Ladataan...
Isyyspakkaus

Olin ehkä ihan hieman skeptinen, kun Rouva kiikutti kotiin silikonisen Squeasy Snacker -juomapullon. Mihin sitä tarvitsisi? En myöskään vakuuttunut pullon tarpeellisuudesta ensimmäisellä kokeilulla, kun laitoin siihen marjasmoothieta. Juoma ei tuntunut tulevan pullon suusta läpi. Laitoin siis juomapullon kaappiin ja unohdin sen sinne.

Kun taaperollamme oli tammikuun lopussa vaikeuksia rauhoittua sänkyyn unille, hän alkoi myös pyytää iltaisin vettä, ja eräänä iltana muistin kaappiin unohtuneen juomapullon. Täytin sen vedellä ja annoin pojalle sänkyyn.

Siitä tuli suuri hitti! Poika hörppi tyytyväisenä vettä pullostaan, jäi halailemaan sitä sänkyynsä - ja nukahti.

Koska pullo ei valuta sisältöään, ellei sitä purista kovasti, annoimme pullon jäädä sänkyyn koko yöksi, ja uskon, että sekin auttoi omalta osaltaan pääsemään yli univaikeuksista.

Nyt nukahtamisongelmat ovat jo jääneet kauas taakse, eivätkä ne kestäneet kuin pari-kolme viikkoa muutenkaan, mutta juomapullo on edelleen käytössä. Poika saa joka ilta pullollisen vettä mukaansa, joskus saattaa hörppiä pullon tyhjäksi jo iltasadun aikana, ja lähes aina pullo on imetty kuiviin siihen mennessä, kun hänet noukitaan aamulla sängystään.

Vain ehkä kerran tai pari hän on onnistunut makoilemaan pullon päällä niin, että siitä on valunut vettä sänkyyn. Pieni hinta paremmista unista.

Squeasy Snacker -juomapulloa myy esimerkiksi Ipanainen

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Olemme eläneet hyvin vaihtelevaa aikaa taaperon unien suhteen. Muutama viikko sitten alkanut kirkuminen nukkumaan mennessä näyttäisi vähitellen helpottavan, mutta edelleen lapsi protestoi nukkumaanmenoa vastaan useammin kuin käy maate mielellään.

Näiden viikkojen aikana olemme käyneet läpi jo useampia vaiheita ja kokeilleet erilaisia lähestymistapoja, jotka ovat kaikki olleet aika lailla yhtä huonoja.

1) Ei päiväunia

Ensin kokeilin väsyttää pojan päivisin niin, että hän ei nukkunut lainkaan päiväunia. Ajatus oli, että hän olisi niin väsynyt illalla, että nukahtaisi heti.

Se ei toiminut. Sen lisäksi, että hän oli päivisin ja iltaisin aivan yliväsynyt, saimme myös uuden ongelman: kirkumisen keskellä yötä. En tiedä, miten nämä asiat liittyvät toisiinsa, mutta poika todella heräsi useampana peräkkäisenä yönä kirkumaan aamuyöllä. Ei sitä pitkään kestänyt, mutta kuitenkin sen verran, että heräsin huutoon enkä saanut enää sen jälkeen itse unta.

Yöunille mennessä hän todella nukahti ensimmäisenä iltana huutamatta, mutta ongelma palasi jo seuraavana iltana. Näin ollen kuuntelimme kirkumista sekä illalla että yöllä. Ei hyvä.

2) Lyhyet päiväunet rattaissa

Poika on tähän mennessä nukkunut päiväunensa vain sisällä. Kyllä hän rattaissakin on joskus nukahtanut, mutta rattaiden on pitänyt olla jatkuvassa liikkeessä, jotta unta on tullut riittävästi.

