Ladataan...
Isyyspakkaus

Myimme hiljattain kirpputorilla pois isot kassilliset tarpeettomiksi tai pieniksi käyneitä lastenvaatteita ja muita tavaroita, ja mukana oli myös tyttösen leluja. Saimme neuvoteltua hänen kanssaan, että jos hän laittaa myyntiin omia tavaroitaan, hän saa ostaa niiden myyntituotoilla itselleen jotain kivaa lelukaupasta. Ihan mitä vain.

Tarkat myyntitulot per tavara eivät olleet tiedossani, mutta päätimme, että 20 euroa on sopiva summa.

Lähdin hänen kanssaan siis kaupungille jännittäen, mitä hän lelukaupasta löytäisikään. 

Tein tietysti selväksi, että rahaa on sen 20 euroa, ja sen pitää riittää. Sillä voi ostaa yhden tai useamman asian, mutta ne eivät saa maksaa yli 20:ta euroa.

Valinta osoittautukin yllättävän vaikeaksi. Ei hän todellakaan kahminut hyllyistä kaikkea, mitä näki, vaan harkitsi ja punnitsi asioita ja katseli hintoja. Sitten mietittiin riittävätkö rahat ja mitä jotkin tuotteet maksaisivat yhdessä.

Kerran hän jo sanoi, että haluaisi pinkit pom pomit, 11,99 €, mutta taisin näyttää niin hölmistyneeltä, että kysyttyäni vielä "Mitä ihmettä sä niillä oikein teet? Haluatko sä ihan oikeasti tuollaiset? Mitä varten?" hän totesi itsekin, että voisi hän katsella vielä jotain muutakin.

Sitten hän huomasi toisessa hyllyssä Tuhkimon peruukin, alennuksessa 7 €, ja se todettiin hyväksi löydöksi, kun Tuhkimon asukin oli jo kotona olemassa. Vaan mitä tehdä lopuilla rahoilla?

Samassa hyllyssä peruukin kanssa oli Frozen-koruja, ja hän tarrautui johonkin susirumaan rihkamapakkaukseen, 11,99 €. Silloin minun oli kuitenkin jo hieman peräännyttävä tästä "osta mitä vain"-ajatuksesta.

Selitin parhaani mukaan, että tätä täsmälleen samanlaista krääsää tulee joka kuukausi Prinsessa-lehden mukana, ja nämä kyseiset korut ovat aivan suhteettoman kalliit. Kerroin myös, että ei ole mikään pakko ostaa mitään, vaan rahat voi myös säästää. Ja että jos säästää pidempään ja laittaa säästöön useamminkin, voi joskus ostaakin jotain isompaa ja kalliimpaa, johon tämä alkuperäinen 20 euroa ei olisi riittänyt.

Ja kuinka ollakaan.

Poistuimme kaupasta peruukin ja 13 euron vaihtorahojen kanssa.

Loistopäätös!

Onko se nyt ihana?

Voi miten voikin tyttö olla niin kaunis ja viisas!

Katsellaan toiste sitten jotain muuta, kun on säästetty rahaa vähän enemmän.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

WTD Media Oy:n toimitusjohtaja Tolmatsova kävi meillä illallisella. Nata on toiminut useamminkin erinomaisena mentorina blogiasioissa, ja tälläkin kertaa hän pääsi vääntämään minulle asioita rautalangasta samalla, kun nautimme Rouvan kokkaamaa parsaillallista.

Blogi on ollut minulle ensisijaisesti harrastus, joka on jossain vaiheessa alkanut tuoda myös pientä lisätuloa.

En ole koskaan halunnut kutsua itseäni ammattibloggaajaksi (sillä ammattini on edelleen jotain aivan muuta), en ole pitänyt itseäni blogiyrittäjänä (eihän minulla ole edes yritystä) enkä todellakaan haaveile, että olisin joskus täysipäiväinen bloggaaja (pidän liikaa päivätöistäni ja siitä, että tiedän, minkä verran saan palkkaa ensi kuussa).

Kaupallisten yhteistöiden lisääntymisen myötä olen kuitenkin alkanut pohtia yhä enemmän sitä, kannattaako minun kuitenkaan laskuttaa blogitöitäni verokortilla ja näin ollen sekä nostattaa veroprosenttiani että maksaa palkkioista melko kovaa ansiotuloveroa.

