Ladataan...
Isyyspakkaus

Eräs lukijani pyysi minua kertomaan tarkemmin, miten olemme järjestäneet lastenhuoneen kahdelle lapselle ja miten sinne siirtyminen sujui. No, siirtyminen sujui kivuttomasti, mutta huoneen järjestelyn suhteen on vähän niin ja näin.

Lastenhuoneemme oli aiemmin kotimme keittiö. Se on pieni pitkulainen huone, joka oli paljon keittiössä aikaa viettäville aivan liian pieni, joten päätimme siirtää keittiön putkiremontin yhteydessä toiseen paikkaan, entiseen ruokasaliksi kutsumaamme huoneeseen.

Vanha keittiö muutettiin siis lastenhuoneeksi, tosin suunnitteluvaiheessa lapsista ei ollut vielä tietoakaan, joten se kulki työnimellä vierashuone. Vierashuoneena se ei kuitenkaan ehtinyt toimia päivääkään, sillä Rouva alkoi odottaa tytärtämme jo remontin aikana.

Yhdelle lapselle huone oli ihan toimiva. Siinä oli juuri tilaa pienelle metalliselle pinnasängylle, runkopatjalle, lipastolle ja kahdelle matalalle senkille. Seinälle kiinnitettiin pienet hyllyt.

Huoneen päässä ikkunan vieressä oleva komero jäi hieman hassusti pinnasängyn taakse niin, että kaapin ovi avautuu vain osittain, mutta ajattelimme sen olevan joka tapauksessa vain tilapäinen ratkaisu. Nyt se tilapäisyys on kestänyt jo kuudetta vuotta, ja siihen on tietysti tottunut.

Tyttö nukkui pienessä metallisängyssä 4-vuotiaaksi, jolloin hänelle hommattiin nykyinen prinsessasängyksi kutsumamme ranskalainen rautasänky. Samalla jouduimme luopumaan vierassänkynä käyttämästämme runkopatjasta, mikä vähän harmittaa, mutta kaikelle ei vain ole tilaa. Kuten siskonsa, myös poika nukkuu yönsä kevyessä matkasängyssä, joka on sijoitetu metallisängyn sisään. Tämä johtuu siitä, että sänky on pinnasängyksi hieman turhan matalareunainen ja harva.

Periaatteessa lastenhuoneemme on siis nyt kahden lapsen kanssa täsmälleen samanlainen kuin ennen toisen lapsen syntymää.

Pieni pinnasänky mahtuu edelleen olemaan ikkunan alla ja tytön iso rautasänky siinä, missä runkopatja oli aiemmin. Lapset leikkivät ja askartelevat useimmiten keittiössä tai olohuoneessa, joten varsinaista leikkitilaa he eivät huoneessa edes kaipaa.

Säilytystilaa voisi olla enemmän, mutta nykyisillä kaapeilla pärjää juuri ja juuri. Pelit ja piirustusvälineet sekä osan leluista säilytämme olohuoneessa, missä niitä myös eniten käytetään. Lastenhuoneen isossa komerossa on lisää pelejä, joitain käyttämättömiä kausivaatteita ja muuta tavaraa, jota tarvitsee harvemmin.

Matalassa liukuovellisessa senkissä vasemmalla on tytön vaatteita, ja oikeanpuoleinen senkki on kutakuinkin tyhjä, joten siihen voidaan alkaa sijoittaa pojan vaatteita, kun niille tarvitaan enemmän tilaa.

Nyt vielä pojan bodyt, housut ja paidat mahtuvat ison lipaston kahteen ylälaatikkoon. Lipaston seuraavassa laatikossa on tytön vaatteita, kolmannessa sekalaisia leluja ja alimmassa vaatteita, jotka ovat joko vielä liian isoja tai käyneet pieniksi.

Vaikka olenkin miettinyt, että pienet liukuovelliset senkit olisi kiva korvata jollain isommalla kaapilla tai laatikostolla, mitään suuria muutoksia ei liene tarpeen tehdä, sillä tiedämme nykyisen lastenhuoneen käyvän joka tapauksessa pieneksi muutamassa vuodessa.

Kun poika tarvitsee isomman sängyn, sille ei ole huoneessa tilaa, emmekä ole innostuneet hankkimaan kerrossänkyä.

