Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Kärcher

Tästä ei lattioiden peseminen voi paljoakaan vaivattomammaksi muuttua! Sain testattavaksi Kärcherin FC 5 Premium -lattiapesurin, joka soveltuu kaikille koville lattiapinnoille. Laite paitsi pesee myös kuivaa lattiat pyörivillä mikrokuituteloillaan.

Tyttönen oli kovin innoissaan, kun pääsi testaamaan uutta laitetta isin kanssa.

Niin oli isikin. Lattianpesu on ehkä kaikkein ärsyttävin siivoushomma, enkä voi sietää moppien ja ämpäreiden kanssa pelaamista.

Lattianpesuri on vaikuttanut testissä tehokkaalta peliltä. Pesen sillä asuntomme lattiat parissakymmenessä minuuttissa (jos lattiat on valmiiksi raivattu), ja yksi vesisäiliöllinen näyttää riittävän koko asunnolle. Lattianpesuainetta laitan tähän säiliölliseen vain pienen osan siitä, mitä lorauttaisin ämpäriin, jos luuttuaisin mopilla.

Laite liikkuu kevyesti lattialla ja on (aikuisen käteen) kevyt käyttää.

Vaikka lattiat oli pesty vain pari päivää aiemmin, niistä irtosi hyvin musta vesi likavesisäiliöön. Lattianpesuri vaikuttaisi siis tekevän puhtaampaa jälkeä kuin moppi. Moppi varmasti siirtelee jonkin verran likaa paikasta toiseen, mutta tämän pesurin teloille syötetään jatkuvasti puhdasta vettä, joten ne myös pysyvät puhtaina ja tekevät siistimpää jälkeä.

Aivan täysin mopista ei pääse kuitenkaan eroon, sillä kaikkein matalimpiin ja kapeimpiin koloihin, kuten tiskipöydän ja hellan alle, laitteella ei pääse. Muuten lattioiden peseminen oli tällä laitteella miellyttävää ja jopa hauskaa! On hyvin palkitsevaa nähdä, miten roiskeet keittiön lattialla ja ruokapöydän ympärillä katoavat pesurin suuhun.

Tämä laite oli vain lainassa, mutta harkitsen nyt vakavasti, ostaisinko sen itselleni.

Kärcher FC 5 Premium -lattiapesuri maksaa 259 euroa ja on saatavilla mm. suoraan valmistajan verkkokaupasta.

Lisätiedot: kaercher.com/fi/home-garden/lattiapesuri/lattiapesuri-fc-5-premium-10555600.html

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Freska

Kodissamme on käynyt siivooja jo usean vuoden ajan.

Alussa ajatus tuntui vähän kummalliselta, ja nolostelin jopa kertoa siitä muille. Sittemmin havaitsin, että yksi jos toinenkin tuttu kertoi, että myös heillä käy siivooja eikä se ollut lainkaan niin erikoista.

Perimmäinen syy siivojan käyttämiseen oli lattiamme, joka vaatii perusteellisen pesun säännöllisesti tai muuten lika pinttyy siihen kiinni. Sen tekeminen vaati kuitenkin niin paljon ponnisteluja, että sitä ei tullut tehtyä tarpeeksi usein, joten päätimme hankkia siihen ammattiapua.

Alussa ajattelimme, että riittää, että siivooja käy imuroimassa ja kuuraamassa lattiat vain joka toinen viikko. Lopulta päädyimme kuitenkin siihen, että tarvitsemme säännöllisen viikkosiivouksen, sillä siivoojaan totuttuamme varsinkin itselläni se viimeinenkin motivaatio siivota itse katosi tyystin.

Nykyisin pidän siivoojan käyttämistä sijoittamisena omaan vapaa-aikaan. En erityisemmin nauti siivoamisesta. Tai no, ollaan rehellisiä: inhoan erityisesti pölyjen pyyhkimistä, tyynyjen ja vilttien puistelua, imuroimista ja lattioiden pesua yli kaiken. Näin ollen maksan mieluusti jollekin toiselle, että voin käyttää senkin ajan johonkin muuhun ja itselleni mieluisampaan.

Käytännössä ehdimme tehdä jotain kivaa yhdessä perheen kanssa viikonloppuna, kun arvokasta vapaapäivää ei tarvitse käyttää siivoamiseen.

Olen kuullut toisinaan jonkun sanovan, että siivoamisessa suurin osa ajasta menee järjestelyyn ja lattioiden raivaamiseen, eikä voisi siksi koskaan käyttää siivoojaa.

