Ladataan...
Isyyspakkaus

Olemme olleet tällä viikolla hyvin ihmeissämme. Muuten niin aurinkoinen poikamme, joka nukkuu levollisesti ja pitkään, on alkanut saada kamalat raivarit nukkumaanmenosta.

Tämä alkoi aivan yllättäen. Olen kyllä viime viikkoina huomannut, että hänen on ollut vaikea nukahtaa varsinkin päiväunille, mutta tähän asti hän on mennyt siitä huolimatta sänkyyn hyvin mielellään. Hän vain kellahti petiinsä, sanoi: "Bye-bye" ja jäi sen jälkeen juttelemaan omiaan pehmoleluille. Hän saattoi olla hereillä tunninkin aivan tyytyväisenä - ja lopulta nukahti.

Vaan ei enää. Pelkkä nukkumaanmenon maininta aloittaa itkun, ja kun lapsen laittaa sänkyynsä, alkaa infernaalinen kirkuminen. Niin päivällä kuin illalla. Pahaan mieleen ei tunnu auttavan mikään, ei laulut, ei silitykset ei peittely. Vaikka hänet saisi rauhoitettua makuuasentoon, kirkuminen alkaa viimeistään sitten, kun hän huomaa vanhemman poistuvan vierestä.

Ilta tai pari vielä menee sellaisella "voi pientä, mikäs nyt harmittaa?"-asenteella, mutta nyt kun tätä on kestänyt jo viikon ja joka päivä, nukkumaanmeno alkaa kiristää kaikkien hermoja. Tyttökin valittaa iltaisin vieressä, ettei saa nukuttua, kun veli kirkuu. Hän jaksaa huutaa jopa kolme varttia ennen kuin nukahtaa. Ja vieressä päivystäminenkään ei auta: huuto lakkaa vain, jos hänet ottaa pois sängystä ja pitää sylissä, mikä ei ole vaihtoehto.

Onko vastaavia kokemuksia, ja mikä siihen auttoi? Onko tämä nyt jotain uhman alkua? Että häntä ei vain nukuta ja hän on alkanut protestoida nukkumaanmenoa vastaan?

Itse ajattelin nyt kokeilla, että jätetään päiväunet sitten nukkumatta. Poika ei tunnu lainkaan väsyneeltä päivällä, joten voisikohan hän olla illalla sitten väsyneempi? Ja jäisi ainakin yhdet kirkumiset päivästä pois.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kuva-arvoitus: mitä puuttuu tästä kuvasta?

Vihje... ei vaan vastaus näkyy tässä kuvassa.

Kyllä! Olemme vihdoin vallanneet Rouvan kanssa makuuhuoneen takaisin itsellemme, sillä poikanen siirtyi nukkumaan kuplansa kanssa lastenhuoneen pinnasänkyyn!

Siirtymä tapahtui uskomattoman (kop kop) helposti: poikanen ei ole ollut lainkaan ihmeissään uudesta nukkumapaikasta, hän ei ole heräillyt yöllä itkemään ja aamuisin hän on herännyt ensimmäisen kerran vasta seitsemän jälkeen. Pienet huraat tälle!

Teimme kyllä kahtena ekana iltana tyhmästi, ja yritimme nukuttaa poikaa jo ennen tyttöä. Eihän siitä mitään tullut. Eilen, kolmantenta iltana, odotimme pojan kanssa sen verran, että tyttö oli jo hiljentynyt sänkyynsä, ja poika nukahti heti, kun hänet nostettiin kuplaansa. 

Pojan yösyötöthän lopetetiin tammikuussa NYC:in-matkan jälkeen. Sen jälkeen hänelle annettiin maitoa vielä, jos hän heräsi aamulla viiden jälkeen itkemään, mutta sekin palvelu loppui jo muutama kuukausi sitten, ja poika alkoi nukkua heräämättä aamuseitsemään.

Voiko tämä oikeasti olla näin helppoa?

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Tällä viikolla tapahtui jotain merkittävää.

Saimme vallattua sänkymme takaisin itsellemme, kun vauva siirtyi nukkumaan... no... lattialle.

Huomaatkos, mikä pilkistää sänkymme takaa? Sehän on vanha kunnon kupla! Se matkasänky, jossa tyttömme nukkui kolme vuotta kaikilla matkoilla ja hyvin pitkään kotonakin, kun pidimme kuplaa tytön pinnasängyssä patjan päällä. Nyt se siirtyy siskolta veljelle.

Mutta mitäs pojan unien kanssa on tapahtunut sitten viime kuuleman?