En halunnut palata takaisin päiväunihuutoihin omassa sängyssä, joten aloin tehdä pojan kanssa retkiä kaupungille juuri päiväuniaikaan. Hän vaipuikin unten maille heti, kun haistoi raikkaan ulkoilman ja nukkui oikein kivasti ulkosalla. Pari kertaa kävi myös niin, että hän ei ollut herännyt kotiinpaluuseen mennessä, joten jätin hänet vielä nukkumaan unensa loppuun sisäpihalla ja kävin katselemassa aika ajoi, joko hän olisi herännyt.

Iltaisin hän jatkoi edelleen nukkumaanmenoitkujaan.

3) Muutama parempi ilta

Välissä oli muutama ilta, jolloin lapsi meni nukkumaan itkuitta. Ensimmäinen itkuton ilta oli se, jossa annoimme hänelle silikonisen vesipullon, jossa oli hieman vettä. Siinä oli sen verran uutuudenviehätystä, että hän nukahti pullo kainalossaan. Itku palasi taas seuraavana iltana.

Kun olin tytön kanssa Jyväskylässä, Rouva sai pojan nukkumaan hymyssä suin. Kun palasimme kotiin, itkukin palasi.

Kun olimme Rouvan kanssa oopperassa ja hoitaja laittoi lapset nukkumaan, molemmat heistä olivat menneet iloisesti nukkumaan ilman itkuja. Seuraava ilta oli taas huutoa.

Kun Rouva laittoi tytön ja pojan yksin nukkumaan, he menivät nukkumaan nätisti, mutta seuraavana iltana minun kanssani homma meni taas kirkumiseksi.

Mikä edellisille onnistumisille oli siis yhteistä? Se, että minä olin poissa. No, ei sekään ole vaihtoehto, että minä en laita poikaa nukkumaan.

4) Eroon kuplasta

Poika on tähän asti nukkunut omassa sängyssään niin, että sängyn sisään on laitettu kevyt Pop-up Bubble -matkasänky. Jos ihmettelet asiaa, niin tämä tapa alkoi jo tytön kanssa viisi vuotta sitten, kun huomasimme, että hankkimassamme vanhassa pinnasängyssä pinnat ovat niin harvat, että pienen vauvan pää mahtuisi niiden välistä ulos.

Tyttö nukkui siis myös alkuun tämän kuplasängyn sisällä, kunnes noin vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisenä kuplasta luovuttiin. Poika on nyt saman ikäinen.

Hän on kyllä viihtynyt kuplassa hyvin, ja vetänyt itsekin mielellään kuplan vetoketjun kiinni. Mutta näiden iltaitkujen alkamisen aikoihin vetoketjusta alkoi tulla ongelma. Poika saattoi osoitella vetoketjua ja toistella itkuisena "Avaa, avaa, avaa." Vetoketjuun ei kuitenkaan saanut koskea eikä varsinkaan vetää sitä kiinni. Jos laitoin luukun kiinni, hän raivostui ja avasi sen ja jäi itkemään.

Kun hän oli itkunsa itkenyt ja rauhoittunut, hän sulki vetoketjun itse ja jäi nukkumaan kuplaan.

Kun parina iltana vetoketju jäi kuitenki auki koko yöksi, päätin, että kupla lähtee. Se tapahtui viikko sitten.

5) Unet pehmolelujen keskellä

Samalla, kun kupla lähti, poika siirtyi jälleen nukkumaan päiväunet omassa sängyssään. Toisina päivinä hän on nukahtanut niille itkuitta, toisina ei. Sama koskee iltaunia. Muutamana iltana hän on jäänyt sänkyynsä iloisena ja huudellut: "Moi moi!" mutta toisina iltoina on saatu kuunnella huutoa.

Se ei kestä kuitenkaan enää pitkään. Ehkä puoli minuuttia. Sen jälkeen hän alkaa keräillä ikkunalaudalla olevia pehmoleluja sänkyynsä ja nukahtaa lopulta niiden keskelle. Myöhemmin, ennen kuin menen itse nukkumaan, käyn keräilemässä lelut takaisin ikkunalaudalle, suoristan lapsen ja peittelen hänet kunnolla.

