Ladataan...
Isyyspakkaus

En ole tullut jakaneeksi arjen ruokavinkkejä sen jälkeen, kun jäin hoitovapaalle. Rouvalla on ensinnäkin ollut vähemmän reseptejä postattavana, kun arjen ruokavastuu siirtyi minulle, ja toisekseen en ole itse lainkaan Rouvan kaltainen kekseliäs keittiöihme. Olen myös hyvin laiska ottamaan kuvia arkiruoka-annoksistamme, mutta toisinaan olen tehnyt omalle Instagram-tililleni ruoanlaittovideostooreja.

Nyt kävin läpi Rouvan instakuvat parilta kuukaudelta ja löysin muun muassa tällaisia ruokia:

"Tajusin myöhään illalla käyttäneeni kaikki kaurahiutaleet leipätaikinaan, joten ajattelin korjata vahingon hauduttamalla yön yli -uunipuuron spelttijyvistä, joita olin joskus saanut kaverilta tuliaisiksi. Tyttö maistoi lusikallisen eikä pitänyt, poika kolme eikä ilmeisemmin pitänyt. Minusta tämä oli oikein hyvää. Eli puolitoista desiä huuhdeltuja spelttijyviä (voisi hyvin olla ohraa) voideltuun vuokaan ja perään litra maitoa ja puoli teelusikallista suolaa. Vielä sekoitus ja sata-asteiseen uuniin yön yli. Lautaselle viipaloin seuraksi puolikkaan päärynän ja ripottelin muutaman cashewpähkinän. Aika luksusta, minä sanon. #keittiössänyt #uunipuuro #aamupalahommia"

"Isänpäivän raviolitehdas. #keittiössänyt #pastahommia #pikkunaatti"

"Tällaistakin pastataidetta löytyy puhelimesta eilisen jäljiltä <3 #itsetehtypasta #punajuuripasta"

"Maaninen #paahtajanainen avasi viime viikonloppuna myös ruusukaalikauden: kaalit puoliksi ja pellille, perään oliiviöljyä, jeeraa ja suolaa ja 175-asteiseen uuniin vajaaksi puoleksi tunniksi. #syysruokaa #ruusukaali"

"Täällä on nyt meneillään todella vahva perunakausi. #keittiössänyt #uuniperunat #turvaruokaa #taas"

"Hirven kaveriksi tein (ihan liian) pitkästä aikaa perunavuokaa, vai onko nämä nyt niitä kermaperunoita. Viipaloin mandoliinilla kahdeksan perunaa (enkä sormiani!), huuhtaisin ja kaadoin vuokaan. Sekoitin isossa lasissa purkin kermaa, 3/4 tl suolaa, kierroksen valkopippuria myllystä ja 1/4 tl raastettua muskottipähkinää, kaadoin vuokaan ja sekoitin käsin. 200 astetta, vajaa tunti. Ai että! #keittiössänyt #retrokeittiö #kermaperunat"

"Hei hei hirvi, nähdään illalla! #keittiössänyt #syysruokaa #hirvipata"

"Tyttö oli piirtänyt ja leikannut koko aamun paperista rinkeleitä, jäätelöitä, nakkeja ja tomaatteja kahvilaleikkiään varten, kun ehdotin oikeiden muffinssien leipomista. Mittasuhdetta on vähän vaikea nähdä kuvasta, mutta tehtiin pikkuruinen taikina minikokoisiin muffinssivuokiin. 

Vaahdotimme 100 grammaa pehmeää voita ja desin kookossokeria vaahdoksi. Lisäsimme yhden kananmunan ja vaahdotimme tasaiseksi. Seuraavaksi taikinaan tuli 1 tl leivinjauhetta, 1 tl vaniljajauhetta, 2 rkl kaakaojauhetta ja desi mantelijauhoa, jotka sekoitimme tasaiseksi. Ihan lopuksi lisäsimme vuorotellen muutamassa erässä desin maitoa ja 2 desiä vehnäjauhoja nopeasti, ilman turhaa vatkaamista. Jaoimme taikinan pikkuvuokiin, niitä tuli 18, ja paistoimme muffinsseja 180-asteisessa uunissa vajaan kymmenen minuuttia. Muffinssit olivat söpöjä ja meheviä sellaisenaankin, mutta päätin vielä kokeilla kuorrutteen tekemistä, koska en ole tehnyt sellaista koskaan. Vatkasin 50 grammaa huoneenlämpöistä voita vaahdoksi ja lisäsin ruokalusikallisen kaakaojauhetta ja desin tomusokeria ja vaahdotin. Loppusilaukseksi kaapista löytyi pakastekuivattua vadelmarouhetta.