Olen kertonut joskus aiemminkin, että omistamme kaksi vierekkäistä asuntoa, ja pidemmän tähtäimen suunnitelmamme on ollut yhdistää asunnot jonain päivänä toisiinsa. Puhuimme monta vuotta, että se tehtäisiin "joskus viiden vuoden päästä", mutta nyt alkaa näyttää siltä, että joudumme käyttämään jo täsmällisempiä lukuja.

Jos siis poika kasvaa nykyisestä sängystään ulos viimeistään 4-vuotiaana, lisätilaa tarvittaisiin jo kolmen vuoden sisällä. Hän on myös kookkaampi kuin siskonsa samassa iässä, joten pieni sänky voi alkaa ahdistaa jo aiemmin.

Siirtyminen yhteiseen huoneeseen on kyllä sujunut yllättävän helposti. Tyttö oli aivan innoissaan, kun sai pikkuveljen nukkumaan viereensä. Myös poika tottui uuteen järjestykseen parissa päivässä ja nukkuu siskonsa kanssa paljon rauhallisemmin kuin meidän huoneessamme.

Päiväkotiaamuina toki harmittaa, että poika herää väkisinkin samaan aikaan kuin siskonsa, mutta nyt loma-aikaan olemme saaneet nauttia järjestelyn eduista, kun lapset saattavat olla pitkät ajat hereillä kahdestaan ennen kuin tyttö tulee herättämään jomman kumman meistä. Ja jo ensi keväänä he molemmat ovat päiväkodissa ja heräävät joka tapauksessa joka päivä yhtä aikaa.

Ainoita käytännön ongelmia on ollut se, että lastenhuoneessa on paljon kaikkea pientä sälää, johon poika ei saisi koskea. On koruja, pinnejä, hiuslenkkejä, lelujen osia, kiviä, simpukoita, tarroja, kolikoita, helmiä, palapelin paloja jne, ja saamme kaivella niitä pojan suusta päivittäin. Sitten on vielä kirjat, sekä kirjaston että omat, joita poika katselee todella mielellään mutta joista hän saattaa täysin varoittamatta repäistä yhtäkkiä sivun irti.

Pienen nippelit ja nappelit sijaitsivat pitkään valkoisten senkkien päällä rasioissa, mutta aivan hiljattain siirsin nämä korurasiat ynnä muut lipaston päälle. Lipasto toimi siihen asti hoitopöytänä, mutta ei reilun vuoden ikäinen jässikkä enää hoitopöytää tarvitse, sillä vaatteet ja vaipat saa helposti puettua päälle sylissäkin.

Tavaroiden siirtäminen lipaston päälle ei tosin tuottanut haluaamaani tulosta, sillä saman tien, kun poika havaitsi kaikki kiinnostavat rasiat siellä, hän kiipesi katsomaan, mistä on kyse.

Lastenhuoneen ovea pidettäneen siis jatkossakin suljettuna, jos siellä ei ole ketään ja poika kuljeskelee vapaasti ympäri asuntoa. Tai näin ainakin niin pitkään, kun tavarat menevät suuhun ja kirjat eivät pysy ehjinä.

Luulen, että asuntojen yhdistämisen ja uuden huonejärjestyksen suunnittelu alkaa toden teolla jo ensi talvena.

 

Lue lisää lastenhuoneen

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Lastenhuoneemme on kaivannut jo pitkään kivaa ja lastenhuoneeseen sopivaa valaisinta. Ennen putkiremonttiamme huone toimi keittiönä, ja myös huoneen valaisin oli sama, joka meillä oli keittiön valaisimena.

Rouva ihastui jo jonkin aikaa sitten Mathieu Challières'n "Les Volières"-lintuhäkkivalaisimiin ja päätti hankkia sellaisen lastenhuoneen kattoon vielä jonain päivänä. Se päivä koitti tänä keväänä, ja päätimme yllättää tytön hänen 4-vuotisyntympäivänsä kunniaksi tällä lintuparvella. Kattoon valaisin pääsi kuitenkin vasta tällä viikolla.

Valaisin sopii hyvin lastenhuoneeseen, jossa on muutenkin lintu- ja eläinteemaa. Valaisin sijoittuu sopivasti itse askartelemani lintuorigamimobilen ja Birger Kaipiaisen Ken kiuruista kaunein -tapetilla päällystetyn seinän väliin.