Nukkumaanmeno on siis nyt helpottunut jo merkittävästi, ja noin joka toinen päivä ei tarvitse kuunnella itkuja lainkaan.

En sitten tiedä, voisiko kiukkuisuus johtua uusien poskihampaiden puhkeamisesta. Ehkä ikeniä on pakottanut illalla, kun hän on käynyt pitkäkseen. Hän on myös joskus osoitellut suutaan ja sanonut: "Au."

Ongelma voi olla jokin muukin, ja edelleen hän yrittää kertoa jotain, joka liittyy peittoon, mutta en ymmärrä, mistä on kyse. Hän osoittelee peittoaan ja hokee surullisena: "Peitto, peitto, peitto" (tai oikeammin "peippo, peippo, peippo"), mutta en ota selvää, mitä hän haluaa. Kyse ei ole siitä, että hän haluaisi peiton päälleen. Peittoa ei saa myöskään ottaa pois, asettaa sivuun tai päätyyn, kierittää palloksi tai asetella tyynyksi hänen alleen. Lopulta on vain todettava: "Kyllä, se on peitto. Laita se miten haluat. Kauniita unia."

Kai tämä on vain jokin vaihe, joka menee pian ohi.

Ja sitten tulee jokin uusi vaihe. Sitä odotellessa.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Olemme olleet tällä viikolla hyvin ihmeissämme. Muuten niin aurinkoinen poikamme, joka nukkuu levollisesti ja pitkään, on alkanut saada kamalat raivarit nukkumaanmenosta.

Tämä alkoi aivan yllättäen. Olen kyllä viime viikkoina huomannut, että hänen on ollut vaikea nukahtaa varsinkin päiväunille, mutta tähän asti hän on mennyt siitä huolimatta sänkyyn hyvin mielellään. Hän vain kellahti petiinsä, sanoi: "Bye-bye" ja jäi sen jälkeen juttelemaan omiaan pehmoleluille. Hän saattoi olla hereillä tunninkin aivan tyytyväisenä - ja lopulta nukahti.

Vaan ei enää. Pelkkä nukkumaanmenon maininta aloittaa itkun, ja kun lapsen laittaa sänkyynsä, alkaa infernaalinen kirkuminen. Niin päivällä kuin illalla. Pahaan mieleen ei tunnu auttavan mikään, ei laulut, ei silitykset ei peittely. Vaikka hänet saisi rauhoitettua makuuasentoon, kirkuminen alkaa viimeistään sitten, kun hän huomaa vanhemman poistuvan vierestä.

Ilta tai pari vielä menee sellaisella "voi pientä, mikäs nyt harmittaa?"-asenteella, mutta nyt kun tätä on kestänyt jo viikon ja joka päivä, nukkumaanmeno alkaa kiristää kaikkien hermoja. Tyttökin valittaa iltaisin vieressä, ettei saa nukuttua, kun veli kirkuu. Hän jaksaa huutaa jopa kolme varttia ennen kuin nukahtaa. Ja vieressä päivystäminenkään ei auta: huuto lakkaa vain, jos hänet ottaa pois sängystä ja pitää sylissä, mikä ei ole vaihtoehto.

Onko vastaavia kokemuksia, ja mikä siihen auttoi? Onko tämä nyt jotain uhman alkua? Että häntä ei vain nukuta ja hän on alkanut protestoida nukkumaanmenoa vastaan?

Itse ajattelin nyt kokeilla, että jätetään päiväunet sitten nukkumatta. Poika ei tunnu lainkaan väsyneeltä päivällä, joten voisikohan hän olla illalla sitten väsyneempi? Ja jäisi ainakin yhdet kirkumiset päivästä pois.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kuva-arvoitus: mitä puuttuu tästä kuvasta?

Vihje... ei vaan vastaus näkyy tässä kuvassa.

Kyllä! Olemme vihdoin vallanneet Rouvan kanssa makuuhuoneen takaisin itsellemme, sillä poikanen siirtyi nukkumaan kuplansa kanssa lastenhuoneen pinnasänkyyn!

