Ladataan...
Isyyspakkaus

Päivän puheenaihe on ollut lumi, ainakin jos asut täällä päin. Sitä nimittäin satoi tänne keskiviikon aikana sen verran, että vähempikin olisi riittänyt.

Nämä kuvat ovat tosin viime viikonlopulta, jolloin lunta oli hieman vähemmän mutta juuri ja juuri riittävästi pulkkailuun ja kelkkailuun.

Itseäni talven lumettomuus ei oikeastaan ole haitannut, sillä mitään talvilajeja harrastamattomana saan lumesta vain ne huonot puolet: rattaiden kanssa on hankalampaa, kadut muuttuvat keskustassa helposti loskaksi ja lumisateella julkinen liikenne tökkii pahasti. 

Kaunista valkoinen lumi toki on, valaisee talvista kaupunkia ja innostaa lähtemään lasten kanssa ulos pulkkamäkeen. Myönnetään, että hauskempaa tämä pulkkailu on kuin leikkipuistossa seisoskelu.

Kun lumi satoi viikko sitten, lupasin että menemme pulkkamäkeen heti lauantaiaamuna ja päätin ottaa mukaani myös rattikelkan.

Omaa rattikelkkaa meillä ei ole, mutta onneksi meillä on hyvin aktiivinen taloyhtiön Facebook-sivu ja avuliaat naapurit. Jos joltain loppuu oliiviöljy, joku tarvitsee juhliinsa lisätuoleja, joku kaipaa varavuodetta, jonkun saunavuoro jäisi käyttämättä tai jonkun koira etsii tilapäistä ulkoiluttajaa, apua yleensä löytyy.

Nyt kyselin, olisiko jollain lainata kelkkaa lauantaiaamuksi. Yksi naapuri soitti pian ovikelloa ja kertoi, että voisimme lainata heidän kelkkaansa. Pian toinen naapuri laittoi viestiä, että voimme ottaa hänen kelkkansa lainaan vaikka koko lopputalveksi. Ja sillä olikin tosi hauskaa laskea alas Kaisaniemen pitkää ja loivaa rinnettä.

Yllätyksekseni taapero oli kuitenkin hyvin varautunut pulkkailun suhteen. Hän halusi laskea kanssani kelkalla vain kahdesti ja sen jälkeen vain pudisteli päätään eikä halunnut edes pulkan kyytiin.

Mutta oli hänestä kyllä hauskaa taaperrella ympäriinsä - erityisesti mäkeä alas.

Sää muuttui tänään jo lumimyrskystä vesisateeksi, ja nähtäväksi jää, miten paljon lunta on jäljellä, kun seuraavan kerran ehtisimme pulkkailemaan.

Olisi se sääli, jos se nyt sulaisi pois, kun sitä vihdoin on.

Ja olisi ihan kivaa vielä joku lumiukkokin rakentaa.

Ladataan...
Isyyspakkaus

"Isi, isi, voidaanko mennä ulos hyppimään lumikasoihin?"

Mennään vaan. Vai haluaisitko käydä katsomassa olisiko Kaisaniemen pulkkamäessä jo tarpeeksi lunta mäenlaskuun?

"'Joo!"

Olisiko kiva, jos tehtäisiin mukaan kuumaa kaakaota?

"Joo! Ja teetkö mulle eväsleivän? Sellaisen, missä on voita, kurkkua ja juustoa."

Kuuma kaakao

Ainekset

  • 7 dl maitoa
  • 6 rkl maitosuklaarakeita tai 6 palaa maitosuklaata
  • 2 rkl tummaa kaakaojauhetta

Valmistaminen

  1. Mittaa ainekset kattilaan
  2. Lämmitä maitoa miedolla lämmöllä sekoittaen koko ajan vispilällä
  3. Älä anna kiehua, vaan lopeta lämmittäminen, kun suklaa on sulanut ja maito tuntuu sormeen kuumalta.

Lunta oli juuri riittävästi talven ensimmäisiin mäenlaskuihin, ja välipalanälkäkin iski sopivasti parin laskun jälkeen.

Tyttö oli aika fiiliksissä myös siitä, että hän pääsi nyt ensimmäistä kertaa yksin pulkalla kukkulan jyrkempään rinteeseen.

Vaikka en olekaan talvi-ihminen ja voisin hyvin elää ilman lunta, onhan tämä lapsen lumi-ilo aika tarttuvaa.

