Ladataan...
Isyyspakkaus

On omalla tavallaan hauskaa ja toisaalta vähän surullista, miten elämän ensimmäisten vuosien tapahtumat pyyhkiytyvät vähitellen pois mielestä. Tyttö kyllä muistaa monia asioita parin kolmen vuoden takaa, mutta esimerkiksi käyntiämme Eläinmuseossa vajaat kolme vuotta sitten hän ei enää muistanut.

Hauska puoli on se, että samoissa paikoissa voi siis käydä monta kertaa, ja ne tuntuvat yhtä jänniltä kuin ensimmäisellä kerralla!

Joulun välipäivät olivat houkutelleet Eläinmuseoon monta muutakin lapsiperhettä, ja museossa oli kova kuhina.

Tyttö halusi ottaa museosta kuvia puhelimellani, jotta hän voi näyttää niitä äidilleen. Äitiraukka kun joutuu olemaan välipäivät töissä eikä päässyt mukaan retkelle.

Viikko on ollut muutenkin varsinainen kulttuuriviikko.

Tiistaina Rouva kävi tytön kanssa katsomassa Ballerina-animaation, josta molemmat pitivät kovasti ja joka taisi lisätä tytön innostusta aloittaa ensi syksynä balettitunnit.

Samana iltana kävin itse katsomassa uuden Tähtien Sota -elokuvan, ja olen oikeastaan vieläkin sen lumoissa. Se oli todella hyvä ja tietenkin hienosti tehty.

Eilen vein puolestaan Rouvan Kansallisoopperan La Traviataan, johon palaan tarkemmin blogissa lähiaikoina.

Olen hyvin iloinen, että Eläinmuseokin on nykyisin mukana Museokortissa, ja uskon sen lisänneen museon suosiota entisestään.

Museo on juuri sopiva ja sopivan kokoinen tällaisille päiväkoti-ikäisille, joista on hauska ihmetellä, miten suuria norsut ovatkaan ja että ovatko nuo aivan oikeita leijonia!

Mikä oli hauskinta?

"Se oli kaikkein hauskinta, että tultiin tänne!" 

Eli kaikin puolin aika kiva retki!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Perheellemme ei ole vielä ehtinyt muodostua juurikaan jouluperinteitä. Toki joulukuusi ja jouluruoat laitetaan samaan tapaan kuin ennen lapsiakin, mutta joulun alusaikaan ja joulunpyhiin liittyviä yhteisiä tekemisiä lasten kanssa on vielä kovin vähän. Vietämme toki vasta toista jouluamme nelihenkisenä perheenä, ja tyttökin on ollut aiempina vuosina vielä kovin pieni.

Jotkin vanhat perinteet menevät myös lasten myötä uusiksi. Esimerkiksi Rouvalla oli lapsuudenkodissaan tapana koristella kuusi aattoaamuna. Minä taas totuin koristelemaan sen aatonaattona. Nyt kuusi on niin tärkeä osa tytön joulutunnelmaa, että pystyttänemme sen tänäkin vuonna jo hyvissä ajoin jouluviikon alussa - ellei sitten peräti ensi viikonloppuna.

En tosin tiedä, miten kuusi sitten koristellaan, sillä utelias ja touhukas taapero ja lasipallot ovat hieman arveluttava yhdistelmä.

Lauantaina Rouva vei tytön katsomaan Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas -balettia Kansallisbalettiin ja pohti, että tämän jouluisen baletin katsomisesta voisi hyvin tulla toinen jouluperinteemme. Sehän pyörii baletissa joka vuosi, ja muutaman vuoden päästä voinemme mennä katsomaan sitä jo koko porukalla.

Itse voisin hyvin ottaa perinteeksi myös käydä joissain joulukonserteissa tai kauneimmissa joululauluissa, mutta niihinkin lasten pitää kasvaa vielä hieman.

Yksi perinteeksi muodostuvista asioista jouluissamme on Tuomaan Markkinat. Hassua, miten emme oikeastaan käyneet koko markkinoilla ennen kuin ne joitain vuosia sitten siirtyivät Esplanadin puistosta Senaatintorille, mutta nyt niillä käyminen on jo aivan ehdoton juttu.

Tuomaan Markkinoiden suurimmat vetonaulat lapsille ovat antiikkinen karuselli ja tietysti itse Joulupukki.

Kävin markkinoilla jo kertaalleen lasten kanssa, ja ennen joulua ehtinemme niille yhdessä vielä myös Rouvan kanssa.

Tyttö selitti Joulupukille innokkaasti joululahjatoiveistaan. Hathcimalsit mainittiin edelleen, mutta toiveisiin oli ilmestynyt myös jokin ihmeellinen hamsteritalo. Jälkikäteen tyttö harmitteli, ettei muistanut mainita Barbie ja Ken -toiveitaan.