Kaikki "oikeina" bloggaajina pitämäni tutut ovat neuvoneet useaan otteeseen, että minun kannattaisi perustaa yritys, jonka kautta tekisin blogitöitä.

Viimeksi puhuin aiheesta Satu Rämön kanssa (joka puolestaan julkaisi juuri hiljattain Unelmahommissa-kirjan Hanne Valtarin kanssa), ja nyt palasimme tähän teemaan Natan kanssa. Osakeyhtiön perustaminen olisi kuulemma toiminimeen verrattuna edullisempaa minulle (syistä, jotka joku muu saa selittää.) Itse en ole suoraan sanoen ollut aiemmin kiinnostunut koko asiasta, tai kun olen yrittänyt ottaa jostain selvää, kiinnostukseni on lopahtanut siihen, miten monimutkaiselta yrityksen perustaminen on tuntunut. Ja kun se oma liikevaihtokin oli aiemmin niin pientäkin.

Mutta entäpä jos se tästä yhtäkkiä kasvaisikin? Tai ihan vaikka pysyisi nykyisellä tasolla? Osakeyhtiö kuulemma kannattaisi.

Nukuin yhden yön yli, harkitsin asiaa vielä aamulla ja - hups - perustin osakeyhtiön.

Yhtiö aloittaa virallisesti toimintansa 1.6.2017 ja siitä lähtien tätä blogia kirjoittaa toimitusjohtaja Koivisto. Olisin nimittänyt Rouvan hallituksen puheenjohtajaksi, mutta silloin olisimme tarvinneet jonkun kolmannen henkilön (aikuisen) varajäseneksi. Nyt olen itse hallituksen ainoa jäsen ja firman ainoa työntekijä. Vaikka aikamoinen perheyritys tämä blogin pyörittäminen kyllä on.

Päivätyötäni en aio edelleenkään jättää, mutta nyt taidan jo joutua hyväksymään omalla kohdallani myös termit ammattibloggaaja ja blogiyrittäjä.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Jos kävit eilen somessa, et voinut olla huomaamatta hashtagia #pinghelsinki. Kyseessä oli nyt kolmatta kertaa järjestetty sisältö- ja vaikuttajamarkkinoinnin bisnesfestivaali, jonka kohdeyleisöä olivat sekä me sisällöntuottajat (#contentguru) että yritykset, jotka ostavat sisältöjä (#businesshippie).

Itsekin ilahdutin perhettäni viettämällä ensimmäisen isyysvapaapäiväni festivaaleilla.

Osallistuin tapahtumaan ensimmäistä kertaa enkä oikein tiennyt mitä odottaa. Lähdin kuitenkin avoimin mielin katsomaan, mistä on kyse, ja sovin jopa pari tapaamista kaupallisista yhteistöistä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Kaiken kaikkiaan osallistujia taisi olla kuutisensataa, joista sisällöntuottajia n. 250.

Tällä kertaa tapahtuma oli hyvin helposti saavutettavissa, tarkemmin sanottuna Jätkäsaaren Clarion-hotellissa.

Ja kylläpä oli hauska päivä ja ilta! Alun perin en ollut ajatellut edes tehdä koko tapahtumasta postausta, mutta sitten alkoi tuntua, että minun on sekä taltioitava blogipostukseen se hyvä fiilis, mikä eilisestä jäi, että kiittettävä kaikkia tapahtuman järjestäjiä ja muita osallistujia tämän fiiliksen mahdollistamisesta!

Enkä todellakaan ollut kuvauskeikalla, kuten kuvista näkyy. 

Keynote-puheenvuoroista erityisesti sisältömarkkinointiguru Ann Handleyn esitys oli inspiroiva, ja hän oli puhujana erinomainen. Youtube-tähti Casey Neistat (7 miljoonaa tilaajaa) oli itselleni aiemmin tuntematon suuruus, mutta tubettajille hänen tapaamisena oli varmasti iso juttu.

Iltapäivällä, keynote-puheiden välissä, porukka jakautui useampiin huoneisiin kuuntelemaan keskusteluja ja puheita itseään kiinnostavista teemoista.

Itse kävin kuuntelemassa Satu Rämön emännöimän erittäin mielenkiintoisen paneelikeskustelun, jossa aiheena oli oman työn hinnoittelu ja sen vaikeus.

Toinen sessio sen jälkeen käsitteli virtuaalitodellisuutta sisällöntuotannossa, ja siinä kolmen yrityksen edustajat kertoivat omista virtuaalitodellisuusratkaisuistaan, ja lopputuloksena todettiin, että teknologia on nyt olemassa, vielä tarvittaisiin se sisältö.

