Ladataan...
Isyyspakkaus

Jos minulta olisi kysytty, äitienpäivän aamiainen olisi syöty ruokapöydän ääressä. Pieni tyttö oli kuitenkin kuullut sängyssä syötävän äitienpäivän aamiaisen konseptista päiväkodissaan ja näytti kovin pettyneeltä, kun ehdotin, että aamiainen katettaisiinkin ruokapöytään. Yritin selittää, että se on vähän hankalaa ja sotkuista ja on niin iso riski, että jotain kaatuu sänkyyn.

"Laitetaan sinne sitten jokin alusta", hän ehdotti.

No... niin kai sitten.

Tytöllä oli äidilleen kaksi pakettia. Oikeastaan toinen oli isiltä ja toinen tytöltä. Hän oli niin innoissaan lahjoista, ettei malttanut olla kertomatta niistä jo edellisenä päivänä - ehkä kolmesti. 

Ja sitten hän odotti lahjojen avaamista niin malttamattomana, että halusi avata ne itse.

Äiti sai isiltä Juha Itkosen uuden kirjan ja tytöltä uuden kesähatun. 

Hattu oli tytön itsensä valitsema, ja hänen oli saatava itselleen päähän myös hänen oma uusi kesähattunsa. Vähän häntä harmitti, että äiti ei saanut aivan samanlaista hattua kuin hänellä itsellään, sillä siinä oli niin hienot kukat.

Rouvalla oli äitienpäivälle vain yksi toive: Croque Madame. Siis grillattu kinkku-juustopaahtoleipä, jossa on pinnalla valkokastiketta ja paistettu kananmuna. Tein sen Jamie Oliverin reseptillä, jossa valkokastike maustettiin vielä dijon-sinapilla. Tyttö auttoi isiä leipien kokoamisessa.

Leipien kanssa tarjolla oli veriappelsiinituoremehusta ja kuplavedestä tehtyä limsaa, jogurttia mansikkahillolla ja Leipomo Keisarin vadelmatortut.

Ja hienostihan sängyssä syöminen sujui, kun astioiden alla oli iso vanerilevy. Mitään ei kaatunut sänkyyn eikä kenenkään päälle, eli paremmin tämä taisi mennä kuin monet ruokailut pöydän ääressä.

Äiti oli kovin iloinen ja onnellinen.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

"Se on sellainen, ettei se voi juosta, kun sillä on vauva masussa. Se tykkää tosi paljon herneistä ja se tykkää kasvattaa niitä. Äiti käy paljon jäätelöllä! Mä käyn äitin kanssa ulkoilemasa ja tykkään maalata sen kanssa. Äiti aina haaveilee, että voitaisko tehdä mustikkapiirakkaa!"

Pikkuneiti äidistään päiväkodin äitienpäiväkortissa

Aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Onnea kaikille äideille!

Meillä äiti sai lettuaamiaisen...

...taidetta...

...retken Teatteri Hevosenkenkään Espooseen katsomaan Peppi Pitkätossua...

...ja hampurilaisen Ravintola Nälässä (Meritullinkatu 13)!

Aikamoinen juhlaviikonloppu, ja seuraavana viikonloppuna juhlat vain jatkuvat!

Vauhdikasta viikkoa muillekin, ja vielä kerran onnea äideille!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Tämä äitienpäivä ei nyt mennyt aivan niin kuin olisin toivonut eikä edes niin kuin sen sittemmin suunnittelin.

Ensinnäkin viikko oli sen verran intensiivinen, että ehdin hädin tuskin miettimään, mitä tarjoaisin Rouvalle aamupalaksi ja mitä kivaa keksisin lahjaksi. Toisekseen viikonlopun suunnitelmat ehtivät muuttua muutamaan otteeseen - jopa vielä tänään.

Äitienpäiväaamuna Rouva sai kyllä nukkua pitkään, ja hän heräsi juuri sopivasti siihen, kun aamupalalle väkertämäni Croque madamet olivat valmiita menemään uuniin.

Leivät maistuivat Rouvalle, ja raparperistä ja kuohuviinistä sekoitettu juoma kupli kauniisti laseissa.

Paketista paljastui tytön profiilikuva, jonka isi ja tyttö olivat askarrelleet yhdessä. Kortissa luvattiin, että äiti ja tyttö pääsevät yhdessä kokeilemaan taaperotanssia tanssikouluun tulevina viikkoina. Päiväkodin äitienpäiväaamiaisella Rouva oli puolestaan saanut pienen maalaaman kangaskassin.