Tulisitko ostoksille? Varaa runsaasti rahaa: maksoimme miehen kanssa äsken 99 leikkieuroa neljästä kuppikakusta ja kahdesta erikoiskahvista :D #keittiössänyt #pikkunaatti #kahvilaleikki #kuppikakkuja"

"Johan tässä ehti mennä muutama viikko ilman uunifetaa. Tänään hän kohtasi uunipellillä kukkakaalin, kaksi sipulia ja oksan puutarhamökin oreganoa. #keittiössänyt #paahtajanainen #uunifeta"

"Prinsessasipsipäivä. Hyvä kun ehdin napata kuvan, nyt lautanen on jo tyhjä. #keittiössänyt #lauantai #punajuurisipsit #gastronaatti2"

"Varmin syksyn merkki on tässä: viikonloppuna tuli TAAS leivottua peltipiirakkaa. Tällä kertaa täytteenä (uunissa paahdettua) parsakaalia, paistettua sipulia, täysjyväriisiä, suolaa, pippuria ja mozzarellaa. Taikinan sekoitin voista, kermaviilistä, suolasta, spelttijauhoista ja vehnäjauhoista ja tavoistani poiketen lisäsin myös pikkuisen leivinjauhetta. Olipa herkullista! #peltipiirakka #peltipiirakkahulluus"

"Polkaisin töistä kotiin, ja näkymä hellalla oli tämä. Koti-isät <3 #keittiössänyt #kotimies #lohisoppa #perinteinenlohikeitto"

"Tilasin kotimieheltä sienikaalilaatikkoa suppilovahveroista, ja niin sellainen odotti uunissa töistä kotiutuessani. #keittiössänyt"

"Haudutin viikonloppuna pitkästä aikaa yön yli karitsan lapaa, jota syödään alkuviikko. Tänään lautasilla kvinoasalaatissa: uunissa (aiemmin) paahdettua kukkakaalia, paistettua sipulia, uunissa paistettua fetaa ja uunissa (aiemmin) paahdettuja kurpitsansiemeniä, kastikkeessa sitruunamehua, suolaa, oliiviöljyä ja lehtipersiljaa. #keittiössänyt #maanantai"

 

Rouva Instagramissa: @satu_koivisto

Sarjan edelliset osat:

Gastronaatti: Arjen ruokavinkit #26

Gastronaatti: Arjen ruokavinkit #25


Gastronaatti: Arjen ruokavinkit #24

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Avasin glögikauden jo muutama viikko sitten, kun huomasin Blossan (Altia) ja Loimun (Lignell & Piispanen) vuosikertauutuudet Alkon hyllyssä.

Tavakseni on tullut ostaa joka vuosi molempia glögejä ja maistella niitä marraskuulta aina jouluun saakka.

Olin tekemässä jo blogiin postaustakin aiheesta, mutta yhtäkkiä huomasin, että Loimulta onkin tullut tänä vuonna yhden maun sijaan kaksi makua: sininen ja valkoinen. Suomi 100.

Olin ostanut aiemmin vain sinistä, joten jouduin tekemään vielä uuden retken pitkäripaiseen, jotta saisin myös valkopulloisen version maisteluun. Kyseistä tuotetta on muuten saatavilla ainakin tällä hetkellä harvemmista Alkoista, joten kannattaa tarkistaa saatavuus netistä ennen ostosmatkaa.

Sinisessä pullossa on Loimun tuttua punaviiniglögiä (ylin kuva), ja valkoisessa pullossa valkoviiniglögiä (kuva alla). Molempien mausta kerrotaan löytyvän mesimarjaa, kuusenkerkkää ja tietysti joulumausteita.

En yleensä lue etukäteen, mitä makuja glögeistä pitäisi löytyä vaan yritän miettiä sitä ensin itse. Maistelen glögejä sekä kylmänä että lämpimänä, sillä jostain kummallisesta syystä pidän glögeistä usein enemmän kylmänä tai huoneenlämpöisenä.

Sinisen pullon punaviiniglögi on sekä maultaan että tuoksultaan hyvin marjainen. Mesimarjaa en osannut löytää ennen kuin luin siitä, ja myös kuusenkerkkä jäi havaitsematta, vaikka yritin siitä luettuani varta vasten etsiä sitä. Itse löysin tuoksusta ja mausta mansikkaa ja runsaasti kardemummaa. Glögi oli tänäkin vuonna hyvin makeaa, ja lämmitettäessä makeus vielä korostui. Vähemmänkin sokeria siis riittäisi.

