Ladataan...
Isyyspakkaus

Vieläkö muistat miten tammikuussa uhosin, että hankkiudun eroon kaikesta ylimääräisestä? Siitä kesti lähes neljä kuukautta ennen kuin sain aikaiseksi käydä vaatekomeroni kimppuun.

Miten voikin olla niin vaikeaa luopua vaatteista, joita ei kuitenkaan käytä? Olen kyllä parin vuoden välein vienyt jonkin kassillisen kierrätykseen, mutta silti henkareihin ja hyllyille jää aina jotain, josta ei raaski luopua. "Jospa kuitenkin alkaisin käyttää vielä tätä neuletta? Jos hoikistuisi muutaman kilon, niin nämä housut olisivat ihan ok. Tätäkään paitaa en ole käyttänyt vielä kertaakaan."

Rouva luki muutama viikko sitten Marie Kondon kirjan The Life-Changing Magic of Tidying Up (suomenkielinen versio: Siivouksen elämänmullistava taika), ja luki ja referoi minullekin siitä pätkiä. Kondolla oli paljon mielenkiintoisia ajatuksia siitä, miten oikeastaan juuri mitään ei tarvitse jemmata varmuuden vuoksi. Pääperiaate oli, että jos jokin asia ei tuota iloa, sitä ei tarvitse säästää.

Ja tätä minäkin kyselin itseltäni, kun kävin läpi vaatteita: Tuottaako tämä vaate minulle iloa?

  • Neule, joka on oikeastaan säällä kuin säällä liian kuuma. Ei.
  • Vähän liian tiukat farkut. Eivät todellakaan.
  • Kahdet haaroista ratkenneet farkut. Hmm. Saattaavat tuottaa iloa, mutta eivät minulle itselleni.
  • T-paitoja, joissa näytän liian tiukkaan kuoreen sullotulta makkaralta. Huoh.
  • T-paitoja, joiden painatukset ovat kuluneet lähes pois. Äh.
  • Pikeepaitoja, jotka ovat jo niin kulahtaneita, ettei niitä viitsisi käyttää kodin ulkopuolella. Nou.
  • Pari liian isoa neuletakkia. Ei ole minun tyyliäni.
  • Kasa huppareita. Ei näitäkään kaikkia tarvitse.
  • Pino aluspaitoja. En muista, milloin olisin käyttänyt.
  • Noin 20 kauluspaitaa, joita käytin konsulttiaikoinani työvaatteina. Osa aivan väärillä leikkauksilla. Ei. Pari lempipaitaa saa jäädä.
  • Slipoverejä. Setämäisiä. Virhehankintoja.
  • Liian leveitä ja kirjavia kravatteja. Pois.

Ja niin edelleen. Samaan kasaan joutui myös jokunen kassi ja muutamat kengät.

Kierrätysvaatetta tuli lopulta kaksi Ikean kassillista ja neljä täyttä muovikassillista. (Rouva vei pari pois jo ennen alla olevan kuvan ottamista.)

AAAAAAHHHH!!!!

No, todellisuudessa kyllä se vähän pahalta tuntui, mutta uskon, etten viikon jälkeen enää edes muista, mitä vaatteita laitoin pois.

Tuntuu uskomattomalta, että käyttämättömiä vaatteita on todella ollut näin paljon. Ei mikään ihmekään, että kaapit tuntuivat olevan täynnä. Mainittakoon nyt vielä, että en ole varmaan kertaakaan tehnyt näin täydellistä vaatekaapin tyhjennystä, ja pois laitetuissa vaatteissa oli sellaisia, joita muistan hankkineeni jopa viime vuosituhannen puolella.

Mutta jospas pelastaisin kuitenkin nuo kaksi Brooks Brothersin paitaa tuolta kassista. Jos niitä tulisi sittenkin käytettyä joskus...

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Ja niin saatiin tähänkin blogiin päivän asu -postaus. Ja vielä tuplasellainen.

Valitettavasti en kuitenkaan voinut osallistua internetiä ravistelleeseen lapsi stailaa -haasteeseen, vaikka minua sellaiseen houkuteltiinkin, sillä mukanani oli vain yhdet housut ja kaksi paitaa.

Sen sijaan esittelen erinomaisia löytöjä tältä viikolta.