Siirtymä tapahtui uskomattoman (kop kop) helposti: poikanen ei ole ollut lainkaan ihmeissään uudesta nukkumapaikasta, hän ei ole heräillyt yöllä itkemään ja aamuisin hän on herännyt ensimmäisen kerran vasta seitsemän jälkeen. Pienet huraat tälle!

Teimme kyllä kahtena ekana iltana tyhmästi, ja yritimme nukuttaa poikaa jo ennen tyttöä. Eihän siitä mitään tullut. Eilen, kolmantenta iltana, odotimme pojan kanssa sen verran, että tyttö oli jo hiljentynyt sänkyynsä, ja poika nukahti heti, kun hänet nostettiin kuplaansa. 

Pojan yösyötöthän lopetetiin tammikuussa NYC:in-matkan jälkeen. Sen jälkeen hänelle annettiin maitoa vielä, jos hän heräsi aamulla viiden jälkeen itkemään, mutta sekin palvelu loppui jo muutama kuukausi sitten, ja poika alkoi nukkua heräämättä aamuseitsemään.

Voiko tämä oikeasti olla näin helppoa?

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Tällä viikolla tapahtui jotain merkittävää.

Saimme vallattua sänkymme takaisin itsellemme, kun vauva siirtyi nukkumaan... no... lattialle.

Huomaatkos, mikä pilkistää sänkymme takaa? Sehän on vanha kunnon kupla! Se matkasänky, jossa tyttömme nukkui kolme vuotta kaikilla matkoilla ja hyvin pitkään kotonakin, kun pidimme kuplaa tytön pinnasängyssä patjan päällä. Nyt se siirtyy siskolta veljelle.

Mutta mitäs pojan unien kanssa on tapahtunut sitten viime kuuleman?

Kerroin aiemmin, että poika nukkui hyvin ja heräsi useimmiten vain kerran yössä.

Neljän kuukauden iässä kaikki muuttui, ehkä kiinteiden ruokien aloittamisesta johtuen, ja poika alkoi heräillä pahimmillaan tunnin välein. Ei hän läpi yötä huutanut vaan tyyntyi aina saadessaan maitoa, mutta yöt olivat joka tapauksessa katkonaisia.

Lopulta päätimme, että siirryn nukkumaan patjalle olohuoneen lattialle ja hoidan myös toisen viikonloppuöistä vauvan kanssa. Joinain viikkoina Rouva sai nukkua myös yhtenä arkiyönä ja minä heräilin syöttämään vauvaa. Nukuimme vuorotellen olohuoneen lattialla reilun kuukauden verran.

Tilanteet kuitenkin muuttuvat, ja joinain öinä alkoi näyttää, että vauvan nukkuminen parantuisi jälleen. Sitten tuli eteen kuitenkin uusi asia: poika alkoi liikkua öisin sängyssä, ja kävi ilmiselväksi, että hän ei voinut nukkua enää sängyssä, josta hän pääsee putoamaan.

Päätin, että kokeilemme täysin uutta nukkumajärjestelyä, jota emme tytön kanssa koskaan kokeilleetkaan: poika saa nukkua nyt kuplasängyssä meidän sänkymme vieressä. Siitä häntä on helppo syöttää yöllä, mutta ei tarvitse pelätä että hän putoaisi jostain. Ja tottuupa nukkumaan kuplassakin, mikä on hyvä juttu tulevia matkoja ajatellen.

Samalla, kun poika siirtyi nukkumaan kuplaan, minä päätin myös siirtyä olohuoneen lattialta takaisin omaan sänkyyn. Olemme nyt nukkuneet Rouvan kanssa ensimmäistä kertaa vierekkäin viiteen kuukauteen, ja kyllähän se on aika mukavaa. On myös mukavaa nukkua ilman vauvaa, kun tilaa sängyssä onkin taas merkittävästi enemmän.