Mainittaakoon muuten, että Joulupukki on jo tuomassa Ken-nukkea. Se tuntui näistä toiveista järkevimmältä, ja Joulupukki sattui löytämään myös juuri sen surffari-Kenin, joka oli tämän vuoden lelukirjassa. (Hän on tosin alkanut lämmetä jo Hatchimalseillekin. Jos ne ovat oikeasti olleet suurin toive jo useamman kuukauden ajan, onko liian suuri pettymys, että paketista ei paljastukaan sellaista? Kummit: vink vink.)

Muutkin joululahjat on jo hankittu hyvissä ajoin, mistä yllätyin itsekin. Pojalle olisi kiva saada vielä jokin paketti kirjamessuilta ostamani Muumi-kirjan lisäksi, mutta ei hän varsinaisesti tarvitse mitään. Lisää lelujakaan on turha ostaa ennen kuin hän osaa niitä itse pyytää.

Tällä kertaa kävimme Tuomaan Markkinoilla vain karusellissa, Joulupukin juttusilla ja ravintola Kolmos3n kojussa kaakaolla, glögeillä ja pullalla. Mukaan torilta lähti myös pussillinen liperiläisiä karjalanpiirakoita.

Pääsisipä Senaatintorilla myös saunomaan, mutta jätetään se kokemus turistien kokeiltavaksi.

Seuraavalla kerralla sitten tutustumaan ainakin ravintola Grönin kojun tarjontaan! 

 

Tuomaan Markkinat Senaatintorilla 22.12.2017 saakka: tuomaanmarkkinat.fi

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Ja sitten huomasin jälleen olevani lounaalla Kampin keskuksessa. Kun taivaalta tuli räntää ja lounaalle oltiin muutenkin menossa hieman liian myöhään, Kampin Korttelin Beijing8 oli helppo valinta ja onneksi oikein mainio sellainen.

Kampin Beijing8 on ruotsalaisketjun ensimmäinen dumpling-ravintola Suomessa. Höyrytetyt taikinanyytit ovat melkoista pikaruokaa, ja vaikka edellämme oli useita asiakkaita, emme joutuneet odottamaan annostamme pitkään.

Valitsin 12 dumplingin lounassetin (11,90 €), johon kuului myös nuudelisalaatti ja dippikastike.

Tilasin lisukkeeksi myös höyrytettyä parsakaalia.

Dumplingit olivat hyvin maukkaita, ja myös lapsi söi niitä useamman suullisen. Parhaiten hänelle maistuivat nuudelit, mutta maistoi hän parsakaaliakin. Osassa dumplingeista oli hivene liikaa chiliä lapsen makuun, joten kannattaa tsekata tilausta tehdessä, mitä annos sisältää, jos mukana on pieniä ihmisiä.

Oikein hyvä ja maukas setti pikaiseksi lounaaksi, ja nuudelien ja parsakaalin kanssa syömistä oli riittävästi. Syöttötuolinkin bongasin, mutta väljässä ravintolassa oli hyvin tilaa pöytien välissä ja pöydät olivat niin matalat, että lapsi yletti hyvin syömään ihan omissa rattaissaan istuen. 

Kävisin toisenkin kerran.

 

 

Lisää lounassuosituksia kaupungilta:

Fisken på Disken

Onda Siltanen

Gastro Café Kallio

Hoku

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupunkilounassarjani vie seuraavaksi takaisin Kampin keskuksen 5. kerrokseen ja Fisken på Disken -kalaravintolaan. 

Sain tällä kertaa mukaani myös lounasseuraa, kun teimme treffit 52 Weeks of Deliciousness -blogia pitävän Annen ja hänen poikansa kanssa. 

Fisken på disken on niitä ravintoloita, joissa on pitänyt käydä jo pitkään, mutta... Juuri tästä syystä haluan nyt hyödyntää hoitovapaani aikana tätä mahdollisuutta käydä syömässä lounaita mahdollisimman monessa paikassa, jossa ei ole tullut käytyä.

Paikan klassikkoannos on "The Lohikeitto" (16 €), joten maistoin sitä.

Se olikin varsinainen Lohikeitto 2.0. Liemi kaadettiin lautaselle pöydässä. Kala ei uiskennellut keitossa, vaan lepäili perunakeon päällä. Se oli kypsyydeltään juuri sopivan mehukasta, ja yrttiöljy oli kiva lisä. Erittäin maukasta ja suositeltavaa.

Keitto näytti maistuva myös molemmille lapsista, ja Annen poika ehti hypätä äitinsä keiton kimppuun heti, kun näki siihen sopivan tilaisuuden.