Ihan ensimmäisenä kehun Uniqlon pikee-paitoja. Ostin viime vuonna muutaman sellaisen, ja niistä on tullut lempipaitojani. Vaikka ne pestään käytännössä joka viikko, ne näyttävät edelleen kuin uusilta. Nyt minulla on niitä sitten muutama enemmän, ja voisin oikeastaan laittaa muut pikee-paitani kierrätykseen. Veikkaan jo nyt, että tästä tummansinisestä ruutupikeestä tulee uusi lempipaitani.

Sitten housut - ja tämä on ehkä suurin ilonaiheeni. Farkkujen etsiminen on lähes kamalinta hommaa, mitä tiedän. Olen nyt useamman vuoden kerännyt voimia etsiä uutta mallia, sillä pitkään käyttämäni Topmanin farkut eivät enää istuneetkaan hyvin.

Pohdin farkkuasiaa jo viime vuoden New Yorkin -reissullamme, ja nyt heti vuotta myöhemmin, päätin kokeilla Uniqlon farkkuja. Oh yes!

Skinny Fit Tapered -malli istui niin kivasti, että ostin kahdet hieman eri sävyisinä. Housut myös lyhennettiin ilmaiseksi. (Lyhin pituus on 32 tuumaa, mutta omat persjalkani vaativat 30 tuuman pituuden.)

Tämä kuulostaa ehkä vähän hassulta, mutta harkitsen nyt vakavasti, pitäisikö hakea vielä kolmannet, nuo mitkä näkyvät alla olevassa kuvassa kaikkein oikeanpuolimmaisina.

Lähes yhtä suuri ilonaihe olivat uuden Converseni, sillä nyt löysin juuri sellaiset, joita etsin vuosi sitten! Nahkaiset ja täysin mustat. Edelliset vastaavat kulutin kirjaimellisesti puhki, ja viime vuonna mallistossa ei ollut täysin mustia. Myös Rouva on aikeissa hankkia samanlaiset, sillä hänkin on käyttänyt yhden vastaavan parin hajalle.

"Isi, otatko sinä kuvan minunkin kengistäni?" kuuluu rattaista. "Ja uusista perhoshousuista?"

No tottahan toki, otetaanpas sinulta vielä ne ulkovaatteet pois päältä.

Tytön vaatteet ovat myös uudet. Perhoshousut ovat Levikset ja kengät Polo by Ralph Lauren, ja ne löytyivät Century 21:sta pilkkahintaan.

Se taisi olla isi, joka näihin farkkuihin ihastui ensin, ja pinkit tennarit taas olivat tytön omalla toivelistalla. Kenkien suhteen minulla ei ollut muuta vaatimusta kuin että ne pitää voida pukea avaamatta nauhoja. Näissä on tarra. Paita on Gapista, josta löytyi jokunen muukin vaate tytölle.

Nyt sitten tiedänkin, mihin pukeudun seuraavan vuoden ajan.

Lisää vaatejuttuja tulossa? Joo! Heti, kun käyn taas vaatekaupassa! Palataan asiaan joskus vuonna 2016.

 

Kuvat on otettu Uniqlon 5th Avenuen liikkeessä.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

"Ja sille ei sitten tule mitään vaaleanpunaisia tai -sinisiä vaatteita."

Rouva vuonna 2011.

Niin. Silloin ei tiedetty, onko tulossa tyttö vai poika, mutta selvää oli, että lapsi puettaisiin ihan kaikenlaisiin väreihin. Ja jos tulisi tyttö, vaaleanpunainen olisi se viimeinen väri vaatetuksessa.

Sitten kävi muun muassa näin. (Joulu 2014.)

Jos tytöltä kysytään, mikä on hänen lempivärinsä, vastaus on hyvin yksiselitteinen.

Jos hän valitsee useammasta vaihtoehdosta mitä vain: vaatteita, leluja, karkkeja... valinta osuu aina, kyllä, vaaleanpunaiseen. Hän ihastelee kaupan ikkunassa näkyviä vaaleanpunaisia hanskoja tai hyllyssä olevia vaaleanpunaisia kenkiä.

Pitkään ehdimmekin hiljaisesti vastustaa sitä, että tytöt pitää pukea vaaleanpunaisiin. Sitten tyttö oppi puhumaan ja kertomaan itse, miten kovasti pitää vaaleanpunaisesta. Vähitellen olemme antaneet periksi. Viimeksi tänään näiden tossujen kohdalla.