Enpä olisi uskonut, että vielä joskus sanon tällaista, mutta... Toivotaan, että nämä lumet eivät aivan heti sula pois! Ja että pakkasta olisi sen verran, että pääsisimme myös tänä talvena luistelemaan luonnonjäälle!

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kerran vuodessa minut valtaa se tunne: Tarvitsen talvisaappaat! Sitten pakkaset loppuvat, en ole saanut saappaita hankittua ja asia unohtuu.

Tänä vuonna se tunne iski voimakkaampana kuin koskaan, tarkemmin sanottuna pulkkamäessä seistessäni. Voi vietävä, miten varpaita voikaan palella. Nyt on aika jättää vaelluskengät odottamaan jotain tulevaa vaellusta ja ostaa ne pakkasenkestävät saappaat.

Ja voi miten hyvä tuuri! Nämä Sorelin nahkavartiset ja kumikärkiset 1964 Pac T -saappaat olivat Stockmannin kanta-asiakastarjouksessa 95 € (norm. 119 €). Mustia Sorelin kangasvartisia saappaita olisi saanut 40 %:n alennuksella 48 eurolla, mutta ruskea pinta ja nahkavarsi miellyttivät silmää enemmän.

Menin tavallaan katsomaan Sorel Caribou -saappaita, mutta ne vaikuttivatkin turhan massiivisilta, ja ajattelin tämän siromman mallin riittävän minun käyttööni.

Kaikissa kengissä pakkasenkestoluokitus oli samat -40 astetta. 

Kylläpä onnittelin itseäni tästä maanantai-illan hankinnasta myös kävellessäni tiistaiaamuna lumimyrskyn jäljiltä vielä auraamattomilla jalkakäytävillä!

Jee! Nyt olen aika tyytyväinen!

Ladataan...
Isyyspakkaus

"Miksi täällä ei ole joulukuusta? Miksi täällä ei ole yhtään lahjoja?"

Neiti 3,5 v

Ei nyt ole vielä joulu.

"Onhan, nyt on lunta!"

Niin, olemme tainneet tosiaan vastata kysymykseen "milloin on joulu" jotain sinne päin, että "joulu on talvella, sitten kun on lunta". Ilmankos tyttö onkin odottanut lumen tuloa niin kovasti!

Onneksi lumen tulo tarkoittaa myös muuta hauskaa, ja tyttö onkin odottanut myös kovasti pääsevänsä pulkkamäkeen!

Kuvan lumiset maisemat eivät ole Helsingistä vaan Jyväskylästä.

Kävimme viikonloppuna Keski-Suomessa, ensin isoisäni 90-vuotisjuhlissa Saarijärvellä, ja sitten vielä yöpymässä kavereidemme luona Jyväskylässä. Tarkemmin sanottuna Kasvihormoni-Sinin perheen luona.

Lumi todella yllätti autoilijan, sillä Helsingistä lähtiessä lunta ei ollut, mutta Jyväskylässä sitä olikin jo parikymmentä senttiä. 

Supervanhemmat eivät olleet varautuneet matkalle minkäänlaisilla lumileikkeihin sopivilla vaatteilla, mutta onneksi Sini onnistui taikomaan tytölle lainahaalarin, kengät, pipon ja rukkaset. (Ja toppatakin Rouvalle.)

Koska ilma oli pakkasen puolella, lumesta ei saanut pyöritettyä kunnon lumipalloja lumiukkoa varten, mutta pienen lumiukon tyttö sai tehtyä Sinin kanssa käyttämällä apuna vettä.

Kun palasimme Helsinkiin, tytön pettymykseksi lunta ei ollut maassa kuin pitsinohuen huurteen verran. Vielä ei siis päästä kotona pulkkamäkeen.

Ja saa nähdä kumpi tulee tänä vuonna ensin Helsinkiin: joulu vai lumi.

Ladataan...
Isyyspakkaus

Talvi on minulle vuodenaika, jota ei tarvitsisi olla. On kuitenkin myönnettävä, että kun puut peittyvät paksuun huurteeseen ja aurinko paistaa oikeasta kulmasta värjäten kaiken pastellisävyillä, kyllä siinä silmä lepää. Vannoutuneen kaupunkilaisen kesäihmisenkin.

Päivä on nyt jo aavistuksen verran pidempi kuin muutama päivä sitten ja ensi juhannus lähempänä kuin edellinen. Jälleen mennään valoa kohti!