Valkoisen pullon valkoviiniglögi yllätti värillään. Glögi ei nimittäin ollutkaan vaaleaa vaan persikkaisen roseeta.

Valkoviiniglögi on punaviiniglögin tapaan hyvin makeaa, ja kylmänä alkoholi maistuu yllättävän voimakkaasti. Tuoksu on kylmänä enemmänkin hedelmäinen kuin marjainen, ja yksittäiset mausteet eivät maistu yhtä voimakkaasti kuin kardemumma punaviiniglögissä. Lämmitettynä mausteet voimistuvat ja makukin alkaa muistuttaa enemmän punaviiniglögiä. Vaikka muita glögejä joisinkin kylmänä, tämä glögi vaatii lämmityksen.

Tänä vuonna Blossan maku on "Old Delhi" ja se on siis saanut inspiraationsa Intiasta. Alkon sivuilla glögin kerrotaan olevan vaaleankeltainen, mangoinen, appelsiininen, inkiväärinen, kardemummainen, kevyen chilinen ja hennon kanelinen.

Ensimmäinen oma mielikuvani oli trooppinen. En osannut sanoa, mitä trooppisuus oli, mutta se osoittautui mangoksi. Chiliä en alkuun mausta löytänyt, mutta neilikka maistui siinä voimakkaasti. Maku on hivenen karvas, ja karvaus korostuu lämmittäessä. Voimakas hedelmäisyys puolestaan pehmenee lämmittämisen myötä.

Ensimmäisen hämmennyksen jälkeen maku alkoi tuntua jopa raikkaalta. Glögi ei ole yhtä makeaa kuin Loimut, ja mausteissa on mukavaa potkua. Ehkäpä syynä onkin se chili.

Nyt on vaikea valita, kumpi oli suosikkini, sininen Loimu vai Blossa. Molemmissa oli hyvät puolensa ja molemmat voittivat valkoisen Loimun. Mutta onneksi voin valita molemmat ja nauttia niitä vuorotellen!

Makoisaa glögikautta!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Aiemmin Toisella Linjalla sijainnut Onda Ruokala joutui muuttamaan uusiin tiloihin, ja ne löytyivät jo keväällä Siltasesta, Hämeentie 13:sta. Koska en ollut ehtinyt käydä uusissa tiloissa aiemmin, päätin ottaa ravintolan seuraavaksi paikakseni sarjassani Lounas kaupungilla.

Joku saattaa muistaa, että samassa rakennuksessa sijaitsi aiemmin vietnamilainen Lie Mi, mutta se on puolestaan muuttanut Kamppiin.

Ondan ruoka on perulaistyyppistä, ja lounaalla on tarjolla sekä buffetpöytä että kaksi à la carte -annosta. Hintaan kuuluu myös todella runsas salaattibuffet.

Buffetpöydän pääruoat vaikuttivat sen verran mausteisilta, että arvelin pienen seuralaiseni pitävän miedommista mauista. Tilasin siis grillattua ja kirsikkaglaseerattua possun vatsaa ja sitruunaperunamuusia.

Ah, kylläpä onkin kiva saada lounas tällä tavalla pöytään tarjoiltuna, ja kovin oli maukasta! Liha oli mureaa ja sitruunainen perunamuusi hauska lisä sille.

Salaattipöytäkin oli itse asiassa niin runsas, että jo sillä olisi saanut itsensä kylläiseksi.

Ruoka maistui myös poikaselle yllättävän hyvin. Hän piti varsinkin salaattipöydän pavuista ja kikherneistä mutta suvaitsi syödä myös possua ja maistaa perunamuusiakin.

Tähän mennessä testaamistani lounaspaikoista Onda huomioi pienimmät asiakkaansa parhaiten: syöttötuolin lisäksi lounaalla on esillä silikonisia ezpz Happy Mat -ruokailualustoja, joista lapsen on helppo nyppiä asioita suuhunsa. Iso peukkumerkki!

Kyllä, kiitos, tänne uudelleenkin!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Fazer

Yksi asia on jälleen yllättänyt meidät: se, miten ylettyväinen ja ulottuvainen lähes 1,5-vuotias taapero voikaan olla.