* * *

Tämän viikonlopun suunnitelmat menivät alun perin uusiksi, kun kuulin, että läheinen isoisotätini oli nukkunut pois ja että hänet saatettaisiin viimeiselle matkalleen lauantaina, siis eilen. Hautajaiset olivat lähes neljän tunnin ajomatkan päässä, ja ne alkoivat jo aamulla kymmeneltä. Takaisin kotiin ehdin puolestaan vasta lähempänä iltaseitsemää.

Hautajaiset olivat yhtä aikaa iloiset ja surulliset. Isoisotätini kuoli kunnioitettavassa 93 vuoden iässä, ja hän oli ehtinyt valmistautua lähtöön ja valmistella myös muita siihen. Niin pitkään kuin muistan, hän on puhunut, että sitten kun häntä lasketaan hautaan, Tommi laulaa vieressä Mun kanteleeni kauniimmin. Niin tapahtui. Lupauduin laulamaan myös siunaustilaisuudessa kauniin Niin kaunis on maa. Hän oli lähes käsikirjoittanut omat hautajaisensa pieneen vihkoon: Hän oli valinnut valmiiksi virret ja pienet runonpätkät, joita hän toivoi luettavan.

Isoisotätini oli varsinainen terästäti. Hän eli loppuun saakka yksin omassa asunnossaan Tampereella ja vietti kaikki kesät kesämökillään, synnyinkodissaan Pohjaslahdella. Samalla mäellä sijaitsi myös se kirkko, jossa hänet siunattiin. 

Isoisotädistäni jäi lämpimät muistot. Vaikka hänen elämässään oli vastoinkäymisiä, hän valitsi katkeruuden sijaan ilon. Vaikka hänellä oli sairauksia, hän säilyi mieleltään virkeänä ja eli aktiivista ja täysipainoista elämää, liikkui paljon ja lauloi pitkään kuorossa. Hän oli odottanut kovasti pääsevänsä taas mökilleen ja olisi varmasti palannutkin sinne kesäkuussa. 

Hän toivoi, että hautajaisissa iloitaan ja lauletaan paljon, ei surra. Mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Vaikka kuinka ajattelee, että toinen on elänyt hyvän ja pitkän elämän, ja että hänellä ei jäänyt mitään kesken, suru tulee, kun se päättää tulla. Kun se tulee kesken laulun, laulu lakkaa.

Pidin häntä lapsena kolmantena mummonani, ja hänen muistonsa elää nyt myös tyttäressäni, joka on saanut toisen nimensä hänen mukaansa. Lepää rauhassa.

* * *

Takaisin äitienpäivään. Meidän oli tarkoitus mennä tänään myös erään kaverin lapsen synttäreille, mutta ne oli jouduttu perumaan sairastumisen vuoksi. Yritin eilen soitella muutamaan paikkaan, olisiko jossain tilaa äitienpäiväbrunsseille tai -lounaille. Ei ollut.

Ajattelimme, että meidän kannattaisi kuitenkin hyödyntää vuokralla olevaa autoa ja päätimme ajella Porvooseen, jossa tarkoitus oli käydä kahveilla vanhassa kaupungissa. Veimme tavarat autoon ja kurvasimme talomme pihasta pois. Sitten aloimme kuunnella, että autosta kuuluu jokin outo ääni. Pysähdyin kadunlaitaan ja totesin, että takakumi oli puhki.

Oli selvää, että Porvoon-reissu peruuntuisi. Muutaman hetken pohdinnan ja parin puhelun jälkeen päätimme jättää auton kadunlaitaan, hinauttaa sen huoltoon ja lähteä sen sijaan äitienpäiväkävelylle ihan kotikulmille.

Ja se olikin oikein hyvä päätös. Ilma oli kaunis, vaikkakin hieman viileä. Ehdimme kävellä Kaivopuistoon, tehdä pari hyvää löytöä Kaivarin kanuunasta ja palata Café Engeliin kakkukahveille ja pinaattipiiraalle.

Uusi viikko alkaa nyt hieman valmiiksi väsyneenä, mutta nukutaan sitten taas ensi viikonloppuna vähän pidempään. Tai no, katsotaan...

Vielä kerran onnea kaikille äideille!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kuluneen vuoden aikana on koettu niin monta asiaa vauvan kanssa ensimmäisen kerran, että on oikeastaan helpotus, että ensi viikon jälkeen lähdetään jo toiselle kierrokselle. Heti, kun ensimmäiset syntymäpäiväjuhlat on saatu vietettyä. Näistä hetkistä ensimmäinen äitienpäivä ei ollut lainkaan vähiten odotuksilla ladattu.

