Ladataan...
Isyyspakkaus

Kuukauden mittainen Adidas Smart Run -haaste on nyt ohi ja on aika vetää kuukauden juoksut yhteen. Osallistuin siis Adidaksen haasteeseen, jossa juostiin rahaa lastensairaalalle: Adidas maksaa jokaisesta kuukauden aikana juostusta kilometristä euron, kuitenkin vähintään 5 000 euroa.

Tarkoitukseni oli käydä juoksemassa kolme kertaa viikossa: kahtena arki-iltana lyhyempi lenkki (5 - 7 km) ja viikonloppuisin pidemmästi (10 km).

No, ne pitkät lenkit jäivät kokonaan juoksematta. Neljän viikon aikana olen onnistunut kipeyttämään polveni ja joutunut lepuuttamaan sitä, ollut kaksi kertaa juuri ennen viikonloppua kuumeessa ja yhtenä viikonloppuna (hmm...) hankkiutunut itse aiheutettuun huonoon juoksukuntoon.

Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että joka viikko on tullut käytyä edes sen kaksi kertaa juoksemassa. Varsinkin, kun ottaa huomioon, että tämä talvikausi on usein se, jolloin muutenkin ailahteleva juoksuintoni lopahtaa kokonaan.

Niin, mikäs se tulos sitten oli?

65 km eli 65 euroa. Olisihan se voinut olla paljon enemmänkin, mutta ei nyt vaan ole.

* * *

Entäpä sitten se ihmekello, jolla tämä matka mitattiin?

Olen joskus mittaillut matkoja ja nopeuksia käyttäen iPhonen Sports Tracker -sovellusta, mutta sen käyttö loppui siihen, kun pari kertaa iPhone päätti yksinkertaisesti sulkea sovelluksen kesken juoksun, kun käytin samalla Spotifyta. Toisaalta iPhonen akun pakkasenkestävyys on niin surkea, että en usko, että puhelin olisi pysynyt talvella edes päällä tarpeeksi pitkään.

Sykettä on kiva seurata juostessa, mutta kaikissa aiemmissa sykemittareissa on ollut ongelmana se hiivatin sykevyö. Kuvaavaa lienee se, että tuossa eräänä päivänä laatikoita siivotessani löysin eräästä laatikosta viisi (5) sykemittaria, mutta en yhdenkään vyötä. Vyöt eivät myöskään aina löytäneet koko sykettä, varsinkaan lenkkien alussa.

Adidas Smart Run -juoksukello ratkaisee nämä ongelmat. Hinta on aika suolainen, 400 €, mutta onhan se hieno vehje. Sen ominaisuuksista eniten arvostan sykkeen mittaamista ranteesta ilman erillistä sykevyötä ja tietysti myös GPS-paikannukseen perustuvaa matkan mittaamista.

Juoksulenkin tiedot saa synkronoitua langattomasti Adidaksen miCoach-palveluun, kun palaa kotiin ja on taas yhteydessä WLAN-verkkoon. Palvelu näyttää paitsi tiedot sykkeestä myös reitin kartalla ja yksityiskohtia juoksun etenemisestä ja kehityksestä verrattuna aiempiin lenkkeihin.

Jotain kehitettävääkin vielä on: kellon akku on käytännössä ladattava jokaisen lenkin jälkeen. Minulle ehti käydä jo kahdesti niin, että lenkille lähtiessäni huomasin, että akku olikin ehtinyt tyhjentyä edellisen lenkin jälkeen, ja lenkkiä oli siirrettävä tunnilla eteenpäin, jotta akku ehtisi latautua edes jonkin verran.

Toinen havaitsemani ongelma liittyi GPS-paikannukseen. Yhdellä lenkillä kello ei löytänyt lainkaan GPS-signaalia, joten ne seitsemän kilometriä menivät tämän lastensairaalahaasteen suhteen harakoille. Seuraavalla lenkillä paikannus toimi jälleen, eikä ongelma ole sittemmin toistunut.

Musiikkia en ole tullut siirtäneeksi kelloon, vaikka siinä olisi MP3-soitin ja mahdollisuus kuunnella musiikkia Bluetooth-kuulokkeilla langattomasti. Spotifyn käyttäjänä minulla ei ole kuitenkaan nykyisin MP3-muodossa olevaa musaa, joten olisipa mahtavaa, jos kelloon voisi synkronoida langattomasti vaikkapa jonkin Spotify-soittolistan.

