Ladataan...
Isyyspakkaus

Vaikka on vasta alkusyksy, päätimme laittaa kesämökkimme Etelä-Savossa jo nyt talvikuntoon. Emme nimittäin usko, että vietämme siellä enää viikonloppuja tänä vuonna.

Viikonloput ovat perheen nykyisellä kokoonpanolla yksinkertaisesti liian lyhyitä mökkeilyyn, ja tätäkin retkeä varten päätin ottaa perjantain vapaaksi töistä.

Vähintään yhtä tärkeä syy retkelle oli, että Rouva pääsi sieneen, ja hän onkin käynyt poimimassa jo useamman kerran kantarelleja, tatteja, mustia torvisieniä, haaparouskuja, karvarouskuja ja vaaleita orakkaita.

Sienivuosi on ilmeisen hyvä, ja Rouva keräsi toisena päivänä aivan anoppilan viereisestä metsästä kaksi korillista sieniä isäni kanssa tunnissa.

Sienten löytäminen on muutenkin hyvin helppoa täällä maalla, ja tämäkin saalis kasvoi aivan mökkimme tuntumassa.

Kantarellit ja mustat torvisienet kasvavat aivan mökkimme pihassa. Joinain vuosina pihassa on myös suppilovahveroita, mutta ne tulevat sinne vasta myöhemmin syksyllä, jos tulevat lainkaan.

Suppikset ovat muutenkin minulle erikoisempi ja harvinaisempi herkku, sillä niitä ei ole koskaan kasvanut niillä alueilla, joista pappani, isäni ja nyt Rouvani ovat sieniä keränneet.

Myös tyttö on osoittautunut sangen innokkaaksi sienestäjäksi, ja hän lähtee todella mielellään mukaan metsäretkille. Kun sopiva apaja löytyy, Rouva antaa tytölle oman sieniveitsen, ja hän leikkaa sienet irti ja puhdistaa ne veitsen harjaspäällä.

Etelä-Savon sieniä ei ehkä tänä vuonna enää poimita, mutta nyt Rouvalla on tiedossa hyvä sienikohde Helsingissä. Rouva osallistui nimittäin viime viikolla Marttojen sieniretkelle, joka suuntautui Herttoniemeen.

Ja mikä parasta: siellä kasvaa muun muassa juuri niitä suppilovahveroita!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Joku lukijani kysyi joskus, voisiko suolaisia piirakoita tehdä taikinaan, jossa ei käytettäisi voita. Rouva jäi pohtimaan asiaa ja mietti itse puolestaan, onko piirakkataikinoita aina pakko nostattaa hiivalla.

Pohdittuaan asiaa ja nähtyään Australian Master Chefissä jotain vastaavaa hän päätyi kokeilemaan taikinaa, johon tuli vain vettä, oliiviöljyä ja vehnäjauhoja sekä hieman suolaa. Ja tiedättekös: muuta ei todellakaan tarvita!

Ainakin meidän makuumme tämä taikina sopi erinomaisesti. Pohja on napakka, joten piirakasta leikattua palaa voi syödä sorminkin, ja oliiviöljyn ansiosta se on kuitenkin mehevä. Minulle olisi voinut väittää taikinan olevan voilla leivottu, ja se olisi mennyt täydestä.

Sienten hankkimisessa voi olla oma vaivansa, mutta muuten tätä piirakkaa voi pitää aika vaivattomana.

Piirakasta voi hyvin tehdä pienempiäkin versioita, eikä niihin ole pakko laittaa kantta. Myöhemmin tällä viikolla Rouva teki toiset piirakat, jotka olivat pienempiä, kannettomia ja niissä oli vaaleita orakkaita sekä sinihomejuustoa. Arvaatko miten hyvää?

No TÖRKEÄN hyvää!