Pojallamme on menossa vaihe, jossa saamme käyttää merkittävän osan ajastamme siihen, että nostelemme tavaroita hänen ulottumattomiinsa, ja toisaalta viemme häneltä kädestä kaikkea, mitä hän on onnistunut pöydiltä ja tasoilta nappaamaan: kirjoja, lehtiä, tusseja, puhelimia, pikkulegoja, siskon aarteita, lautasia, juomalaseja, saksia, veitsiä... ja tietysti syötävää.

Yleensä jos on hetken aikaa liian hiljaista, on parasta käydä kurkistamassa, mitä nurkan takana tapahtuu.

Mitä teet?

Haukkasit palan jokaisesta leivästä ja järsit kurkkuakin?

Aiemmin hampaanjälkiä on nähty kurkkujen lisäksi esimerkiksi kesäkurpitsoiden, avokadojen ja nektariinien kyljissä. On se toki kivaa, että pojalle ruoka maistuu ja että hän osoittaa myös kiitettävää oma-aloitteisuutta.

Kun ikää tulee lisää, lapsi oppii avaamaan yhä useampia ovia ja laatikoita ja pääsemään käsiksi yhä kiinnostavampiin asioihin yhä vaikeammissa paikoissa. Enää häntä eivät pidättele liukuovet eivätkä kannelliset laatikot, ja hänellä on jo voimaa vetää yllättävän painaviakin vetolaatikoita auki.

Viime viikolla hän löysi leimasintyynyn ja sotki itsensä, vaatteensa, pöydän ja lattian musteella sillä aikaa, kun katsoin hetkisen muualle. Olin tapahtuman aikaan vain kahden metrin päässä.

Sosiaalisessa mediassa yritämme usein näyttää täydellisiltä, mutta lapsiperheiden arjesta tämä sliipattu täydellisyys ja harmonia ovat usein hyvin kaukana todellisuudesta. On päiviä, kun leluja, palapelejä, tyynyjä, peittoja ja ympäri asuntoa leviteltyjä kenkiä on edes turha yrittää kerätä lattialta, kun ne on levitelty sinne takaisin vain pienen hetken päästä.

On myös niitä hetkiä, kun huomaa joka ikisen yli reilun metrin korkeudella olevan tason olevan täynnä tavaraa, joka on nostettu sinne taaperon ulottumattomiin.

Meillä tällaisia tavaroiden turvapaikkoja on käytännössä vain muutama, ja niistä suosituimmat ovat pianon ja sen viereisen kaapin päällys. Kuten arvata saattaa, pianon päälle ehtii kertyä jo muutamassa päivässä aikamoinen kasa turvapaikkaa etsivää kamaa.

Huomaa myös vasemmanpuoleisen kaapin oven väliin sullottu sanomalehti, joka estää taaperoa toistaiseksi avaamasta kaapin ovea. Paperi toki otetaan pois, jos paikasta otetaan edustavampia kuvia.

Pianon ja kaapin päältä löytyykin jo mm.

  • Tietokone: Ainoa paikka, jossa sitä pystyy lataamaan
  • Puhelin: Onneksi laite menee kuitenkin lukkoon vain muutamiksi minuuteiksi kerralla
  • iPadit: ks. edellinen
  • Kaukosäädin: Kuinka kovalle tv:n voikaan laittaa?
  • Tussit: Ruokapöytään on kyllä jo piirretty niillä, mutta yritetään välttää lisävahingot
  • Kuulakärkikynä: ks. edellinen
  • Askartelulaatikko toisesta kaapista: Sisältää mm. leimasimet, ks. kaksi kuvaa ylöspäin
  • Muovailuvahat: niitä toki on jo maistettu ja pahanmakuisiksi todettu. Mutta aina voi maistaa uudelleen ja syljeskellä palaset lattialle
  • Valokuvauskamat: Vähintään toinen objektiivi nököttää pianon päällä lähes pysyvästi
  • Kellopeli: Pelastin sen lattialta ja löysin kahta vaille kaikki kielet toisesta paikasta lattialta
  • Viulu: Tytön opettaja kehotti pitämään viulua helposti saatavassa paikassa mielellään laukku avoimena. Yeah right
  • Desimitta: ...?
  • Koruja, tarroja, lehtiä, kirjoja...: Mikä tahansa voi olla palasina milloin tahansa
  • ja superyllätys, tarjottimellinen kuivumassa olevaa pastaa! Emme löytäneet sille eilen mitään muuta järkevää tai järjetöntä paikkaa.

Poika on tietysti jo keksinyt, että pianotuolille voi nousta seisomaan, jolloin ylettää korkeammalle...

