Ladataan...
Isyyspakkaus

Isänpäivä oli laskelmieni mukaan kuudes. Myös tänä vuonna loikoilin sängyssä toista tuntia odottaen herätystä ja ehdin lähettää Rouvalle tällä välin jo yhden viestinkin. Neuvoin, mistä kadonnut sydänpiparimuotti saattaisi löytyä.

Hyvää kuitenkin kannatti odottaa: aamiaispöytään oli katettu loikoillessani croque madamet, hedelmäsalaatit ja herkullinen omena-päärynäpiiras.

Rakastan omenapiirakkaa kaikissa muodoissa, mutta tämä oli jotenkin poikkeuksellisen hyvää. Taikinakannen alla oli omenahilloketta, ja lopputulos muistutti niitä hampurilaisketjujen uppopaistettuja omenapiirakoita, joissa on polttavan kuuma hillosisus. Tämä piiras oli toki paljon parempaa.

Kun poikanen nukkui päiväuniaan, teimme Rouvan ja tytön kanssa punajuurella värjättyä pastaa: ricottatäytteisiä ravioleja ja lopusta taikinasta tagliatellea.

Tagliatelle jätettiin kuivumaan myöhempää käyttöä varten.

Tulipa ravioleista herkullisia ja niin hauskan värisiä! Ne nautittiin voi-salviakastikkeen kanssa.

Illalla sain vielä tohottaa Rouvan pyöräyttämiin crème brûléeihin sokerikuoret.

Ja kuin ihmeen kaupalla sain molemmat lapset sohvalle, katsomaan kameraan ja hymyilemään yhtä aikaa. Ainakin melkein.

Loppuun vielä lainaus tytöltä perjantaina päiväkodin isänpäiväaamiaisella saamastani isänpäiväkortista:

"Isi on kiva, tosi herkkä hermostumaan. Isi pitää mun yllätyksistä. Isi tykkää kun käyttäydyn tosi hyvin, se pitää mun korteista ja askarteluista. Me käydään HopLopissa ja uimassa. Isi on hyvä muistikorteilla pelaamisessa ja piirtämisessä."

Olette rakkaita! :)

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Pari vuotta sitten yllätyimme siitä, millä voimalla prinsessaleikit saapuivat kotiimme. Emme omasta mielestämme yllyttäneet tyttöä näihin leikkeihin sen enempää kuin poikaa nyt autoleikkeihin, mutta päiväkotikavereiden seura teki tehtävänsä.

Vähintään yhtä paljon yllätyimme, kun muutama viikko sitten tyttö ilmoitti: ”Minä en enää pidä prinsessoista.”

Kun tiedustelin syytä, en saanut sen kummempaa selville, mutta kiinnostuksen kohteet ovat nyt jotain muuta. Kysyin tietysti, eivätkö muutkaan kaverit päiväkodissa enää pidä prinsessoista, ja kuulin, että juuri näin on käynyt.

Kuulemma Frozenkin on jo täysin out, eikä kukaan enää tykkää Frozenista.

Prinsessanukeilla voi kyllä leikkiä, mutta leikit ovat jotain muuta kuin prinsessaleikkejä ja mekot vaihtuneet trendikkäämpiin asuihin. Tässä prinsessat pelaavat Barbien kanssa jalkapalloa.

Nyt in ovat puolestaan Hatchimalsit ja Winxit. Kumpiakaan leluja meillä ei ole, mutta jollain tavalla niitä leikitään myös päiväkodin pihalla haalarit päällä.

Hatchimals on melkoista rahastusta oleva lelusarja, jossa pienet leluhahmot kuoriutuvat yllätysmunien sisältä. Ostaessa yllätysmunapaketin ei voi tietenkään tietää, mistä hahmosta on kyse, ja hahmoja on kai kymmeniä. Tätä muodissa olevaa lelusarjaa kukaan päiväkotikavereista tuskin muistaa edes ensi keväänä, mutta paine leluja kohtaan aikamoinen, sillä yhdellä tytön parhaista päiväkotikavereista on näitä hahmoja tietysti useita.