Vaivaton sienipiirakka

Ainekset

Pohja

  • 2 dl vettä
  • 1 dl oliiviöljyä
  • n. 5 1/2 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl suolaa

Täyte

  • 1 sipuli
  • ruokaöljyä
  • 5 dl ryöpättyjä rouskuja
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 2 dl raastettua emmentaljuustoa
  • maitoa voiteluun

Valmistaminen

  1. Mittaa kaikki pohjataikinan ainekset kulhoon. Rutistele taikinaa käsin muutaman minuutin ajan, kunnes siitä tulee venyvä pallo
  2. Ja taikina kahteen osaan ja kaulitse ne leivinpaperin päällä isoiksi ympyröiksi. Toisen halkaisija saa olla hieman toista pienempi
  3. Valmista täyte: silppua sipuli ja kuullota se öljyssä. Lisää ryöpätyt sienet. Mausta täyte suolalla ja pippurilla
  4. Levitä täyte isomman taikinaympyrän päälle niin, että reunoihin jää muutama sentti tilaa. Ripottele juustoraaste täytteen päälle. Laita pienempi taikinaympyrä täytteen päälle kanneksi ja taita pohjan reunat kannen päälle. Painele pohja ja kansi haarukalla kiinni toisiinsa
  5. Voitele piirakka maidolla, pistele sen kanteen haarukalla reikiä ja paista 200-asteissa uunissa n. 30 minuuttia. Piirakan kuori on heti uunista ottamisen jälkeen vielä kova, mutta se pehmenee, kun piirakan peittää leivinpaperilla ja pyyhkeellä hetkeksi.

Alimman kuvan etikkainen kesäkurpitsasalaatti oli muuten herkkua. Pitääkin laittaa sen resepti tänne jonain päivänä.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Risotto on Suomessa täysin väärin ymmärretty ruokalaji, ja monet luulevat sen olevan kuivaa riisiä, johon on sekoitettu herne-maissi-paprikaa ja sitkeäksi paistettua kanaa. Tällä ohjeella tehty risotto on helppo, nopea ja maukas ruoka, jota voi varioida ja maustaa lukemattomin tavoin.

Kantarellirisotto

Ainekset

  • 2-3 dl kantarelleja (pakastimesta sulatettuna)
  • 2 sipulia
  • 2 varsisellerin vartta
  • oliiviöljyä
  • 3-4 dl risottoriisiä (arborio tai carnaroli)
  • 1,5 litraa kasvislientä
  • 1 dl valkoviiniä (vaihtoehtoisesti tilkka sitruunamehua)
  • pala parmesaanijuustoa raastettuna
  • suolaa

Valmistaminen

  1. Sulata pakastesienet. Säästä sienten sulattamisessa irtovava neste. Jos käytät tuoreita kantarelleja, niitä paistetaan pannulla omassa liemessä, kunnes kaikki neste on haihtunut.
  2. Pilko sipuli ja varsiselleri.
  3. Kuumenna oliiviöljy tilavassa kattilassa.
  4. Kuullota sipuli, varsiselleri ja sienet öljyssä ja lisää riisit.
  5. Kuullota riisit varovasti läpikuultaviksi. Varo palamista, ja lisää tarvittaessa oliiviöljyä.
  6. Lisää sienten sulatusneste sekä kuuma kasvisliemi kattilaan muutama desilitra kerrallaan. Sekoita riisiä ja anna liemen imeytyä siihen ennen kuin kaadat lientä lisää.
  7. Lisää valkoviini. Voit korvata viinin myös sitruunamehulla, joka antaa risottoon hapokkuutta.
  8. Jos risotto tarvitsee vielä nestettä, lisää siihen vettä
  9. Kun riisi on vielä al dente, lisää raastettu parmesaanijuusto ja mausta suolalla. Jätä risotto kosteaksi ja lisää nestettä, jos se ei ole tarpeeksi valuvaa.

Kuvan annos on koristeltu parmesaanilastuilla ja rucolalla.

Kokeile myös näitä risottoja, jotka olen julkaissut aiemmin Putkiremonttipäiväkirjassa:

Share