Viime viikolla tyttö kertoi, että hän haluaisi nätimmät tossut päiväkotiin. Sellaiset, joissa on rusetti. (Hän rakastaa myös kaikkea, missä on rusetti. Rusetteja ihastellaan yhä uudelleen ja esitellään ylpeänä myös muille.) Koska aiemmin päiväkotiin ostamani tossut olivatkin oikeastaan hieman liian isot, lupasin tytölle, että voisimme etsiä hänelle sellaiset.

Kävimme tänään katselemassa rusettitossuja, mutta oikeanlaisia tossuja ei näyttänyt löytyvän, vaikka kävimme useammassa liikkeessä. Yhdet olivat söpöt, mutta niissä rusetti oli kantapäässä eikä edessä, josta hän näkee sen itsekin.

Sitten vastaan tuli Forumin yläkerran Name It ja nämä vaaleanpunaiset tossut.

"Ovatko ne ihanat?" kysyin.

Olivat.

Ja vaaleanpunaiset.

Toivotaan, että hän nyt malttaa jättää tossut päiväkotiin eikä kysele niiden perään kotonakin.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Taas tuli käytyä Hulluilla päivillä säästämässä rahaa.

  • Ne kengät, joita menin tytön kanssa sovittamaan, oli loppuunmyyty
  • Se takki, jota kokeilin hänelle, oli aivan liian iso
  • Se takki, jota kävin kokeilmassa itse, olikin ruma.

Säästö: noin 390 euroa.

Jotain sentään otimme mukaamme, ettei reissu olisi ollut aivan turha.

Kymmenen hiuslenkkiä: 1 euro. Pieni oli onnellinen.

Minä puolestani voisin melkein maksaa siitä, että joku tekisi vaateostokset puolestani sekä lapselle että itselleni.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen kampanja, yhteistyössä Brothers

Pim, luet muotiblogia!

Mutta eihän tässä blogissa käsitellä vaatteita, ja bloggarikin on kertonut inhoavansa niiden ostamista ja shoppailua!

Niin minäkin yritin ensin sanoa, kun Brothers ehdotti yhteistyötä. Ja siksipä se alkoikin hetken päästä tuntua hauskalta ajatukselta.

Brothersin alkuperäinen ajatus oli, että olisin tehnyt jutun heidän toukokuisesta pukukampanjastaan, mutta en yksinkertaisesti nähnyt aihetta ajankohtaiseksi enkä itselleni luontevaksi. Nykyinen työni ei vaadi pukujen käyttämistä, ja edellisen työni jäljiltä kaapissani roikkuu jo kaksi tai kolmekin pukua käyttämättöminä.

Ja oikeastaan sama koskee myös kauluspaitoja. Olen hankkinut niitä aiemmassa elämässäni kaappiin pitkän rivin, mutta harvemmin niitä tulee enää päälle vedettyä, varsinkaan pitkähihaisina.

Sen sijaan ajattelin hakea ratkaisua ikuiseen ongelmaan: mitä laittaa päälle, jos tilanne vaatii siistimpää asua kuin farkut ja pikeepaita, mutta puku on liian muodollinen. Niin sanottu smart casual. Niin usein varsinkin joihinkin juhliin lähtiessä on tilanne, ettei ole mitään päällepantavaa. Oikeasti.

Ehdotukseni sopi Brothersille, joten sovimme treffit Brothersin Kampinkeskuksen liikkeeseen, ja aloimme sovitella heidän myyjänsä, Hannan, kanssa erilaisia chinoja ja irtotakkeja.

Pukeutumisneuvojan käyttäminen teki melko rasittavana pitämästäni puuhasta oikeastaan jopa miellyttävää. Hanna osasi kertoa täsmälleen, että jos otan tietyn paidan, sen kanssa sopii parhaiten tietty takki. Tai jos päädyn tiettyihin housuihin, se samainen takki ei sovi väriltään yhteen niiden kanssa. Pitihän näitä yhdistelmiä silti sovittaa, ja olin aivan samaa mieltä. (Niin, vaikka vaatteiden ostaminen onkin epämieluisaa puuhaa ja olen laiska pukeutuja, minulla on silti tarkka maku ja hyvä värisilmä. Eikö olekin aika traagista?)