Parasta antia olivat kuitenkin ne kaikki muut ihmiset siellä. Oli hauska tavata sekä järjetön määrä tuttuja ja puolituttuja tyyppejä, joista osan oli tavannut aiemmin vain virtuaalisesti, että aiemmin tuntemattomiakin ihmisiä. Vaikka monien bloggaajien kanssa tavataankin toisinaan, harvoin tulee oikeasti keskusteltua niin paljon ja niin syvällisesti vain bloggaamisesta ja bloggaamisen kaupallisesta puolesta. Oli mielenkiintoista kuulla toisten bloggaajien lukijamääristä, sivulatausmääristä ja kaupallisista yhteistöistä.

Ja tietysti ihan siitä muustakin sisällöntuotannosta. Olen nimittäin ollut varovaisen kiinnostunut sekä videoiden että podcastien tekemisestä, mutta niiden tuottaminen on kuitenkin jäänyt ajanpuutteen lisäksi myös idean putteeseen. Että mitä sitten muka sanoisi ja ketä se kiinnostaisi. Jatkan edelleen asian harkintaa.

Ja kyllähän siellä tietty syötiinkin. Clarionin ravintolassa tarjottu lounas ja illallinen olivat todella erinomaiset, ja jälkiruokabuffet'ssa olisin tarvinnut tarjottimen herkuilleni.

Iltabileet jatkuivat yöhön asti. Lähdin kotiin yhdeltä.

Yksi tapahtumasta hyötynyt taho oli varmasti Clarion. Sumuisen aamun jälkeen tuli aurinkoinen iltapäivä ja ilta, ja kuvat hotellin 16. kerroksen Sky Roomista täyttivät sosiaalisen median. Hotellissa yöpyneet vieraat näyttivät jakaneen hyvän määrän videoita ja kuvia myös aamu-uinneiltaan hotellin kattokerroksen uima-altaalla.

Kiitos siis vielä kerran järjestäjille kutsusta ja upeista järjestelyistä, ja toiset kiitokset kaikille, joiden kanssa ehdin eilen jutella! Oli tosi hauskaa! Ja jäi jotenkin poikkeuksellisen hyvä fiilis kaikesta! Ensi vuonna toivottavasti uudelleen.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: OP

Kun minua pyydettiin mukaan OPn tuottamaan #Alkuja-podcast-sarjaan, ajattelin aivan ensin, että ohjelmassa keskusteltaisiin tiukasti taloudesta. Kävi kuitenkin ilmi, että keskustelu Maria Veitolan ja Tuomas Rajalan käsittelisi aivan kaikkea muuta, ja rahaa ei taidettu mainita sanallakaan.

Uskaltauduin kuuntelemaan oman jaksoni itse vasta aivan pari päivää sitten, ja ilokseni puhuin suurin piirtein järkeviä, vaikka kysymyksiin ei ollut juurikaan aikaa miettiä loppuun asti harkittuja vastauksia. Ohjelma on julkaistu siis täysin leikkaamattomana.

Jäin kuitenkin pohtimaan vielä tätä talouspuolta, varsinkin luettuani Tuomaksen kirjoittaman tekstin siitä, miten neljän lapsen isänä hän tulee käyttämään lastensa kasvattamiseen noin puoli miljoonaa euroa siihen mennessä, kun he ovat täysi-ikäisiä. Huh!

Kahden lapsen kanssa kustannukset jäävät toki siitä puoleen, mutta on se 250 000 euroakin aikamoinen summa ajatellen, että se kaikki on todella pois jostain muusta seuraavien 18 vuoden aikana.

Perhettä perustaessa monikaan ei varmasti suunnittele lasten määrää siitä koituvien kustannusten perusteella tai päätä olla hankkimatta lapsia (vain) siksi, että lapset tulevat kalliiksi kukkarolle. Silti talousasiat tulevat väistämättä eteen - varsinkin, jos perheen vanhemmat ovat pidempiä aikoja kotihoidon tuella.