Minä taas pidän siivoojan käyntiä parhaana motivaattorina siihen, että paikat ylipäänsä pysyvät suurin piirtein järjestyksessä. Raivaan lattiat ja tasot joka maanantai ennen siivojan käyntiä, ja se vie puolisen tuntia. Siivoojalla menee siivoamiseen puolestaan kaksi tuntia. Kun tavarat on järjesteltävä taas kuuden päivän päästä, koti ei pääse enää siihen kaaokseen kuin joskus aiemmin.

Vaihdoin hiljattain siivousfirmaa, ja nyt meillä käy siivoamassa start-up-firma Freska. Freska on halunnut tehdä siivoojan tilaamisesta mahdollisimman helppoa, ja heidän verkkopalvelussaan siivoojan voi tilata muutamalla klikkauksella. Freska lupaa tarjota asiakkailleen täydelliset siivoojat ja työntekijöilleen hyvät työolot.

Asiakkaat saavat jokaisen siivouskerran jälkeen sähköpostiin kyselyn, jolla työn tulos hyväksytään ja sekä siivoojalle että työn tulokselle voi antaa tähtiluokituksen sekä kirjoittaa avointa palautetta työstä. Näin ollen on siis hyvin helppoa pyytää siivojaa esimerkiksi kiinnittämään johonkin kohtaan tarkempaa huomiota seuraavalla kerralla.

Siivouksen listahinta on 34 €/h, josta jää kotitalousvähennyksen jälkeen 18,70 €/h. Viikkosiivouksen hinnaksi jää siis meillä alle 40 euroa kerralta.

Meillä Freska käy viikoittain, mutta siivojan voi tilata vaikka vain yhdeksi kerraksi ilman pidempää sitoutumista. Siivouksen sisältö ja toivottu kestoaika on vapaasti sovittavissa, ja mekin olemme sovittaneet palvelutasoa siihen, että siivouskerta mahtuu kahteen tuntiin. Esimerkiksi astianpesukoneen tyhjentäminen ja täyttäminen, roskien vieminen, pyykkien ripustaminen ja vuodevaatteiden vaihtaminen ovat asioita, jotka teemme aivan mielellämme itse, ja vaikkapa astianpesukonetta pitää joka tapauksessa käyttää useammin kuin kerran viikossa.

Freska haluaa tarjota lukijoilleni tutustumistarjouksena alennuksia siivouksesta seuraavasti:

  • kertasiivouksesta 20 %:n alennus koodilla 20FRESKA
  • säännöllisestä siivouksesta ensimmäisellä kerralla 50 %:n alennus koodilla 50FRESKA

Siivouksen voi tilata osoitteesta freska.fi. Alennuskoodit ovat voimassa 29.2.2016 saakka. Kotisiivouspalvelu on tällä hetkellä saatavilla seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kerava, Vantaa, Turku, Lieto, Naantali, Raisio ja Tampere.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Vieläkö muistat miten tammikuussa uhosin, että hankkiudun eroon kaikesta ylimääräisestä? Siitä kesti lähes neljä kuukautta ennen kuin sain aikaiseksi käydä vaatekomeroni kimppuun.

Miten voikin olla niin vaikeaa luopua vaatteista, joita ei kuitenkaan käytä? Olen kyllä parin vuoden välein vienyt jonkin kassillisen kierrätykseen, mutta silti henkareihin ja hyllyille jää aina jotain, josta ei raaski luopua. "Jospa kuitenkin alkaisin käyttää vielä tätä neuletta? Jos hoikistuisi muutaman kilon, niin nämä housut olisivat ihan ok. Tätäkään paitaa en ole käyttänyt vielä kertaakaan."

Rouva luki muutama viikko sitten Marie Kondon kirjan The Life-Changing Magic of Tidying Up (suomenkielinen versio: Siivouksen elämänmullistava taika), ja luki ja referoi minullekin siitä pätkiä. Kondolla oli paljon mielenkiintoisia ajatuksia siitä, miten oikeastaan juuri mitään ei tarvitse jemmata varmuuden vuoksi. Pääperiaate oli, että jos jokin asia ei tuota iloa, sitä ei tarvitse säästää.

Ja tätä minäkin kyselin itseltäni, kun kävin läpi vaatteita: Tuottaako tämä vaate minulle iloa?