Kerroin aiemmin, että poika nukkui hyvin ja heräsi useimmiten vain kerran yössä.

Neljän kuukauden iässä kaikki muuttui, ehkä kiinteiden ruokien aloittamisesta johtuen, ja poika alkoi heräillä pahimmillaan tunnin välein. Ei hän läpi yötä huutanut vaan tyyntyi aina saadessaan maitoa, mutta yöt olivat joka tapauksessa katkonaisia.

Lopulta päätimme, että siirryn nukkumaan patjalle olohuoneen lattialle ja hoidan myös toisen viikonloppuöistä vauvan kanssa. Joinain viikkoina Rouva sai nukkua myös yhtenä arkiyönä ja minä heräilin syöttämään vauvaa. Nukuimme vuorotellen olohuoneen lattialla reilun kuukauden verran.

Tilanteet kuitenkin muuttuvat, ja joinain öinä alkoi näyttää, että vauvan nukkuminen parantuisi jälleen. Sitten tuli eteen kuitenkin uusi asia: poika alkoi liikkua öisin sängyssä, ja kävi ilmiselväksi, että hän ei voinut nukkua enää sängyssä, josta hän pääsee putoamaan.

Päätin, että kokeilemme täysin uutta nukkumajärjestelyä, jota emme tytön kanssa koskaan kokeilleetkaan: poika saa nukkua nyt kuplasängyssä meidän sänkymme vieressä. Siitä häntä on helppo syöttää yöllä, mutta ei tarvitse pelätä että hän putoaisi jostain. Ja tottuupa nukkumaan kuplassakin, mikä on hyvä juttu tulevia matkoja ajatellen.

Samalla, kun poika siirtyi nukkumaan kuplaan, minä päätin myös siirtyä olohuoneen lattialta takaisin omaan sänkyyn. Olemme nyt nukkuneet Rouvan kanssa ensimmäistä kertaa vierekkäin viiteen kuukauteen, ja kyllähän se on aika mukavaa. On myös mukavaa nukkua ilman vauvaa, kun tilaa sängyssä onkin taas merkittävästi enemmän.

Voi olla vähän aikaista sanoa mitään, mutta nyt tuntuu, että pojan yöunet olisivat taas muuttuneet levollisemmiksi. Jos hän vielä muutama viikko sitten heräsi yössä jopa 6 - 7 kertaa, nyt hän on herännyt syömään vain 2 - 3 kertaa, ja parina yönä (kun olin itse vahtivuorossa) vain kerran.

Myös päiväunirytmiä on yritetty opetella, ja monina päivinä hänet saa nukahtamaan yhden aikoihin 1 - 2 tunnin päiväunille.

Mutta hei, kukas sieltä tuijottaa? Nyt olisi aika ottaa ne päiväunet.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Unikulma

Odotan suoraan sanottuna jo aika lailla, että vauva siirtyy nukkumaan omaan sänkyynsä. 

Viime aikoina hän on nukkunut vähän levottomammin ja vaatinut ruokaa parin tunnin välein, ja oma sänkymmekin on alkanut tuntua kapealta kolmelle ihmiselle.

Isosiskolla käytössä ollut pinnasänky odottaa jo lastenhuoneessa pikkuveljeä, ja taitaapa isosiskokin odottaa vähän sitä, että he pääsevät nukkumaan samaan huoneeseen. Mutta ennen sitä olisi kuitenkin päästävä eroon yösyötöistä, ja aivan vielä ei ole sen aika.

Tyttömme oli noin seitsemän kuukauden ikäinen, kun siirsimme hänet perhepedistä omaan sänkyynsä, ja se oli silloin erittäin tervetullut muutos. Hän heräsi vielä silloin syömään kerran yössä, mutta varsinainen ongelma oli kuitenkin se, miten levoton nukkuja hän oli. Hän itse nukkui kyllä sikeästi, mutta piti potkimisellaan minut hereillä.

Vieroitimme hänet lopulta yösyötöistä kolmessa yössä, jonka jälkeen hän alkoi nukkua levollisesti kellon ympäri, ja mekin saimme oman sänkymme takaisin!

Vaikka vauvan sänky pysyy samana kuin aiemmin, nyt oli aika päivittää sen patja. Valinta oli helppo, kun kuulin Unikulman Air-O-Baby-patjasta. Pienille lapsille tarkoitettu patja on nimittäin täysin pestävä, mikä on erittäin kätevää, kun vauvoille ja taaperoille voi tapahtua sängyssä kaikenlaisia vahinkoja.

