kävimme pankkineuvojan kanssa läpi menojamme ja tulojamme, ja vaikutti, että pääpiirteiltään hommat ovat ihan hyvin reilassa.

* * *

Isoin yksittäinen kuukausittainen menomme on luonnollisesti asuntolainan lyhennys.

Se päivä, jolloin asuntolaina nostettiin, vuonna 2003

Alun perin kuukausilyhennys suhteutettiin vuoden 2003 tulotasoon, joka oli huomattavasti nykyistä alhaisempi, joten olemme hyvin voineet ottaa lisää lainaa myös putkiremonttia varten.

Olemme jo usean vuoden ajan laittaneet pahan päivän varalle rahaa yhdistelmärahastoihin. Se on pieni summa kuukaudessa, mutta kun sitä laittaa sivuun useamman vuoden ajan, säästöön jää yllättävän kiva potti. Rahastoissa riski on pieni, mutta raha kasvaa kuitenkin oletettavasti enemmän korkoa kuin tavallisella pankkitilillä.

Varsinkin asuntovelallisia varmasti mietityttää, pitäisikö asuntovelkaa maksaa pois nopeammin vai mieluummin sijoittaa rahoja johonkin. Korkojen ollessa niin alhaalla kuin nykyisin sijoittaminen rahastoihin voi olla kannattavampaa, sillä tuotto-odotus on usein huomattavasti korkeampi kuin lainan korko. 

Yhdistelmärahastossa olevia varoja ei kuitenkaan nosteta aivan tuosta noin vain, joten on erittäin suotavaa, että käyttelytilin lisäksi jokin summa kuukaudessa jää sivuun myös säästötilille. Meilläkin oli jossain vaiheessa säännöllinen tilisiirto - pieni summa kuukaudessa - toiselle tilille, mutta se lopetettiin, kun jäimme vuorotellen vanhempainvapaille, ja tulot putosivat merkittävästi. Sittemmin sitä ei ole tullutkaan tehtyä uudelleen.

Olisi kuitenkin suotavaa, että tilillä olisi rahaa tuplasti sen verran, mikä on kuukausittainen nettotulo, jotta siellä olisi vähän puskuria, mutta aivan siinä en ole. Tämä puskuri oli olemassa vielä ennen suurta putki- ja keittiöremonttivuottamme, mutta silloin kaikki säästöt menivät rahastoja lukuun ottamatta nollaan, eikä vanhempainvapaiden aikanakaan tarvinnut ajatella säästävänsä kummoisesti.

Se päivä, jolloin putkiremontti alkoi, vuonna 2011

Lisäksi on tuntunut kivalta ajatukselta, että avaisi lapselle oman säästötilin, johon vaikkapa isovanhemmat voisivat sitten joskus lahjoittaa rahaa, ja lapsi saisi varat käyttöönsä vaikkapa täyttäessään 18 vuotta. Se ollut mielessä mutta jäänyt sitten kuitenkin tekemättä, sillä... ööö.... hankalaa... tai jotain...

* * *

Talouskartoituksessa hätkähdyttävintä oli se, miten vaikeaa oli vastata niinkin yksinkertaiseen kysymykseen kuin mihin rahat kuukausittain menevät. Minulla ei ole tapana seurata menojani tiliotteelta, ja suoraan sanottuna kun kaikki maksuliikenne käy nykyisin kortilla tai suoraveloituksilla, hämärtyy helposti, mihin rahat lopulta kuluvat.

Pystyisitkö itse vastaamaan edes parin sadan tarkkuudella, kuinka paljon rahaa kuluu ruokaan, harrastuksiin, liikenteeseen, vakuutuksiin, vaatteisiin jne? Minä en. Esimerkiksi muistikuvani vakuutusmaksusta oli puolet pienempi kuin se oikeasti olikaan. Ruokamenojen summaa en osannut edes arvioida. Olisin ehdottanut puolta pienempää lukua kuin mitä neuvoja kertoi olevan tyypillinen lapsiperheen kulutus.

Ehkä tämä kuulostaa jonkun mielestä leväperäiseltä, mutta oikeastaan tiedän omalla tavallani hyvin tarkasti, mihin rahat kuluvat, vaikka tarkkoja summia en osaa sanoakaan. Kulutus on joka kuukausi niin säännöllistä, että sitä ei tarvitse hirveästi seurailla. En ostele juuri mitään ylimääräistä, ja välttämättömien menojen lisäksi rahaa kuluu lähinnä ulkona syömiseen silloin tällöin, ja sekään ei vaihtele kuukausien välillä hirveästi.

Mutta oma action planini on nyt aika selkeä: Otan ensinnäkin selvää, mihin rahat kuluvat. Kun käyn läpi parin kuukauden tiliotteet, saan jo hyvän kuvan säännöllisten menojen tasosta. Toiseksi laitan taas käyntiin sen siirron, joka laittaa kuukausittain rahaa säästötilille. Ja kolmanneksi avaan tytölle oman säästötilin.

Se päivä, jolloin tyttö saapui maailmaan, vuonna 2012

Jos sinäkin kiinnostuit säästämisestä ja sijoittamisesta, varaa aika omaan Oman Talouden Tuokioosi kartoittamaan rahankäyttöäsi ja sitä, miten paljon kuukaudessa voisikin laittaa sivuun. Tuokio on maksuton ja kestää noin tunnin.

Ja ota sitten ihmeessä ennen tapaamista hieman itseäni paremmin selvää, mihin rahasi kuluvat.

 

Kuvitukseksi valitsin kolme asiaa, jotka ovat vaikuttaneet meidän omaan talouteemme eniten: asunnon ostamisen, remontit ja lapsen.

 

Lisätietoja Oman Talouden Tuokiosta Säästöpankin sivuilla: http://www.saastopankki.fi/talous-tasapainossa

Share