Valaisin on ostettu Zarrosta (Fredrikinkatu 37), ja se on lintuhäkkimalliston pienin kattovalaisin, "Petite Volière". Sen läpimitta on 45 cm ja korkeus 36 cm. Häkki on tehty kuparilangasta, ja sen pienet lintuset on päällystetty aidoin höyhenin.

Lintuja häkissä on 21, ja jokainen on yksilöllinen.

Kun kaikki on tehty vielä käsityönä, valaisin on myös astetta arvokkaampi, ja sen hinta oli 420 euroa. Ajattelimme sen kuitenkin säilyttävän arvonsa ja myös tuottavan hintansa verran iloa niin aikuisille kuin lapsillekin.

Lampuksi valitsimme Airamin Decor LED -lampun, joka antaa valoa myös lampun kannan suuntaan ja näyttää hauskalta ilman valoakin.

Kyllä, olemme hyvin tyytyväisiä ja onnellisia uuden lintuhäkin omistajia!

 

WWW: challieres.com/voliere.html

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Porin Villa & Peite

Kirjoitin huhtikuussa lapselle ostamastamme ranskalaisesta rautasängystä ja kyselin vinkkejä siihen, mistä voisin tilata joustinpatjan mittatilauksena. Mutta kuinkas kävikään: niin moni lukijani suositteli Porin Villa & Peitteen futoneita, että päätinkin ottaa yhteyttä Poriin ja tilata futonin.

Saimme uuden patjamme pari viikkoa sitten, ja tyttö on nyt ehtinyt totutella jo hetken aikaa nukkumaan "isojen tyttöjen sängyssä". Tai eipä siinä mitään totuttelemista ole ollut: hän kapsahti sänkyyn heti, kun olin saanut lakanan ensimmäistä kertaa pingotettua patjan päälle, meni nukkumaan hymyssä suin ja on kömpinyt siitä asti joka ilta tyytyväisenä nalle Antero Vipusen kainaloon unileluineen.

Lapsen sänkyyn riittäisi periaatteessa 8 cm:n vahvuinen lasten futon, mutta koska tämä sänky menee kokonsa puolesta tytöllä vaikka aikuiseksi asti, ostimme saman tien 14 cm paksun villa-luonnonkumifutonin.

Emme laittaneet futonin ja sängyn rautaisen pohjaristikon väliin erillistä pohjaa tai puusäleikköä. Pienellä lapsella se vielä menee, mutta aikuisen painon alla metallirakenteet tuntuvat sen verran, että sänkyyn on varmasti lisättävä jonkinlainen tasaisempi puu- tai vaneripohja, kun nukkujalla on enemmän painoa.

Porin Villa ja Peite valmistaa futonit käsityönä Porissa ja käyttää niissä pelkkiä luonnonmateriaaleja. Tämän futonin sisältä löytyy villaa, puuvillaa ja luonnonkumia, joten se joustaa ja mukautuu nukkujan alla, hengittää hyvin eikä hiosta.

Futonin hinta tähän 79 cm x 185 cm:n kokoiseen sänkyyn on 364 €, mikä on mielestäni hyvin kohtuullinen, sillä patja on kuitenkin kotimaista käsityötä ja voidaan tehdä täysin omien mittojen mukaan.

Lisäksi tilasimme sängyn päälle villatäytteisen patjansuojan, joka kiinnitetään kuminauhoin futoniin. Patjansuojan lisäksi ei tarvitse erillistä petauspatjaa.

Enpä muuten tiennytkään, että villa on luonnostaan paloturvallinen, joten siihen ei tarvitse lisätä palonsuoja-aineita. Myös tuotteissa käytettävä puuvilla on kemikaalivapaata.

Täytyypä antaa muuten kiitosta myös kuljetuspalvelu Hakoselle, jonka mukana futon tuli. Kerrankin lähetys tuli siihen aikaan, mitä oli sovittu, kuljettaja soitti ennen toimitusta ja toimitus onnistui myös ilta-aikaan. Tuote kannettiin myös sisään asti, eikä lähetystä vastaanottanut Rouva joutunut raahaamaan patjaa itse kadulta.