Parit housut, muutama takki ja useampi paita myöhemmin päädyimme siniharmaan paidan, vaaleiden chinojen ja tummansinisen irtotakin yhdistelmään. Vaatteisiin, joissa voisin hyvin lähteä rentoihin juhliin, mutta mikä tärkeintä: kaikkia osia voisin käyttää myös erikseen, jopa töissä. 

Lopullinen valinta lähti oikeastaan tästä paidasta, joka oli sovittamistani paidoista ehdoton suosikki. Kesää vasten oli oikein hyvä ajatus hommata yksi lyhythihainen kauluspaita enemmän, ja tämä kapea malli istui erittäin hyvin. 

Miellyin myös kovasti näihin kevyesti raidallisiin ja prässättyihin vaaleisiin chinoihin. Pidin erityisesti niiden lahkeiden käänteistä, joissa on hauska värikäs yksityiskohta. 

Sinisen paidan kanssa oli valittava paitaa selkeästi tummempi takki, vaikka oikeastaan toinen vaaleampi takki olisi ollut suosikkini takkien joukosta. Mutta kokonaisuutta kun haettiin, valinta osui tähän.

En ole oikeastaan taskuliinaihminen, mutta lupaan harkita sen käyttämistä.

Sitten olikin enää pohdittava kuvauspaikka ja kuvakulma. Viikonloppuna kävimme mökillä tarkastamassa, että kaikki on kunnossa talven jäljiltä, ja päätin, että mökin rantakallio olisi sopiva paikka. Rouva ehdotti ensin, että seisoisin anoppilan pihassa ison syreenipuskan edessä, mutta sitten nauroimme yhdessä, että siitä tulisi sitten aivan kuin jokin ylioppilaskuva.

"Millaisia kuvia sä sitten haluat?" kysyi Rouva.

"Sellaisia, joissa näytän hoikalta ja lihaksikkaalta", vastasin. Unohdin lisätä vielä 'pitkältä'.

Kukas järjestäisi sitten jotkin juhlat? Nyt olisi päällepantavaa!

Sitten vielä yksi vakava kuva kokonaisuudesta.

Kuvat bloggarista: Satu Koivisto

 

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Brothersin kanssa, ja vaatteet on saatu Brothersilta:

  • Lyhythihainen kauluspaita / East West
  • Clubibleiseri / Riley
  • Puuvillahousut / Riley
  • Silkkinen taskuliina / Atlas Design
  • Räätälöinnit Vaatturiliike Sauma

Pukeutumisneuvontaa tarjolla myös muille kuin bloggareille: http://www.brothers.fi/PERSONAL-STYLING1/

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Tiemme vei Turusta Tampereelle, ja ehdimme viettää siellä melko täysipainoisen miniloman.

Tässä jutussa vieraillaan Särkänniemessä ja museokeskus Vapriikissa, syödään Heinätorissa, Neljässä Vuodenajassa, Armas Katukeittiö & Delissä ja Tammelan torilla sekä shoppaillaan (ruksi seinään) Kätkö Vintagessa, Nollakolmessa, Kuopuksessa, Peikonpesässä, Hattu.fi:ssä ja Keittiöelämässä. Huh!

Tampere on sitten kiva paikka, varsinkin näin kesällä. Tammerkosken tehdasmiljöön punatiilirakennukset ovat kauniita, ja on hienoa, että niitä on osattu myös hyödyntää. En ollut aiemmin edes käynyt Tampellan vanhaan tehdashalliin rakennetussa museokeskus Vapriikissa, jossa sijaitsevat mm. Tampeen kaupungin kehityksestä, vuoden 1918 tapahtumista ja erilaisista Tampereeseen liittyvistä innovaatioista kertovat näyttelyt.

Nyt intouduimme vierailemaan siellä, kun kuulimme juuri avautuneesta terrakotta-armeijanäyttelystä.

Terrakotta-armeija Vapriikissa

Alaverstaanraitti 5, Tampere
http://www.tampere.fi/vapriikki

Näyttelyssä on esillä useampi terrakottasotilas ja paljon muitakin Qin- ja Han-dynastioiden hautalöytöjä.

Erittäin mielenkiintoinen näyttely. Tiesitkö, että patsaat ovat sen ajan ihmisiin verrattuna miestä kookkaampia, ja ne ovat alun perin olleet maalattuja kauttaaltaan? Jokainen patsas on yksilöllinen kasvonpiirteita ja kampausta myöten.