* * *

Juoksu jatkuu, vaikka haaste loppui. Tavoitteeni on edelleen käydä juoksemassa kaksi tai kolme kertaa viikossa, ja uskon, että ilmojen lämpeneminen tekee juoksemisesta vielä kivempaa.

Nyt voin sanoa sinulle, juoksumotivaatio: kun olemme selvinneet talvesta, selviämme mistä vain!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Yhteistyössä Adidas Group Suomi

Jo on aikoihin eletty, kun Adidas haastaa tällaisen on-off-juoksijan juoksemaan rahaa lastensairaalalle. Ja jopa tosiaan on aikoihin eletty, kun on-off-juoksija on niin innostunut talvijuoksusta, että ei malttaisi pitää siitä edes vapaapäiviä. Polvessa (siinä, jota ei edes tikattu loppukesästä) tuntuu kuitenkin sellaista pientä vihlontaa, että pitää ottaa kevyesti. Edellisestä juoksuinnostuksesta kun on ehtinyt kulua... no en kehtaa sanoa.

Nyt tämä innostus on kuitenkin kestänyt jo yli kolme viikkoa, ja juoksemassa on tullut käytyä pari kertaa viikossa. Tarkoitus olisi lisätä vielä yksi kerta viikkoon, kun se on lähtenyt liikkeelle niin kivasti - pientä polvivaivaa lukuun ottamatta.

Kotona taas, syke laskenut

Lupauduin siis mukaan Adidaksen Smart Run -haasteeseen, jossa minä ja muut tärkeät ja tarkkaan valitut henkilöt juoksevat rahaa lastensairaalalle. Adidas Group Suomi lahjoittaa jokaisesta 21.1. ja 21.2.2014 välillä juostusta kilometristä euron uudelle lastensairaalalle, kuitenkin vähintään 5 000 €. Minun tapauksessani kyllä lapset saisivat enemmän, jos mitattaisiin juoksuun kulunutta aikaa.

Matkaa mittaa Adidaksen lahjoittama Smart Run -juoksukello, joka on muuten aika hieno peli. Reitin pituuden laskeminen perustuu GPS-paikannukseen, mutta mikä kaikkein hienointa: kello mittaa sykettä ranteesta ilman mitään lisäosia! Käytin joskus aikoja sitten sykemittariakin, mutta sykevyön kanssa pelaaminen oli vähän ärsyttävää ja monesti se ei edes löytänyt sykettä tai kadotti sen kesken juoksun.

Kellossa on myös MP3-soitin ja siihen saa yhdistettyä Bluetooth-kuulokkeet. Nyt vaan tarvitsisi jostain MP3:ja, kun Spotifyhin siirtymisen jälkeen ei ole tullut laitettu mitään MP3-muotoon.

Ja kyllähän se tuo nörtille oman lisämotivaationsa juoksemiseen, kun treenit voi synkronoida netissä olevaan miCoach-palveluun, josta näkee statistiikkaa omasta juoksusta ja sen kehittymisestä. Oh wau, nyt se sanoo, että Good Improvement! Voipa siellä näemmä tehdä johonkin tavoitteeseen tähtäävän treeniohjelmankin tai suunnitella juoksureittejä.

Katsotaanpas tuo työmatkan pituus... Jaa jaa, ei ehkä aivan mahdoton. Hmm...

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Haa! Vastoin kaikkia odotuksia kaivoin todellakin Icebugini esiin ja kävin uhmaamassa pakkasta Töölönlahdella.

Ai mitkä Icebugit? Ne ovat kuin lenkkarit, mutta niissä on nastat. Ostin ne muutama vuosi sitten, kun treenasin puolimaratonille. Käytin niitä silloin muutaman viikon ajan, mutta sen jälkeen ne ovat saaneet levätä rauhassa, sillä kynnys lähteä juoksemaan talvella on ollut liian suuri.

Taika on nyt murrettu!

Enkä enää ole mies, joka vain puhuu lenkkeilystä ja narisee siitä, miten sille on vaikea löytää aikaa. Aikaa kyllä löytyy, jos sitä haluaa löytää. Vaikkapa silloin, kun Rouva laittaa lasta nukkumaan.

Ja kylläpä Icebugeilla olikin mukava juosta, kun ei tarvinnut pelätä lainkaan liukastumista.

Paitsi rappukäytävän kivilattialla.

Share