Rouva alkoi heti haaveilla futonista myös omaan makuhuoneeseemme. Harkitaan. Hän nimittäin haluaisi myös tällaisen rautasängyn, ja sellaista ei pieneen ja hassun malliseen makuuhuoneeseemme saa mitenkään mahtumaan. Mutta futoneihin saisi näemmä myös puusälepohjaisia runkoja. Hmm...

Lisätiedot:
Porin Villa & Peite: porinvillajapeite.fi > Futonit

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kotiimme muutti eilen ranskalainen kaunotar.

Ei, emme ottaneet au pairia vaan löysimme vihdoin tytölle isojen tyttöjen sängyn, jota etsimme jo tovin. Tarkemmin sanottuna ison tytön prinsessasängyn

"Apua, päästäkää minut pois vankilasta!"

Olimme Rouvan kanssa hämmentävän yksimielisiä siitä, että halusimme tytölle vanhan rautasängyn.

Rouva näki joskus muutama vuosi sitten Korkeavuorenkadun Fasaanissa kauniin koukeroisen rautasängyn, mutta silloin sille ei ollut vielä tarvetta eikä myöskään mitään varastotilaa, mihin sen olisi voinut säilöä toistaiseksi.

Nyt katselin läpi nettitorit ja antiikkiliikkeiden tuotesivut ja otin jo alkuvuodesta yhteyttä useampaan antiikkiliikkeeseen, mutta juuri oikeanlaista sänkyä ei tullut vastaan.

Vanhan Patruunan omistaja, Fjalar, kuitenkin kertoi, että hän on lähdössä pian muuutamaksi kuukaudeksi Ranskaan kiertämään antiikkitapahtumia, ja hän katselee matkalta myös sänkyjä.

Maaliskuussa sainkin Fjalarilta kuvia jostain päin Ranskaa. Ensimmäiset eivät olleet aivan sitä, mitä etsimme, mutta sitten vastaan tuli tämä kaunotar. Juuri sellainen, mitä olimme etsineet - tai jopa kauniimpi.

Sivuissa ja päädyissä on kauniit koukerot ja kyljissä hienot valurautakuviot: toisella puolella leijonavaakuna ja toisella kukkakoriste.

Leijonapuoli laitetaan kuulemma seinää vasten, sillä tyttö piti enemmän kukkakuviosta.

Aivan ensin ajattelimme, että sänky maalattaisiin valkoiseksi, mutta nyt kun näimme sen puhdistettuna ruosteesta, sille ei ehkä olekaan tarvetta.

Pitää vielä hangata sänky kauttaaltaan jollain sienellä, ja jos näyttää siltä, että siitä ei perusteellisen puhdistuksen jälkeen lähde enää likaa, se voitaisiinkin säilyttää tällaisena patinoituneena.

Hintaa sängylle tuli 300 euroa, mikä on varsin kohtuullinen, sillä sänky on kuitenkin kuljetettu Ranskasta asti suoraan meille kotiin ilman, että olen itse joutunut laittamaan muutamaa meiliä enempää tikkua ristiin.

Seuraavaksi pitäisi löytää sänkyyn patja. Sängyn koko, 80 x 185 cm, ei ole nykystandardien mukainen, mutta löysin jo pari firmaa, jotka tekevät joustinpatjoja mittatilauksena. Kerron myöhemmin, miten kävi. Onko kellään omia kokemuksia?

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Huomenta! Tai no, täällähän on kyllä oltu hereillä jo useampi tunti.

Vielä muutama viikko sitten saimme nukkua viikonloppuisin kahdeksaan tai puoli yhdeksään, mutta nyt valo herättää pienen touhukkaan päivittäin jo puoli seitsemän ja seitsemän välillä. Huoh.

Eikös luulisi että arkiaamuisin lapsen spontaani herääminen olisi hyvä juttu verrattuna siihen, että uninen taapero pitää repiä puoliväkisin heräilemään keskelle pimeyttä?

Siinä on kuitenkin hienonen raja, milloin lapsi herää liian aikaisin.

Kas, vielä kuukausi sitten meillä oli aamuissa hyvin tarkka rytmi: lapsi herätettiin tiettyyn aikaan ja päiväkotiin lähdettiin lähes minuutin tarkasti samalla kellonlyömällä.