Patsaat löydettiin vasta 1970-luvulla vahingossa, kun ne olivat olleet haudattuna kaksi vuosituhatta. Huikeaa.

* * *

Tampere on oivallinen paikka myös ruokatarjonnan suhteen. Olisimme varmaan käyneet muuten päivällisellä joko Ravinteli Huberissa tai Berthassa, mutta koska molemmat olivat lomalla, päädyimme Pyynikintorille ravintola Heinätoriin.

Päivällinen Heinätorissa

Pyynikintori 5, Tampere
http://http://www.heinatori.com/

Ilma oli mitä mainioin ja Heinätorin terassi hyvin kutsuva. Pieni otti sikeät, minä paistettua maksaa ja Rouva muikkuja. Oivallisia valintoja, ja kaiken kaikkiaan kiva paikka. Hyvä, että muut paikat olivat kiinni ja tuli käytyä täällä.

Lounas Neljässä Vuodenajassa

Hämeenkatu 19, Tampere
http://4vuodenaikaa.fi/

Kauppahallin Neljä Vuodenaikaa oli laajentanut tilojaan sitten viime näkemän. Klassikkoannos ranskalainen kalakeitto oli yhtä hyvää kuin ennenkin: täyteläistä ja tomaattista.

Lähikebabia Armas Katukeittiö & Delissä

Tuomiokirkonkatu 17, Tampere
http://maitokauppa.fi/

Olen kirjoittanut Armas-perheen lähikebabeista ennenkin ja olen maistellut niitä sekä Tampereen kauppahallissa että Helsingin Kluuvissa. Tällä kertaa kebabin sisällä oli pulled porkia eli pitkään haudutettua possua. Jos olet lukenut aiemmat juttuni, muistanet, että kehuin Tampereen kauppahallin lähikebabeja ja hämmennyin Kluuvin kebabien leivän kuivuudesta.

Nyt täytyy sanoa, että tämä possukebab oli aivan törkeän hyvää ja ehdottomasti paras Armas-kebab, jonka olen syönyt. Runsaasti täytteitä ja kastikkeita, kivasti chiliä ja erinomainen leipä. Ja se ei todellakaan ollut kuivaa sämpylätaikinaa vaan perunarieskaa! Hei Kluuvin väki, joko te olette vaihtaneet leipänne tähän samaan?

Tapola Tammelantori

Tammelantori, Tampere
http://www.tapolatammelantori.com/

En ollut koskaan aiemmin käynyt Tammelan torilla tai ostanut mustaa makkaraa kojusta. Sen jälkeen, kun päätimme Rouvan kanssa lähteä Tampereelle, puhuin päivittäin siitä, miten sitten menen sinne torille ja ostan sitä makkaraa. Vaan meinasi näyttää pahalta: lähtö läheni, ja retki Tammelaan oli tekemättä. Olimme juuri syöneet lähikebabit, ja torigrilli olisi auki enää 20 minuuttia. Sitten päätin, että mustaa makkaraa voi aivan hyvin syödä jälkiruoaksi ja marssin päättäväisesti Tapolan kojulle.

Ja olihan se siis tuoreena aivan eri makuista kuin ne kuivuneet pötköt, joita yleensä tarjotaan. Käytinkö jo termiä törkeän hyvää liian monta kertaa? No, sitä se kuitenkin oli. Puolukkahillolla ja maidon kanssa.

* * *

En pidä varsinaisesti shoppailusta, mutta on aivan eri asia, jos mielessä on vain muutama etukäteen valittu paikka eikä ole varsinaista pakkoa löytää yhtään mitään.

Kätkö Vintage

Aaltosenkatu 31 - 33, Tampere
www.katkovintage.fi

Edellisen Tampereen-juttuni yhteydessä sain vinkin, että seuraavalla Tampereen-reissulla kannattaa poiketa Tammelantorin lähistöllä sijaitsevassa Kätkössä. Kyllä, todella kiva paikka, vaatteita, kenkiä ja huonekaluja. Löysin hauskat kesäkengät.