Winx on puolestaan Netflixistä löytyvä animaatiosarja, jossa on joukko tyttöjä, jotka osaavat muuttua keijuiksi. En tiedä sarjan juonesta sen enempää, mutta se on ilmeisen vauhdikas ja jännittävä seikkailusarja, joka koukutti 5-vuotiaan hetkessä. Hän on sarjan löytämisestä lähtien käyttänyt merkittävän osan ajastaan piirrellen sarjan hahmoja.

Mutta prinsessaleikit ovat todella loppuneet kuin seinään, ja nyt sitten mietimme, onko tämä niin lopullista, että prinsessakamat ja -rooliasut voi myydä eteenpäin. Ehkäpä vielä odotellaan hetkinen, sillä muidenkin lelujen kanssa on ollut havaittavissa kausiluonteisuutta.

Legot eivät ole kiinnostaneet pitkään aikaan, ja myös My Little Ponyt olivat pitkään koskematta kaapissa. Toisaalta tyttö kiinnostui ponileikeistä uudelleen sen jälkeen, kun hänen veljensä löysi ponit ja alkoi kuljetella niitä ympäri asuntoa. Myös My Little Pony -elokuva pari viikkoa siitten buustasi näitä leikkejä.

Viime aikoina pinnalla on ollut myös Barbie.

Barbie-leikit saivat uuttaa puhtia, kun ystäväni, Miia, lahjoitti meille hänen äitinsä ompelemia ja näissä kuvissa näkyviä Barbien vaatteita sekä kasan kenkiä ja asusteita, joilla hän on leikkinyt siskojensa kanssa lapsena. Muotiluomuksia löytyy usealta vuosikymmeneltä.

Leikkeihin pääsivät mukaan myös muuten unohdetut Aurora ja Elsa, joiden vartalot olivat suurin piirtein Barbien kropan kokoiset.

No, tämä kaikki tietysti saa pohtimaan, mitä ostaa lapselle joululahjaksi. Jokin kiva lelu olisi tietysti kiva antaa, kun tiedän sen ilahduttavan häntä.

Mutta yleisesti ottaen tuntuu kuitenkin, että lelut kiinnostavat lapsia vain hetkisen, joten kiinnostus ostaa mitään uutta on aika pieni. On mahdoton arvata, mikä lelu unohtuu pian ja millä leikitään vielä vuodenkin päästä.

Tämän vuoden lelukirja on jo selattu, ja sieltä on tietysti löytynyt vaikka mitä ihanaa.

Vaan miten ihmeessä te muut ratkaisette nämä joululahjapohdinnat ja vältätte turhat muotilelut, joita kukaan ei muista enää vuoden päästä?

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Tukes

Joululahjaostokset alkavat taas olla ajankohtaisia, ja monissa perheissä varmasti pohditaan, millaisia leluja paketteihin käärittäisiin tänä vuonna. 

Lahjatoiveita ja lelukauppojen hyllyjä silmäillessä ei tule välttämättä kuitenkaan ajateltua, kuinka turvallisia lelut ovat käyttäjilleen ja millaisia vaaroja leluissa ylipäänsä on.

On ilmiselvää, että 1-vuotiaalle ei osteta pikkulegoja tai muita alle 3-vuotiailta kiellettyjä ja pieniä osia sisältäviä leluja, mutta mahdollisia vaaratekijöitä on muitakin.

Kävimme Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkiven kanssa tarkastelemassa yhden lelukaupan valikoimaa, tutustuimme esimerkinomaisesti joihinkin leluihin ja mietimme, mihin vaaratekijöihin Tukes kiinnittää huomiota tuotevalvonnassaan.

Valitsimme myös yhden tuotteen, joka lähetettiin tarkempiin laboratoriotesteihin. Katso tämä video, niin kuulet lisää lelujen vaaratekijöistä ja saat myös selville, mikä tuote valikoitui mukaan pistokokeeseemme! Tuloksiin palaamme joulukuun puolessa välissä.

