Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen kampanja, yhteistyössä Forbo Flooring

Vieläkö muistat, että kerroin joskus aiemmin, että omistamme myös kotimme viereisen asunnon? Tarkoituksemme on joskus tulevaisuudessa yhdistää asunnot, mutta toistaiseksi olemme pitäneet siinä vuokralaisia. Blogin kuvissa kyseistä asuntoa ei ole kuitenkaan aiemmin näkynyt. Nyt pyysin asukkailta lupaa ottaa pari kuvaa heidän keittokomerostaan ja leikitellä sen lattian kanssa.

Asunnon keittokomero oli aiemmin, silloin kun ostimme asunnon, suoraan sanoen kammottava ja siellä ei ollut juuri muuta kuin pesualtaaseen integroitu keittolevy ja pieni jääkaappi. Nyt keittokomerossa on jo sentään erillinen sähköuuni ja tilavampi jääkaappi, ja annoimme putki- ja keittiöremontissa ylimääräiseksi jääneen pienen astianpesukoneemmekin sinne.

Maalaamisen jälkeen keittokomero näyttää jopa melko siistiltä. Lattiassa olevaa muovimattoa lukuunottamatta. Sille meillä ei ole ollut kiinnostusta lähteä tekemään mitään, sillä asuntojen yhdistämisen jälkeen komero on tarkoitus muuttaa vaatekomeroksi ja ottaa esiin muovimaton alla todennäköisesti oleva lautalattia.

Kun minua pyydettiin mukaan Forbo Flooringin kampanjaan, halusin kokeilla, miltä näyttäisi, jos muovimaton tilalla olisikin värikkäät Marmoleum Click -linoleumilaatat. Latasin kuvat Forbon suunnitteluohjelmaan (9,90 €/kuva), ja kokeilin värivaihtoehtoja.

Tila on sen verran pieni, että lattiaan voisi valita jonkin rohkeammankin sävyn kuten sinisen...

tai punaisen.

Tai olisikos puna-musta hauska vai jopa liian rohkea?

Ehkä turvallisin voisi olla musta-valkoinen.

Niin, voisihan sen kuvion rakentaa toisinkin päin.

Vielä sama toisesta kulmasta.

Hmm... ehkä se olisi sittenkin tämä suoraan asennettu shakkiruutu.

Tai...

Vai pitäisikö vielä kokeilla jotain toista väriä..?

* * *

Nyt sinulla on mahdollisuus voittaa itsellesi Marmoleum Click -lattia haluamillasi väreillä!

Vieraile Forbon kampanjasivulla, lily.fi/forbo-flooring, ja valitse suosikkisi esimerkkilattioista, niin voit voittaa uuden lattian valitsemaasi huoneeseen!

 

Forbo-yhteistyöstä: Tämä postaus on osa Forbo Flooringin kampanjaa, ja bloggaaja saa postaukseen tekemästään työstään palkkion.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

En tainnut koskaan esitellä Putkiremonttipäiväkirjassa kylpyhuonettamme täysin valmiina. Tässä se siis on, niin valmiina kuin jokin voi ylipäänsä olla.

Viimeksi tässä juttusarjassa esittelin kymmenen ideaa keittiöremonttiin. Jatketaan samalla linjalla kylpyhuoneen puolella.

Ja lähdetään liikkeelle samalla asialla kuin keittiössä:

1. Täysin oma kylpyhuone

Kerroin keittiöjutussani, miten teimme täysin oman keittiön, emmekä siis valinneet kalusteita yhdenkään kalustefirman mallistosta. Sama linja piti myös kylpyhuoneessa. 

Olimme tehneet täydellisen kylpyhuoneremontin vain kuusi vuotta ennen putkiremontin alkua ja halusimme säilyttää huoneen oikeastaan samanlaisena myös putkiremontin jälkeen. Vain takaseinän väri muuttui ja lattiaan tuli toisenlaiset laatat. Vanhoista kalusteista säilytettiin ja käytetiin uudelleen kaikki muut paitsi Ikean seinäkaapit.

Ja kyllä olemmekin tyytyväisiä. Vaikka remontin aikana urakoitsijan ja heidän alihankkijoidensa kanssa tuli eteen kaikenlaisia hankaluuksia, jotka johtuivat varmasti osittain siitä, että poikkesimme niin täydellisesti perusurakan suunnitelmista, lopputulos on hyvä.

Ainoa, minkä tekisimme toisin on lattialämmitys. Jossain nuukuuden puuskassa päätimme, että emme tarvitse kylpyhuoneen lattiaan lämmitystä, ja Rouva on nyt alkanut kaivata sitä.