Peikonpesä

Väinölänkatu 15
http://www.lastentoripeikonpesa.fi/

Niin ikään Tammelan torin lähistöllä sijaitsevalta Peikonpesä-lastenvaatekirpputorilta löysimme tytölle muutaman bodyn ja kestovaippoja. Hmm, pitäisi kyllä viimein käydä Helsingissäkin siellä yhdellä vastaavalla kirpparilla.

Kuopus

Kehräsaari B, Tampere
http://www.kuopus.fi/

Kun Rouva meni viereiselle Radiokirppikselle, minä kiertelin Kehräsaaren pikkuputiikkeja. Artesaanien lisäksi Kehräsaaressa on myös lastenvaatteita myyvä Kuopus.

Jos kirkkaat värit ja retrokuosit miellyttävät silmää, Kuopus on juuri oikea paikka ostoksille. Kehräsaaren liike keskittyy kotimaisiin valmistajiin ja toinen toimipiste Hatanpään valtatiellä ulkomaisiin. Emme ole ostaneet tytölle hirveästi vaatteita uutena, joten tuntui sopivalta kerrankin törsätä kotimaisen Papu Designin bodyyn.

Ja tämä talutushihnalla varustettu reppuhan on tosi hauska. Otetaan kaksi ja annetaan toinen lahjaksi toiselle taaperolle!

Nollakolme

Aleksanterinkatu 29, Tampere
http://nollakolme.com

Jos jotain shoppailua vihaan, niin vaatteiden ostamista. Siksi teen sitä harvoin enkä yleensä koskaan Helsingissä. Olen myös ulkoistanut vaatehankintani mahdollisimman pitkälti henkilökohtaiselle stylistilleni. Olen kätevästi naimisissa hänen kanssaan, joten raahasin hänet mukanani Nollakolmen alennusmyynteihin valitsemaan vaatteet puolestani. Hyviä löytöjä, paitsi että kaksi vaatetta kolmesta ei ollut alennuksessa.

Keittiöelämää

Aleksis Kiven katu 13, Tampere
http://www.keittioelamaa.fi

Keittiöelämää on blogikieltä käyttääkseni ihana herkku- ja keittiötarvikekauppa, joka myy pienten tuottajien ja yrittäjien tuotteita ja tuo itse maahan tavaraa ainakin Italiasta, Ranskasta ja Espanjasta. Omistaja ylisti niin sekä tätä perinteisin menetelmin tehtyä pastaa, jossa jauhot eivät kypsy kertaakaan prosessin aikana, että toisen valmistajan sitruunapastaa, että meidänkin oli otettava niitä maisteluun. Samoin superhyvää balsamicoa.

Hattu.fi

Kuninkaankatu 19 B 21 (2. kerros)
http://www.hattu.fi/

Hattu.fi:n löysin, kun etsin esiintymisrekvisiitaksi mustaa nahkaista lätsää. Helsingistä ei löytynyt mutta Tampereella olisi ollut. Silloin en ehtinyt tilata, mutta nyt ajattelin käydä paikan päällä sovittelemassa lakkeja. Kyseistä lätsää ei ollut hyllyssä, mutta pari muuta kesäpäähinettä löysin. Nahkalätsä tulee sitten postissa kotiin.

* * *

Särkänniemi

Laiturikatu 1, Tampere
http://www.sarkanniemi.fi/

Rouva halusi vielä ennen lähtöämme käydä Sara Hildénin taidemuseossa Särkänniemessä. Sinne saavuttuamme vuoristoradat alkoivat kuitenkin vetää puoleensa niin kovasti, että ehdotin Rouvalle, että jospas kävisinkin aivan nopeasti muutamassa laitteessa sillä aikaa, kun hän käy tytön kanssa museossa. Keskiviikkoiltapäivänä jonoja ei ollut, joten ehdin käydä kolmessa laitteessa, Tornadossa kaksi kertaa, ja tsekata Angry Birds -puiston. Tänä kesänä avattuun Koiramäki-puistoon asti en ennättänyt, sillä se olisi sijainnut aivan toisessa päässä aluetta.

Kun Rouva ja tyttö odottivat minua pääportilla, tyttö oli katsellut silmät suurina ja nauraen Karamelli-karusellia. Päätin siis viedä hänet elämänsä ensimmäiselle karuselliajelulle.

Sen jälkeen olikin kiva lähteä ajamaan kohti tytön mummolaa. Terveisiä siis Jyväskylästä, vanhasta kotikaupungistani.

Share

Pages