Tukes ei suinkaan testaa jokaista lelukauppojen hyllyllä olevaa lelua, vaan valvonta perustuu reklamaatioihin, valvontaprojekteihin ja pistokokeisiin. Tukes pyrkii kohdentamaan valvontaa mahdollisimman vaarallisiin leluihin ja seuraamaan, millaisia uudenlaisia leluja markkinoille tulee.

Erityisiä huolenaiheita ovat:

  • Kestävyys: alle 3-vuotiaille tarkoitettujen lelujen on kestettävä kovaa käsittelyä, sillä rikkoutuminen aiheuttaa tukehtumisvaaran
  • Nappiparistot: paristokäyttöisten lelujen nappiparistot aiheuttavat vakavia vaurioita nieltynä. Paristokotelo ei saa olla helposti avattavissa, ja siinä olisi mielellään oltava ruuvikiinnitys
  • Rooliasujen syttyvyys: keinokuituiset vaatteet saattavat leimahtaa osuessaan liekkiin
  • Rooliasujen pääntien nauhat: Lasten rooliasuissa ei saa olla nauhakiinnitystä kuristumisvaaran vuoksi. Tarrakiinnitys on turvallisempi
  • Kuulovauriot: Testaa ääntä pitävien ja erityisesti korvan lähellä pidettävien lelujen äänenvoimakkuus aina itse
  • Kemikaalit: Kemiakaaleja ei voi nähdä, tuntea tai usein edes haistaa. Ne voidaan tunnistaa vain laboratoriokokein
  • Silmävammat: Leikkiaseiden ammukset voivat vaurioittaa silmää, jos niden liike-energia on liian suuri ja kärki terävä.

Pyssyleikeistä minulla on kyllä muutenkin mielipiteeni, ja voin luvata, että talouteemme ei tulla hankkimaan ainoatakaan leikkiasetta, vaikka sellaisia toivottaisiin.

Itse jättäisin kauppojen hyllyihin myös kaikki pehmolelut, joiden muoviset nappisilmät tai nenät tuntuvat olevan heikosti kiinni. Ommeltu kangas on aina parempi vaihtoehto.

Tukes valvoo Suomen markkinoilla olevia tuotteita ja Tulli kolmansista maista markkinoille tulevia leluja.

Valmistaja on toki viime kädessä vastuussa tuotteistaan, mutta koska kaikkia leluja ei ole kuitenkaan testattu ja tarkastettu muun kuin valmistajan toimesta, vanhempien on hyvä olla tietoisia, mitä vaaratekijöitä niissä on.

Tukesilla ei ole toimivaltaa Suomen ulkopuolella sijaitseviin toimijoihin, mikä on hyvä tietää, jos tilaa tuotteita verkkokaupoista. Edes suomenkieliset sivut, suomenkielinen asiaskaspalvelu ja .fi-loppuinen verkko-osoite eivät tarkoita, että toimijalla olisi toimintoja Suomessa. Mikäli tuotteessa on jonkinlainen tavaran virhe, ei niinkään turvallisuuspuute, neuvontaa saa Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Kun ostat lelua, tarkista vähintään että tuotteessa tai sen pakkauksessa on CE-merkintä, valmistajan ja maahantuojan nimi sekä osoite ja tarvittavat varoitukset ja käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Tietojen puuttuminen voi kertoa siitä, ettei lelun valmistaja tai maahantuoja tunne tälle asetettuja velvollisuuksia lelujen turvallisuudesta. Jos pakollisia tietoja puuttuu, voi myös turvallisuudessa olla puutteita ja tuotteen ostamisessa kannattaa käyttää harkintaa.

Lue vielä täältä Tukesin muistilista turvallisen lelun hankintaan: verkkolehti.tukes.fi/muistilista-turvallisen-lelun-ostamiseen.