Meidän perheemme talous on siten vakaalla pohjalla, että sekä Rouva että minä olemme olleet vakituisissa töissä jo vuosituhannen alkupuolelta asti. Olemme saavuttaneet tulotason, joka mahdollistaa sen, että voimme pakollisten menojen jälkeen ostaa sen, mitä tarvitsemme ja rahaa riittää myös ulkona syömiseen ja lomamatkoihin. Olemme onneksi tehneet omat asuntokauppamme hyvään aikaan ja asuntoamme varten ottamamme laina oli varmasti vain puolet siitä, mitä joutuisimme ottamaan tänä päivänä samaa asuntoa varten.

Arkinen taloutemme perustuu kuitenkin melko säännöllisiin tuloihin ja menoihin, ja yllättävät isot ostokset vievät käyttelytilin saldon melko helposti aika alas. Ulkona syöminen ja lomamatkat ovatkin suurin piirtein ainoita asioita, joihin niin sanotusti törsäämme, ja muuten emme juurikaan shoppaile tai ostele asioita ostamisen ilosta.

Olemme jo pitkään laittaneet kuukausittain pienen summan OPn rahastoihin, ja vuosien varrella säästöjä on kerääntynyt melko mukavasti. OPn omistaja-asiakkaat saavat rahastoja ilman merkintä-, vaihto- ja lunastuskuluja. Osan rahastosijoituksista päätimme käyttää viime kesänä puutarhamökkimme hankintaan, jotta emme tarvinneet lainaa koko kauppahintaan. Lisäksi olemme laittaneet silloin tällöin rahaa erilliselle säästötilille, joka toimii puskurina, jos eteen tulee yllättäviä isoja kuluja.

Nyt, kun Rouva on äitiysvapaalla ja omakin suunnitelmani on jäädä joksikin aikaa hoitovapaalle pojan kanssa, joudumme varmasti ensi vuonna laskemaan tarkemmin, mihin rahat riittävät, kun säännöllisen palkan sijaan onkin pärjättävä kotihoidon tuella.

Pidän todennäköisenä, että tulen ensi vuonna hyödyntämään OPn asiakkaana yhtä lapsiperheille tarjottavista OPn #Perheenlisä-eduista, joka on maksuton asuntolainan lyhennysvapaa. Etu on tarkoitettu perheille, joissa on 9.5.2016-31.12.2017 välisenä aikana alle vuoden ikäinen lapsi tai joihin on syntymässä lapsi.

Muut #Perheenlisä-edut ovat veloitukseton lapsen terveysvakuutus vuodeksi sekä NewLife-henkivakuutus maksutta molemmille vanhemmille. #Perheenlisä-etupaketti lapsiperheille on OPn neljäs #Suominousuun-avaus. Se lanseerattiin helpottamaan uusien perheiden alkuja silloin, kun taloustilanne voi olla tiukimmillaan, ja auttaa omalta osaltaan kirittämään maamme talouskasvua.

Talousasioiden ollessa kunnossa voi keskittyä muuhun elämään, ja lapsiperheessä sitä todella riittää.

Jos et vielä käynyt kuuntelemassa #Alkuja-podcasteja, tee se ihmeessä nyt! Uusi jakso ilmestyy noin kerran kuukaudessa, ja jaksot ovat saatavilla Taloudessa.fi-sivustolla sekä suosituimmilla podcast-alustoilla kuten Soundcloudissa ja Tuneinissä

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: OP

Kävin tällä viikolla nauhoittamassa Maria Veitolan ja Tuomas Rajalan kanssa podcastin OPn Alkuja-sarjaan.

Alkuja on osa OPn #Perheenlisä-kokonaisuutta, joka on lanseerattu helpottamaan uusien perheiden alkuja silloin, kun taloustilanne voi olla tiukimmillaan. Tähän liittyvä #Perheenlisä-etupaketti on neljäs OPn #Suominousuun-avaus, joka pyrkii sekä tuomaan etuja OPn asiakkaille että luomaan positiivista virettä Suomen talouteen.

Alkuja-podcast-sarjaa juontaa Maria Veitola, ja se käsittelee vanhemmuutta erilaisista näkökulmista. Esimerkiksi edellisissä jaksoissa Hanne Valtari ja Olga Temonen keskustelivat Marian kanssa, onko lapsen hyvä asua maalla vai kaupungissa, ja Karoliina Sallinen ja Maaret Kallio käsittelivät eroa lapsiperheessä. Nyt aihe oli astetta kevyempi, ja me kaksi isää kerroimme omia kokemuksiamme isyydestä ja lapsista.