Rouvan ainoa toive oli saada ihana brunssi. Tiedusteltuani erityistoiveita brunssille, sain vastaukseksi: uunileipiä, suklaamoussea ja samppanjaa. Suklaamousse tosin pudotettiin toiveista eilisen suklaabrunssin jälkeen. Onneksi olin hankkinut raikkaita hedelmiä: tuoretta ananasta ja veriappelsiiniä. Niiden, leipien ja samppanjan lisäksi tarjolla oli myös jogurttia ja kananmunaa.

Brunssin oli alun perin tarkoitus olla vieläkin runsaampi, mutta sain yllättäen kutsun koko perheelle Finlandia-talon äitienpäivälounaalle. Talon ravintola halusi palautetta ja kehitysehdotuksia perhelounaastaan, ja he halusivat kutsua minut myöhemmin suunnittelemaan myös ravintolan isänpäivälounasta. Ilomielin!

* * *

Olemme Rouvan kanssa jo aikoja sitten sopineet, että mitään turhaa tavaraa ei ostella, mutta toisaalta on kiva muistaa toista jollain, mistä tulee hyvä mieli. Sain itse isänpäiväksi kivan paidan ja vauvan jalan- ja kädenjäljet. Oli siis keksittävä jotain muuta. Huomasin ilokseni muutama viikko sitten, että Rouvan lempiartisti, Ane Brun, on tulossa keikalle Suomeen, ja ostin liput hänen keikalleen.

Sitten päätin pitkästä aikaa kaivaa lyijykynän, pyyhekumin ja paperia kaapista ja kokeilla, osaisinko vielä käyttää niitä. Tavoitteenani oli piirtää tytön muotokuva valokuvasta. Kyllä Rouva siitä oman lapsensa tunnisti.

Vielä viime hetkellä, perjantaina, harkitsin uudelleen käden- ja jalanjälkien painamista. Odottaisikohan Rouva niitä kuitenkin? En jäänyt arpomaan, vaan kastelin lapsen räpylät mustikkamehuun ja painoin niiden kuvat paperille. Hyvinhän nuo sopivat tuohon isänpäivän punajuurimehukuvioiden viereen.

* * *

Ai, mitenkäs se Finlandia-talon lounas? Täytyy sanoa, että noutopöydäksi erinomainen, ja vaikea keksiä ainakaan ruoan suhteen paljoa kehitettävää.

Hauskaa päästä osallistumaan isänpäivän lounaan suunnitteluun myöhemmin!

* * *

Päivä oli onnistunut ja koko viikonloppu jotenkin erityisen kiva. Ei vain ruokien vaan myös auringon, ulkoilun ja kiireettömän yhdessäolon vuoksi. Ja mikä tärkeintä: Rouva nautti ensimmäisestä äitienpäivästään.

Toivottavasti myös sinun viikonloppusi oli onnistunut, juhlit sitten äitienpäivää tai et!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Hyvää äitienpäivää! Äiti se on odottavakin, Rouva päätti, ja antoi ymmärtää, että olisi erittäin suotavaa tarjoilla aamiaista sänkyyn.

Äitienpäivän aamiainen

Menu

  • Tilkka samppanjaa, isälle vähän enemmän
  • Peruna-basilikamunakas
  • Croissantit kylmäsavulohi-tuorejuustotäytteellä
  • Tuoreista appelsiineista puristettua mehua
  • Tuoretta ananasta
  • Pannukakkua ja hilloa
  • Suklaamoussea
  • Espresso

Valmistaminen

  1. Herää hieman liian aikaisin
  2. Tee pannukakkutaikina
  3. Valmista suklaamousse
  4. Purista appelsiinimehu
  5. Kuori ja paloittele ananas
  6. Valmista täyte croissanteille ja täytä ne
  7. Kun vaimo käy ovenraossa kysymässä: "Mitä teet?", vastaa: "En mitään. Mene vaikka lukemaan."
  8. Paista pannukakku
  9. Paista munakas
  10. Kokoa lautasille ja tarjoile
  11. Muista siivota se kamala sotku, jonka sait aikaiseksi.

Jos aamiainen ei tullut aivan täytenä yllätyksenä, lahja sentään tuli: Joutsenen kesäpeitto. Raskauden myötä kun vanha untuvapeitto on alkanut tuntua liian kuumalta.

Emme siis saaneet tyttöä äitienpäiväksi. Liikkeistä päätellen olot vatsassa ovat käyneet kuitenkin ahtaiksi, joten uskon hänen jo suunnittelevan syntymistä. Eilen hän jumppasi raivoisasti kuusi tuntia putkeen ja yritti työntää itseään ulos vatsan läpi. "Väärä suunta", sanoin hänelle ja painelin takapuoleksi olettamaani möykkyä alaspäin.

Share