 

Kuvissa näkyviä ja videolla tarkasteltuja tuotteita EI ole todettu vaarallisiksi. 
Niihin tutustuttiin mahdollisten vaaratekijöiden tunnistamiseksi esimerkinomaisesti.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Suuria uutisia!

Ärrä on siis löytynyt!

Emme olleet ärrästä varsinaisesti huolissamme, ja neuvolassakin kerrottiin, että äännevikoihin tartutaan vasta kuusivuotiaana, mutta tyttöä itseään alkoi häiritä, että hän ei osannut sanoa ärrää.

Viime viikolla tyttö yksinkertaisesti päätti itse opetella ärrän ja alkoi harjoitella sitä hyvin sinnikkäästi.

Hän aloitti "dn-dn-dn-dn"-harjoituksella, jossa kieli on samalla alueella kuin ärrässä. Jo seuraavana päivänä ärrä alkoi tärähdellä satunnaisesti, ja hän alkoi löytää oikean paikan kielelle. Siitä vain parin päivän päästä ärrä tärisi jo sanojen keskellä. Hienoa! Onpa se kaunis ärrä!

Rouva lupasi joskus leikillään, että kun tyttö oppii ärrän, hän vie tytön Pariisiin. Nyt taitaa olla aika lunastaa se lupaus!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Lukijani pyysi minua kertomaan lisää isosiskon ja pikkuveljen yhteisistä leikeistä ja siitä, millaiset välit 5- ja 1-vuotiailla on.

Ja loistavastihan he toimeen tulevat.

Pikkuveli on siskolle maailman rakkain halinalle, joka on hänen vierellään ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla ja jonka näkeminen saa siskon aina hymyilemään. Isosisko on hyvin huolehtivainen ja suojeleva, vaikka toisinaan hän vähän saattaakin härnätä pikkuveljeä.

Isosisko on pikkuveljen suurin esikuva ja pikkuveli hänen suurin faninsa. Kun sisko touhuaa omia touhujaan, pikkuveli seuraa siskoaan kaikkialle, tarkkailee tätä ja matkii hänen tekemisiään ja eleitään.

Olen joskus kuullut, että jos perheeseen otetaan kaksi koiranpentua eri aikoihin, ensimmäinen koira leimautuu omistajiin mutta toinen vanhempaan koiraan. Välillä tuntuu, että tämä pätee myös ihmislapsiin.

Kun sisko tekee piruetteja eteisessä, pikkuveli pyörii matolla akselinsa ympäri. Kun sisko heittelee kärrynpyöriä, pikkuveli tekee kuperkeikkoja. Kun sisko huudahtelee, pikkuveli matkii. Kun sisko hassuttelee ruokapöydässä (esimerkiksi syö ilman haarukkaa suoraan lautaselta), pikkuveli toistaa eleet tarkasti ja nauraa päälle.

Arkiaamuisin he heräävät yhtä aikaa. Sisko ei monesti malttaisi tehdä omia hommiaan vaan haluaisi leikkiä veljen kanssa. Kun sisko lähtee päiväkotiin, veli jää ovelle vilkuttamaan.

Viikonloppuaamuisin he asettuvat vierekkäin sohvalle katsomaan Pikku Kakkosta.

Iltapäivällä alkaa usein yhteinen piilohippa: sisko juoksee karkuun ja ilmestyy kulman takaa sanoen "kukkuu" tai "böö". Pikkuveli nauraa katketakseen, sanoo itsekin "kukkuu" tai "böö" ja juoksee karkuun.

Toisinaan heidät voi nähdä kokoamassa yhdessä Duploja, ja jos sisko leikkii omia leikkejään barbeilla tai poneilla, veli katselee sitä kyllä aivan varmasti vieressä ja saa välillä koskeakin leluihin. Sisko seuraa hyvin tarkasti sitä, että ne eivät mene veljen suuhun.

Piirtämistä he rakastavat molemmat. Sisko piirtää paljon, ja varmasti juuri siksi myös pikkuveli piirtää mielellään. He saattavat istua pöydän ääressä tunninkin omien kyniensä ja paperiensa kanssa. Välillä pikkuveli yrittää kurotella siskonsa tusseja kohti, mutta hänet ohjataan takaisin omien puukyniensä ja vahaliitujensa pariin.