Omalle pojalleni tilasin varsinaisesti puolikkaan annoksen Tiristetyistä muikuista ja mustajuurivaahdosta (8€ puolikkaana). Vaikka lohikeitto oli hyvää, pidin jopa enemmän näistä muikuista. (Sain onneksi syödä pojan jämät.) Ne olivat mukavan rapsakat, salaatti raikasta ja mustajuurivaahto kivan kuohkeaa.

Poikakin todistettavasti laittoi ruokaa suuhunsa. Mustajuurisoseen hän söi kaiken ja käytti muikkuja ovelasti lusikkana. Luulen, että siinä samalla tuli maistettua myös kalaa jonkin verran.

Lasten kanssa tässäkin ravintolassa oli helppoa asioida. Omalla pienellä pöydällä varustetut syöttätuolit löytyivät helposti, ja rattaat mahtuivat pöydän viereen ruokailun ajaksi.

Hivenen hintavan puoleinen lounaspaikaksi, mutta ruoka oli laadukasta ja erittäin maukasta. Kyllä, voisin hyvin syödä täällä uudelleenkin!

 

Lisää lounassuosituksia kaupungilta:

Onda Siltanen

Gastro Café Kallio

Hoku

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Aiemmin Toisella Linjalla sijainnut Onda Ruokala joutui muuttamaan uusiin tiloihin, ja ne löytyivät jo keväällä Siltasesta, Hämeentie 13:sta. Koska en ollut ehtinyt käydä uusissa tiloissa aiemmin, päätin ottaa ravintolan seuraavaksi paikakseni sarjassani Lounas kaupungilla.

Joku saattaa muistaa, että samassa rakennuksessa sijaitsi aiemmin vietnamilainen Lie Mi, mutta se on puolestaan muuttanut Kamppiin.

Ondan ruoka on perulaistyyppistä, ja lounaalla on tarjolla sekä buffetpöytä että kaksi à la carte -annosta. Hintaan kuuluu myös todella runsas salaattibuffet.

Buffetpöydän pääruoat vaikuttivat sen verran mausteisilta, että arvelin pienen seuralaiseni pitävän miedommista mauista. Tilasin siis grillattua ja kirsikkaglaseerattua possun vatsaa ja sitruunaperunamuusia.

Ah, kylläpä onkin kiva saada lounas tällä tavalla pöytään tarjoiltuna, ja kovin oli maukasta! Liha oli mureaa ja sitruunainen perunamuusi hauska lisä sille.

Salaattipöytäkin oli itse asiassa niin runsas, että jo sillä olisi saanut itsensä kylläiseksi.

Ruoka maistui myös poikaselle yllättävän hyvin. Hän piti varsinkin salaattipöydän pavuista ja kikherneistä mutta suvaitsi syödä myös possua ja maistaa perunamuusiakin.

Tähän mennessä testaamistani lounaspaikoista Onda huomioi pienimmät asiakkaansa parhaiten: syöttötuolin lisäksi lounaalla on esillä silikonisia ezpz Happy Mat -ruokailualustoja, joista lapsen on helppo nyppiä asioita suuhunsa. Iso peukkumerkki!

Kyllä, kiitos, tänne uudelleenkin!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Sanoista teoksi. Kun huomasin aiemmin tällä viikolla, että emme ole viettäneet koko syksynä yhtään pizzaperjantaita, päätin viedä lapset eilen tytön tanssitunnin jälkeen pizzalle Putte'siin (Kalevankatu 6).

Rouva oli omien kavereidensa kanssa BasBasissa, joten hän ei ollut tällä kertaa mukana.

Kerta oli ensimmäinen tällä porukalla, mutta aivan hyvin homma toimi kahden lapsenkin kanssa. Taaperolle löytyi syöttötuoli, ja hän vaikutti tyytyväiseltä ruokaansakin.

On kiva, että elämässä on jotain pysyvyyttä, joten syön Putte'sissa aina saman pizzan.

Silence of the Lambs oli tosi hivenen liian mausteinen pojalle, joten hän jakoi tytön kanssa Prosciutto-pizzan, joka on puolestaan tytön vakiovalinta.

Ilmakuivatun kinkun ja rucolan poika tosin syötti minulle, mutta muuten pizza maistui. Yhdessä he söivät kaksi kolmannesta pizzasta. Loput otimme mukaan laatikossa.

Putte's on aina yhtä suosittu, ja lähtiessämme pizzeriasta ulko-ovella oli jonoa. Ei ihmekään, sillä pizzat ovat kaupungin parhaimmistoa. Ja emmeköhän mekin tule tänne taas pian uudelleen.

Share

Pages