Patjanpäällisen voi toki pestä muissakin patjoissa, mutta tämän patjan erikoisuus löytyy vetoketjun takaa.

Air-O-Baby-patjan sisältä ei löydy vaahtomuovia tai jousia vaan tiheä sykerö jämäkkää nailonlankaa. Patja on paitsi hengittävä siis myös täysin pestävä. Jos lapselle tapahtuu vahinko ja patja kastuu, päällisen voi heittää pesukoneeseen ja itse patjan puhdistaa käsisuihkulla. Se kuivuu kuulemma myös nopeasti. Kätevää!

Päälliseen kiinnitetty tarra muistuttaa hauskasti, että patjojakin on hyvä vaihtaa ajoittain: "Parasta ennen 9/2021".

Unikulman Baby Dreams peitto- ja tyynysetin tyyny saa odottaa vielä hetkisen, sillä tyynyähän ei voi käyttää ennen kuin lapsi on noin kaksivuotias. 

Isommille lapsille Unikulmalla on muuten kätevä Junior Dreams -tyyny, jonka sivussa olevan vetokejun ansiosta tyynyn täytteen määrää voi tarvittaessa vähentää ja lisätä. 

Tutustu Unikulman lastentuotteisiin Unikulman internetsivuilla ja käy lukemassa Kotivinkin sivuilta viisi vinkkiä lapsen parempaan uneen.

Saat myös Unikulman tuotteista 20 prosentin alennuksen koodilla A-asiakas. Tarjous koskee Unikulman valmistamia omia normaalihintaisia tuotteita, ja sitä ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tarjous on voimassa Unikulman myymälöissä ja verkkokaupassa 9.12.2016 asti.

 

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Olemme saaneet pojan, joka on hyvä nukkumaan. Kirjoitin siitä jo aiemmin, ja viimeiset viikot eivät ole muuttaneet tilannetta juurikaan. Yöt ovat tosin olleet vaihtelevia, ja joinain öinä hän on nukkunut yhdeksän tuntia heräämättä kun taas toisina öinä hänellä on ollut nälkä aamuviidestä alkaen tunnin välein.

Periaatteessa unta riittää kuitenkin iltakymmenestä aamukahdeksaan vaihtelevalla määrällä heräämisiä. Aamuisin hän herää pirteänä ja hyväntuulisena uuteen päivään.

Tähän asti poika on keikkunut iltaisin sylissäni noin yhteentoista, jolloin olen kantanut hänet sänkyyn, mutta nyt olemme totutelleet uuteen rytmiin.

Poika käytetään ennen kymmentä iltapesulla ja sitten hänet sujautetaan kavereilta saamaamme unipussiin ja tankataan täyteen maitoa. Yleensä hän nukahtaa syötön aikana, ja kannan hänet sänkyymme nukkumaan kymmenen aikoihin. Hän havahtuu mutta rauhoittuu jälleen, kun kiedon hänet tiukasti oman peittonsa sisään. Hän heiluttelee vähän aikaa käsiään ja nukahtaa sen jälkeen uudestaan - usein kädet ristissä rinnalla.

Tämä on ollut meistäkin aivan käsittämättömän helppoa, sillä vaikka tyttökin on ollut aina hyväuninen, hän ei olisi vauvana halunnut millään jäädä yksin nukkumaan.

Nyt juonemme on, että pojan nukkumaanmenoa aletaan vähitellen aikaistaa niin, että molemmat lapset saisi nukkumaan samaan aikaan.

Heti kun vaan poika ei tarvitse enää öisin ruokaa, hänet laitetaan myös nukkumaan omaan sänkyynsä lastenhuoneeseen. Ja sehän tapahtuu varmasti aivan kohta! Tyttökin oli seitsemän kuukauden ikäinen, kun siihen alettiin totutella, ja aika tuntuu rientävän aivan hurjaa vauhtia.

Vaikka tavallaan odotankin sitä, että saamme sänkymme takaisin itsellemme, en pane lainkaan pahakseni, että voin kuunnella vielä muutaman kuukauden ajan vauvan tuhinaa korvani juuressa, pidellä kiinni hänen pienestä kädestään ja kuiskata hänelle: "Hyvää yötä pieni poikanen" juuri ennen kuin nukahdan itse.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

3-kk: "Kun olen kotona vain äidin kanssa, viihdyn vain sylissä, haluan että äiti katselee minua silmiin enkä todellakaan nuku. Paitsi ehkä kantorepussa silloin, kun äiti käy kaupungilla.

Kun äiti on muualla ja olen kotona isin kanssa, olen ihan että..."

Share

Pages