Pikkuveli halii mielellään ja antaa siskolle spontaanisti suukkoja. Myös sisko pitää pikkuveljeä yhä maailman söpöimpänä asiana ja on ylpeä siitä, että saa olla isosisko.

On upeaa saada seurata, miten näiden kahden pienen ihmisen suhde kasvaa ja syvenee. Kaikkein eniten toivon sitä, että he säilyisivät aina läheisinä toisilleen. Kuin ystävät mutta vieläkin enemmän.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Uusi kotimainen lastenvaatemerkki Minuju avasi hiljattain verkkokauppansa, ja pääsin testaamaan sitä aivan ensimmäisten joukossa. 

Tämä tulikin sopivaan saumaan, sillä tyttö tuntuu yhtäkkiä venähtäneen monta senttiä. Olemme viime viikkoina havahtuneet siihen, että useampi vaate on yhtäkkiä kutistunut: paitojen hihansuut nousevat käsivarren puoliväliin, housuista on tullut caprihousuja ja monet mekot näyttävät pitkiltä paidoilta. Lempihupparitkin ovat käyneet pieniksi.

Ostamme hyvin vähän ja harvoin uusia lastenvaatteita. Poika käyttää lähes pelkästään kavereiden lapsilta ja tytöltä pieneksi jääneitä ja edelleen erittäin hyväkuntoisia vaatteita, ja tyttökin kulkee hyvin pitkälti kierrätyskuteissa.

Innostuin kuitenkin tilaamaan nämä vaatteet Minujulta, sillä yrityksen idea on todella hauska: tilaaja saa suunnitella itse, millaisen vaatteen haluaa ja mitä värejä siinä käytetään.

Mekkoihin, tunikoihin ja college-paitoihin voi valita pitkät tai lyhyet hihat, hupun tai ei huppua ja vetoketjutaskun, listataskut tai ei lainkaan taskuja. Jokaisen komponentin värin voi myös valita itse, joten jos haluaa, jokainen hiha, resori ja huppu voi olla erivärinen.

Pieni neitimme halusi pysytellä melko hillityissä väriyhdistelmissä ja halusi hupparinsa yksivärisenä vaaleanpunaisena.

Mekkoon tuli vaaleansiniharmaa helma ja lyhyet hihat. Ei huppuja tai taskuja.

Vaaleansiniharmaat ovat myös uudet sisähousut. Niihin lisäsimme takataskut, ja lopputulos on aika kiva näköinen! Housuja on saatavilla kireällä ja löysällä mitoituksella, etutaskuilla, takataskuilla ja polvipaikoilla.

Jokainen Minujun vaate valmistetaan yksilöllisesti käsityönä Helsingissä, ja materiaaleina käytetään luomupuuvillaa ja kierrätysmateriaaleja. Uusien vaatteiden valmistuksen lisäksi Minuju tekee vaatteiden korjausompelua, ja loppuunkuluneet Minuju-vaatteet voi toimittaa liikkeeseen kierrätettäväksi. 

Tämä huppari näyttää niin mukavalta, että melkein haluaisin sellaisen itsellenikin!

Poikaselle suunnittelimme yhdessä Musta kolli -lookin. Hän sai siis mustan hupparin...

...jossa on pienet korvat!

Miten söpö tämä onkaan!

Huppuun on valittavissa myös lepakon korvat ja dinosauruksen harja. Tai miksi sitä sitten kutsutaankaan.

Minujun ja vaatteiden suunnittelusivun löydät osoitteesta minuju.com.

Jos päätät tilata vaatteita, tee se heti, sillä saat koodilla isyyspakkaus 10 %:n alennuksen tilauksestasi. Koodi on voimassa su 22.10.2017 asti.

 

Kuvien vaatteet saatu Minujulta.

Share

Pages