  • Neule, joka on oikeastaan säällä kuin säällä liian kuuma. Ei.
  • Vähän liian tiukat farkut. Eivät todellakaan.
  • Kahdet haaroista ratkenneet farkut. Hmm. Saattaavat tuottaa iloa, mutta eivät minulle itselleni.
  • T-paitoja, joissa näytän liian tiukkaan kuoreen sullotulta makkaralta. Huoh.
  • T-paitoja, joiden painatukset ovat kuluneet lähes pois. Äh.
  • Pikeepaitoja, jotka ovat jo niin kulahtaneita, ettei niitä viitsisi käyttää kodin ulkopuolella. Nou.
  • Pari liian isoa neuletakkia. Ei ole minun tyyliäni.
  • Kasa huppareita. Ei näitäkään kaikkia tarvitse.
  • Pino aluspaitoja. En muista, milloin olisin käyttänyt.
  • Noin 20 kauluspaitaa, joita käytin konsulttiaikoinani työvaatteina. Osa aivan väärillä leikkauksilla. Ei. Pari lempipaitaa saa jäädä.
  • Slipoverejä. Setämäisiä. Virhehankintoja.
  • Liian leveitä ja kirjavia kravatteja. Pois.

Ja niin edelleen. Samaan kasaan joutui myös jokunen kassi ja muutamat kengät.

Kierrätysvaatetta tuli lopulta kaksi Ikean kassillista ja neljä täyttä muovikassillista. (Rouva vei pari pois jo ennen alla olevan kuvan ottamista.)

AAAAAAHHHH!!!!

No, todellisuudessa kyllä se vähän pahalta tuntui, mutta uskon, etten viikon jälkeen enää edes muista, mitä vaatteita laitoin pois.

Tuntuu uskomattomalta, että käyttämättömiä vaatteita on todella ollut näin paljon. Ei mikään ihmekään, että kaapit tuntuivat olevan täynnä. Mainittakoon nyt vielä, että en ole varmaan kertaakaan tehnyt näin täydellistä vaatekaapin tyhjennystä, ja pois laitetuissa vaatteissa oli sellaisia, joita muistan hankkineeni jopa viime vuosituhannen puolella.

Mutta jospas pelastaisin kuitenkin nuo kaksi Brooks Brothersin paitaa tuolta kassista. Jos niitä tulisi sittenkin käytettyä joskus...

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Se alkoi ennen joulua anoppilassa. Päätin, että nyt on aika tyhjentää Rouvan entiseen makuuhuoneeseen jäänyt kirjoituspöytä laatikoineen ja roudata koko hökötys kierrätyskeskukseen. Siinä samassa heittelin pois muutakin romua, jota oli kertynyt hyllyille ja kaapin päälle. Lopputulos oli mukavan paljon lattiatilaa, johon mahtuu asettamaan kassit kyläreissulla.

Seuraavaksi, viime viikonloppuna, otin käsittelyyn ne kirjalaatikot omassa kellarissa. Sitten se jatkui yläkomeroon säilöttyihin muisto- ja valokuvalaatikoihin. Hetken päästä järjestelin pianon vieressä olevia kaappeja ja kolusin eteisen laatikostoja. Homma jatkui tytön huoneen kaappien ja laatikoiden parissa ja siirtyi vielä olohuoneen senkkiin ja cd- ja dvd-kokoelmaan. Tyhjensinpä siinä sivussa muutaman askartelu- ja ompelutarvikelaatikonkin.

Lopputulos: pari kassillista kamaa roskiin. Kolme laatikollista kamaa kellariin. Pari kassillista CD:itä ja DVD:itä mukaan sille kaverille, joka tulee noutamaan ne kaksi laatikollista ja kolme kassillista kirjoja huomenna. Yksi kasa kamaa odottaa viemistä mökille, toiseen olen alkanut kerätä tavaraa, joka lähtee kierrätyskeskukseen. 

Aaaaahhh. Tämä on tosi vapauttavaa ja nautinnollista. Ja myös jotenkin koukuttavaa.

On vaikea selittää, miksi tuntuu niin hyvältä luopua tavarasta. Ehkä siksi, että olen lopen kyllästynyt siihen, että

  1. joka paikka on täynnä tavaraa
  2. koska joka paikka on täynnä, millekään ei löydy enää tilaa
  3. suurinta osaa tavarasta, jota joka paikka on täynnä, ei tarvita ikinä. Ei oikeasti ikinä.

No mutta tämä on vasta alkua. Vaikka olen käynyt kaappeja läpi nyt useampana päivänä, monta kaappia ja laatikkoa kaipaa edelleen karsintaa. Ja vaatekomero. Ja eteisen minivaatehuone. Haaveissani on koti, jossa kaikille tavaroille on oma paikka, eikä niitä ole vain sullottu johonkin, mihin ne sattuvat mahtumaan. Ja kysehän ei ole säilytystilan määrästä, sillä sitä on kyllä ihan riittävästi tässäkin asunnossa.

Nyt lähtee kaikki turha. Oikeasti.

Share