Mutta nyt kun tyttö herää arkisin yli puoli tuntia aiemmin kuin ennen, hänellä on myös yli puoli tuntia enemmän aikaa keksiä kaikkea muuta tekemistä kuin mihin pitäisi keskittyä. Leikkimistä, vaatteiden vaihtoa, juoksentelua... Hänellä on myös nälkä heti herättyään, joten hän haluaa vielä aamupalaakin ennen lähtöä. Siispä vaikka voisi kuvitella, että jos herää aiemmin, ehtisi myös paremmin ja ilman kiirettä päiväkotiin, todellisuudessa se menee aivan päinvastoin.

Itse tietysti arvostaisin eniten sitä, että viikonloppuisin kaikki saisivat nukkua vähän pidempään.

Siellä varmasti moni jo huutaa: "PIMENNYSVERHOT!"

Mutta katsopas kuvaa yllä. Tytön huoneen ikkuna sijaitsee hankalassa syvennyksessä, ja verhoja ei saa oikein syvennykseen muttei sen ulkopuolellekaan. En haluaisi viritystä, joka estää ikkunan avaamisen.

Nytpä pyytäisinkin ideoita siihen, miten tuohon lapsen ikkunaan saisi järkevästi jonkin verhosysteemin. Auta, Lily!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen kampanja, yhteistyössä Pikkunorsu

Terveisiä Pikkunorsun Outille! Julisteet ovat aivan hurmaavat, ja sopivat kehyksetkin löysin vinkkisi mukaisesti Granitista!

Ai mikä Pikkunorsu?

Se on yhden tätäkin blogia lukevan musikaalisen äidin julistekauppa, jonka päätuotteita ovat tutuista lastenlauluista tehdyt typografiset julisteet ja kortit. Pienen pieni veturi, Hämä-hämähäkki ja muut tutut laulut ovat muuttuneet niin hienoiksi julisteiksi, että on vaikea valita, mitä niistä ei haluaisi seinälleen.

Tuiki tuiki tähtönen oli kuitenkin niin kaunis, että se oli ehdoton valinta, ja lopulta päädyin tilaamaan myös yhden tytön lempilauluista, Yksi pieni ankka. (Joku saattanee muistaa vielä Instagram-videoni, jossa pieni laulaa "Utta utta akaisin. Isä kaak!")

Kehysten löytäminen vaan tuntui ongelmalliselta, ja julisteet seisoivat pöydälläni yli kuukauden ennen kuin etsimäni kehykset löytyivät. Haussa olivat valkoiset puukehykset, jossa suojalasi olisi oikeaa lasia. Kaikissa ensiksi mieleen tulleissa kaupoissa tarjolla oli vain pleksiä, mutta sitten oikeanlainen kehys löytyi - juurikin Pikkunorsun Outin neuvosta - Forumin Granitista.

Julisteet pääsivät nyt tytön huoneen seinälle, jolle olemme alkaneet keräillä kehystettyjä kortteja, julisteita ja grafiikkaa. Tarkoitus on tehdä seinästä iso kollaasi, jossa taulut ovat siellä täällä eivätkä todellakaan roiku suorissa riveissä.

Seinällä on muuten myös Tove Janssonin piirtämiä postikortteja, joita Rouva löysi kerran kirpputorilta Mikkelistä. Oli hauskaa nähdä juuri tuossa alla olevassa kuvassa roikkuva pöllökortti Ateneumien Jansson-näyttelyssä vitriinissä. Siinä se nyt roikkuu Tuiki tuiki tähtösen ja Yhden pienen ankan välissä.

Jos sinäkin ihastuit näihin julisteisiin (voiko joku olla ihastumatta?), nyt kannattaa hyödyntää Pikkunorsun Isyyspakkauksen lukijoille tarkoitettu alennuskoodi, joka on voimassa tästä hetkestä kaksi viikkoa eteenpäin, siis ma 30.6.2014 saakka.

Koodi on ISYYSPAKKAUS15 ja saat sillä 15% alennuksen Pikkunorsun verkkokaupassa osoitteessa http://www.pikkunorsu.fi/.

 

Bloggari sai julisteet Pikkunorsulta.

Share

Pages