Keskustelu eteni laidasta laitaan, ja siinä sivuttiin sekä isyyden positiivisia että negatiivisia puolia. Arki ei ole tietenkään pelkkää hymyä vaan päiviin mahtuu myös kiirettä, väsymystä ja kireitä hermoja. Toisinaan tuntuu, että aikaa rentoutumiseen ei ole yhtään ja joinain päivinä on myöhässä joka paikasta.

Nämä ja muut podcastit löytyvät OPn sivuilta: https://taloudessa.fi/blogi/podcastit/. Uusi jakso julkaistaan joka kuukausi ja se on kuunneltavissa taloudessa.fi-sivustolla sekä suosituimmilla podcast-alustoilla kuten Soundcloudissa ja Tuneinissä.

Yksi Marian ensimmäisistä kysymyksistä podcastissa oli, miten lapseni kuvailisi isäänsä. Kysymys tuli niin yllättäen, että en osannut sanoa siihen hätään muuta kuin että "isi on ihana". Asia jäi vaivaamaan sen verran että päätin kysyä asiaa tytöltä itseltään.

Hei, kertoisitko isille, millainen isi sinun mielestäsi on? 

"Sillä on pysty tukka ja hassu nenä ja aina jotkin paidat päällä. Ja ne on lyhythihaiset."

Ahaa, miksi se nenä on hassu? 

"Siksi kun siinä on karvaa."

Ai viikset?

"Niin. Ja sitten sillä on parta, joka johdattaa tukkaan."

* * *

Useista yrityksistä huolimatta en onnistunut saamaan tytöltä vastausta siihen, millainen isi on isänä tai ihmisenä. Kysymys taisi olla liian abstrakti neljävuotiaalle. "Ihana" ei myöskään ollut sana, jolla tyttö isiä kuvaili.

Sain kuitenkin selville, että on erityisen kivaa, kun isi vie leikkipuistoon, leikkii piilosta tai pelaa kimbleä. Pyyhkeitä tuli siitä, että isi näprää kotona liiaksi tietokonetta tai jotain peliä ja vain istuu vauva sylissä.

Totta toinen puoli, ja vaikka pyrinkin ajoittamaan tietokoneen näpräämiseni siihen aikaan, kun tyttö on jo nukkumassa, joskus on vain pakko hoitaa joitain asioita. Ja vauvan kanssa on kyllä ollut istuskeltua sohvalla tovi jos toinenkin, ja kyllä silloin on tullut pelattua aika lailla myös pelejä. No juu, myönnetään, kyllähän sitä kännykkää tulee hipelöityä toisinaan muutenkin vähän turhan paljon.

Se tuntuu kyllä olevan osa vanhemmuutta, että on jatkuvasti jostain huono omatunto. Erityisesti siitä, jos on hermostunut jostain liian helposti ja korottanut ääntään niin, että lapselle on tullut siitä paha mieli. Nelivuotias osaa kyllä painaa oikeista nappuloista, ja toisinaan jopa tuntuu, että hän yrittää tahallaan saada isin hermostumaan. Aikuisen pitäisi tietysti olla kuin viilipytty ja suhtautua kaikkeen huumorilla, mutta kun aina ei vaan pysty.

Oli kuitenkin helpottavaa kuulla, että tytön mukaan isi tykkää kaikkein eniten hänestä ja vauvasta - eikä esimerkiksi tietokoneesta ja puhelimesta.

* * *

Yritin hieman myöhemmin lähestyä tätä "millainen isi on"-kysymystä toista kautta, ja alku olikin lupaava:

Millainen äiti on?

"Äiti on ihana ja kaunis ja sillä on aina nuttura ja se tykkää musta kovasti!"

Ahaa! No entäs isi?

"Isi on peikko."

Miksi?

"Kaikki miehet on peikkoja."

Iltasadun ja hyvänyön laulun jälkeen yritin vielä kerran, olisiko tytöllä jotain uutta sanottavaa isistä.

Vieläkö haluaisit sanoa jotain siitä, millainen isi on?

"Isi on ihana."

Oikea vastaus!

Iloista isänpäivää kaikille isille!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Raha-automaattiyhdistys RAY

Raha-automaattiyhdistys RAY on julkaissut keväällä mobiilisovelluksen, joka kokoaa yhteen kaikki RAY:n rahapelit. Valikoimassa on siis niin kauppojen auloista tuttuja kolikkopelejä kuin myös RAY:n nettikasinon pelejä.