Voi olla vähän aikaista sanoa mitään, mutta nyt tuntuu, että pojan yöunet olisivat taas muuttuneet levollisemmiksi. Jos hän vielä muutama viikko sitten heräsi yössä jopa 6 - 7 kertaa, nyt hän on herännyt syömään vain 2 - 3 kertaa, ja parina yönä (kun olin itse vahtivuorossa) vain kerran.

Myös päiväunirytmiä on yritetty opetella, ja monina päivinä hänet saa nukahtamaan yhden aikoihin 1 - 2 tunnin päiväunille.

Mutta hei, kukas sieltä tuijottaa? Nyt olisi aika ottaa ne päiväunet.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Unikulma

Odotan suoraan sanottuna jo aika lailla, että vauva siirtyy nukkumaan omaan sänkyynsä. 

Viime aikoina hän on nukkunut vähän levottomammin ja vaatinut ruokaa parin tunnin välein, ja oma sänkymmekin on alkanut tuntua kapealta kolmelle ihmiselle.

Isosiskolla käytössä ollut pinnasänky odottaa jo lastenhuoneessa pikkuveljeä, ja taitaapa isosiskokin odottaa vähän sitä, että he pääsevät nukkumaan samaan huoneeseen. Mutta ennen sitä olisi kuitenkin päästävä eroon yösyötöistä, ja aivan vielä ei ole sen aika.

Tyttömme oli noin seitsemän kuukauden ikäinen, kun siirsimme hänet perhepedistä omaan sänkyynsä, ja se oli silloin erittäin tervetullut muutos. Hän heräsi vielä silloin syömään kerran yössä, mutta varsinainen ongelma oli kuitenkin se, miten levoton nukkuja hän oli. Hän itse nukkui kyllä sikeästi, mutta piti potkimisellaan minut hereillä.

Vieroitimme hänet lopulta yösyötöistä kolmessa yössä, jonka jälkeen hän alkoi nukkua levollisesti kellon ympäri, ja mekin saimme oman sänkymme takaisin!

Vaikka vauvan sänky pysyy samana kuin aiemmin, nyt oli aika päivittää sen patja. Valinta oli helppo, kun kuulin Unikulman Air-O-Baby-patjasta. Pienille lapsille tarkoitettu patja on nimittäin täysin pestävä, mikä on erittäin kätevää, kun vauvoille ja taaperoille voi tapahtua sängyssä kaikenlaisia vahinkoja.

Patjanpäällisen voi toki pestä muissakin patjoissa, mutta tämän patjan erikoisuus löytyy vetoketjun takaa.

Air-O-Baby-patjan sisältä ei löydy vaahtomuovia tai jousia vaan tiheä sykerö jämäkkää nailonlankaa. Patja on paitsi hengittävä siis myös täysin pestävä. Jos lapselle tapahtuu vahinko ja patja kastuu, päällisen voi heittää pesukoneeseen ja itse patjan puhdistaa käsisuihkulla. Se kuivuu kuulemma myös nopeasti. Kätevää!

Päälliseen kiinnitetty tarra muistuttaa hauskasti, että patjojakin on hyvä vaihtaa ajoittain: "Parasta ennen 9/2021".

Unikulman Baby Dreams peitto- ja tyynysetin tyyny saa odottaa vielä hetkisen, sillä tyynyähän ei voi käyttää ennen kuin lapsi on noin kaksivuotias. 

Isommille lapsille Unikulmalla on muuten kätevä Junior Dreams -tyyny, jonka sivussa olevan vetokejun ansiosta tyynyn täytteen määrää voi tarvittaessa vähentää ja lisätä. 

Tutustu Unikulman lastentuotteisiin Unikulman internetsivuilla ja käy lukemassa Kotivinkin sivuilta viisi vinkkiä lapsen parempaan uneen.

Saat myös Unikulman tuotteista 20 prosentin alennuksen koodilla A-asiakas. Tarjous koskee Unikulman valmistamia omia normaalihintaisia tuotteita, ja sitä ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tarjous on voimassa Unikulman myymälöissä ja verkkokaupassa 9.12.2016 asti.

 

Share

Pages