Myös Fazer Puikula haluaa tuoda esiin oikean kaunistelemattoman ja rehevän tosiarjen, joka voi yllättää ja olla välillä rankkaa mutta myös rikasta ja täynnä hauskoja sattumuksia. Fazer teetti lapsiperheille Tosiarki-tutkimuksen, johon osallistui 500 vastaajaa. Voit lukea Fazerin sivuilta tutkimuksen tuloksista ja siitä, mikä muissa lapsiperheissä aiheuttaa harmaita hiuksia tai yllättävää arkikomiikkaa.

Jospa me nyt kuitenkin siirrytään syömään leivät pöydän ääreen ja otetaan vielä vähän juustoa ja tomaattia lautaselle. 

Äh, ja sinnehän se tomaatti sitten meni jo rinnuksille, kun en laittanut ruokalappua. No, mutta tätä se on, tosiarki. Totuuden kaunisteleminen läpsäisi heti kasvoille.

 

Lue lisää: Fazer Puikulan Tosiarki-tutkimus.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Isänpäivä oli laskelmieni mukaan kuudes. Myös tänä vuonna loikoilin sängyssä toista tuntia odottaen herätystä ja ehdin lähettää Rouvalle tällä välin jo yhden viestinkin. Neuvoin, mistä kadonnut sydänpiparimuotti saattaisi löytyä.

Hyvää kuitenkin kannatti odottaa: aamiaispöytään oli katettu loikoillessani croque madamet, hedelmäsalaatit ja herkullinen omena-päärynäpiiras.

Rakastan omenapiirakkaa kaikissa muodoissa, mutta tämä oli jotenkin poikkeuksellisen hyvää. Taikinakannen alla oli omenahilloketta, ja lopputulos muistutti niitä hampurilaisketjujen uppopaistettuja omenapiirakoita, joissa on polttavan kuuma hillosisus. Tämä piiras oli toki paljon parempaa.

Kun poikanen nukkui päiväuniaan, teimme Rouvan ja tytön kanssa punajuurella värjättyä pastaa: ricottatäytteisiä ravioleja ja lopusta taikinasta tagliatellea.

Tagliatelle jätettiin kuivumaan myöhempää käyttöä varten.

Tulipa ravioleista herkullisia ja niin hauskan värisiä! Ne nautittiin voi-salviakastikkeen kanssa.

Illalla sain vielä tohottaa Rouvan pyöräyttämiin crème brûléeihin sokerikuoret.

Ja kuin ihmeen kaupalla sain molemmat lapset sohvalle, katsomaan kameraan ja hymyilemään yhtä aikaa. Ainakin melkein.

Loppuun vielä lainaus tytöltä perjantaina päiväkodin isänpäiväaamiaisella saamastani isänpäiväkortista:

"Isi on kiva, tosi herkkä hermostumaan. Isi pitää mun yllätyksistä. Isi tykkää kun käyttäydyn tosi hyvin, se pitää mun korteista ja askarteluista. Me käydään HopLopissa ja uimassa. Isi on hyvä muistikorteilla pelaamisessa ja piirtämisessä."

Olette rakkaita! :)

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Sanoista teoksi. Kun huomasin aiemmin tällä viikolla, että emme ole viettäneet koko syksynä yhtään pizzaperjantaita, päätin viedä lapset eilen tytön tanssitunnin jälkeen pizzalle Putte'siin (Kalevankatu 6).

Rouva oli omien kavereidensa kanssa BasBasissa, joten hän ei ollut tällä kertaa mukana.

Kerta oli ensimmäinen tällä porukalla, mutta aivan hyvin homma toimi kahden lapsenkin kanssa. Taaperolle löytyi syöttötuoli, ja hän vaikutti tyytyväiseltä ruokaansakin.

On kiva, että elämässä on jotain pysyvyyttä, joten syön Putte'sissa aina saman pizzan.

Silence of the Lambs oli tosi hivenen liian mausteinen pojalle, joten hän jakoi tytön kanssa Prosciutto-pizzan, joka on puolestaan tytön vakiovalinta.

Ilmakuivatun kinkun ja rucolan poika tosin syötti minulle, mutta muuten pizza maistui. Yhdessä he söivät kaksi kolmannesta pizzasta. Loput otimme mukaan laatikossa.

Putte's on aina yhtä suosittu, ja lähtiessämme pizzeriasta ulko-ovella oli jonoa. Ei ihmekään, sillä pizzat ovat kaupungin parhaimmistoa. Ja emmeköhän mekin tule tänne taas pian uudelleen.

Share

Pages