Et ehkä ole tullut ajatelleeksi sitä, mutta RAY on kasinojen ja kolikkopelien ylläpitäjän lisäksi myös merkittävä yhteiskunnallinen hyväntekijä, sillä se tukee pelien tuotoilla suomalaista yhteiskuntaa merkittävissä määrin. Esimerkiksi vuonna 2015 RAY tuki yli 1 600:ta terveyden ja hyvinvoinnin järjestöä yli 400 miljoonalla eurolla. Se on aika paljon, kun miettii, miten pienistä virroista rahat tulevat.

Pelit hyödyttävät suomalaista yhteiskuntaa myös toisesta näkökulmasta: RAY tekee omat brändipelinsä oman 50-henkisen pelistudionsa voimin, ja tuotekehityksessä työskentelee kaikkiaan noin 140 henkilöä. Myös suomalainen peliteollisuus hyötyy, sillä omien pelien lisäksi RAY kehittää pelejä yhteistyössä useiden suomalaisten pelitalojen kanssa.

Oli kiinnostavaa tutustua applikaatioon pelintekijän näkökulmasta, sillä viihde- ja rahapelit ovat lähtökohdiltaan huomattavan erilaisia.

Rahapelejä säännellään ja valvotaan huomattavasti enemmän, ja esimerkiksi pelien mainonta on hyvin rajattua. Itsekään en saa tässä postauksessa kehottaa ketään pelaamaan rahapelejä tai kertoa pelanneeni itse tiettyä peliä, mutta RAY:n applikaation kokeilemista voin suositella. Monia peleistä voi testata ilmaiseksi, ja appsi tarjoaa käyttäjilleen myös etuja ja RAY:n uutisia. Pitääkin noutaa tämä jäätelö Ärrältä!

On mielenkiintoista, että RAY tietää täsmälleen, ketkä pelejä palaavat, sillä pelaajien on tunnistauduttava. Viihdepelipuolella joudumme vain arvailemaan pelaajien ikä- ja sukupuolijakaumia perustuen esimerkiksi Facebook-kirjautumisiin tai vapaaehtoisiin kyselyihin.

RAY tunnistaa pelaajat pankkitunnusten perusteella ja tarkistaa väestötietojärjestelmästä, että pelaaja on täysi-ikäinen. Tunnistautumisesta ja tietojen tarkistamisesta johtuen pelejä voivat pelata vain henkilöt, joiden kotiosoite on Suomessa.

Siinä missä viihdepeleissä pelaajien toivotaan jäävän koukkuun eikä pelintekijöiden tarvitse miettiä muuta kuin sitä, miten pelaaja saataisiin viettämään pelin parissa vieläkin enemmän aikaa (ja myös käyttämään rahaansa), rahapeleissä sama koukuttavuus kääntyykin jo asiaksi, jota on hillittävä.

Mobiilisovellus tarjoaa hyvät keinot pelaamisen hallintaan. Sovelluksessa voi asettaa päivittäiset pelirajat, jolloin appsi laittaa peleille pisteen, kun raja tulee vastaan. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että jos rajan saavuttamisen jälkeen haluaisikin jatkaa "vielä ihan vähän", uusi peliraja tulee voimaan vasta seuraavana päivänä. Itseään on siis vaikeampi huijata. 

Riskipelaamista hallitaan myös sillä, että pelitilille ei voi siirtää rahaa yöllä, eikä maksamisessa voi käyttää luottokorttia. Eikä rahaa tietenkään voi siirtää IAP:na eli sovelluksen sisäisenä ostona, jolloin maksu menisi luottokortilta, vaan rahat siirretään joko verkkopankista tai debit-kortilta.

Rahapeleistä pitäville sovellus on tervetullut lisä RAY:n valikoimiin, sillä pelejä voi pelata käytännössä nyt missä ja milloin tahansa - ja se toisaalta asettaa lisää vaatimuksia pelaamisen hallinnalle.

Ymmärrän hyvin, miten helppoa olisi jäädä pelaamaan "vielä yksi kierros... no ehkä vielä toinen", sillä onhan se aivan eri tavalla kutkuttavaa, kun pelistä saatava palkkio ei olekaan jokin digitaalinen esine vaan aivan oikeaa rahaa. 

Mutta toisinaan, pienissä määrin, rahapelien pelaaminen on jännittävää, vaikka hyvin tiedänkin, että tappiolle siinä keskimäärin jää.

 

Lataa RAY:n sovellus iOS- tai Android-laitteellesi: www.ray.fi/sovellus.

Share

Pages