2. Seinät Luja-menetelmällä

Kylpyhuoneen seinät on tehty Tikkurilan Luja-menetelmällä, jossa seiniin vedetään kaakeleiden sijaan lasikuitutapettia ja Luja-maalia.

Menetelmällä on VTT:n sertifiointi, ja se on  yhtä vedenpitävä kuin kaakelointikin. Materiaalit ovat kaakeleihin verrattuna edullisemmat, ja ainakin itseäni miellyttää ajatus, että seinän voi maalata toisen väriseksi, jos tämä sävy alkaa jonain päivänä kyllästyttämään.

Teimme tällä menetelmällä myös edellisen remontin, mutta silloin emme onnistuneet löytämään oikeaa sävyä takaseinään. Tavoitteena oli turkoosi, mutta lopputulos oli siniharmaa. Nyt löysimme oikean sävyn.

3. Tassuamme

Olisihan tämän tassuammeen hävittäminen ollut häpeällistä. Edellisessä remontissa se pinnoitutettiin uudelleen sisältä ja maalattiin ulkopuolelta. Nyt amme alkaisi jo kaivata uutta pinnoittamista.

4. Suihkuverho

Suihkuverhon Rouva ompeli itse kankaasta, jonka toisella puolella oli vahapinta. Parissa pesussa se on kyllä tainnut jo lähteä pois.

Verho roikkuu Ikean verhovaijerissa.

5. Peili ja kaappi

Uskomme siihen, että kylpyhuoneessa ei kannata olla paljoa säilytystilaa, sillä tavaraa kertyy kaappeihin juuri niin paljon kuin tilaa on. Rouva ei ole myöskään koskaan pitänyt peilikaapeista. Emme siis hankkineet peilikaappia vaan peilin ja kaapin.

Peili on löydetty kirpparilta yli kymmenen vuotta sitten. Kaappi taas on huudettu Huuto.netistä ja maalattu valkoiseksi Tikkurilan Empirellä.

5. Säilytyspussukat 

Kaapin alle on kiinnitetty vanha posliininen pyyhetanko, joka löytyi Mariankadun Toistosta. Tangossa roikkuu kaksi kankaista pussukkaa, jotka Rouva ompeli vanhasta virkatusta verhosta.

Näihin pussukoihin ja kaappiin saa mahtua kaikki, mitä kylpyhuoneessa tarvitaan. Paitsi hiustenkuivain, joka roikkuu naulakossa.

7. Kuivauspatteri

Rej Designin kuivauspatteri on tyylikäs ja meille kestovaippojen käyttäjille hyvin tarpeellinen kaluste.

Jos kuivauspatteria ei ole mahdollista liittää kuumavesikiertoon, pattereita saa myös sähkökäyttöisenä.

8. Kuivaustelineet

Haitarimalliset kuivaustelineet menevät pieneen tilaan. Ne on hankittu jo edellisen remontin aikaan Kylpyhuonekeskuksesta.

9. Durat-hyllyt

Kylpyhuoneen hyllyt on tilattu Duratilta ja valmistettu omien mittojemme mukaan. Materiaali on osin kierrätysmuovia, ja siitä voi valmistaa jopa kokonaisia pesualtaita ja allastasoja.

Myös nämä hyllyt hankittiin edellisen remontin yhteydessä, ja ne saatiin onneksi irrotettua siististi uusiokäyttöä varten.

10. Pesukone altaan alla

Aiemmin pesukoneemme sijaitsi keittiössä. Uuteen keittiöön sitä ei haluttu, eikä sille olisi varmaan saatu edes lupaa.

Sitten kun valtaamme naapuriasunnon, rakennamme kodinhoitohuoneen. Siihen asti pesukone sijaitsee kylpyhuoneessamme altaan alla.

Tämä sijainti vaati, että kone oli mahdollisimman pieni ja allas sijoitettiin hieman standardia ylemmäs. Lisäksi pesualtaan hajulukkoa ei voinut sijoittaa suoraan altaan alle, vaan se vedettiin pesukoneen taakse.

Allas on hankittu jo edellisessä remonttissa. Pesukoneliitännällä varustettu hana on tosi ruma, ja se lähtee vaihtoon, kun pesukone siirtyy toiseen huoneeseen.

Se ei kuitenkaan tapahdu ihan lähiaikoina.

 

Juttusarja kertoo 1920-luvun kivitalossa sijaitsevan asunnon remonteista, joissa kutakuinkin kaikki on laitettu tavalla tai toisella uusiksi. Osa jopa kahteen kertaan. Remontit sijoittuivat vuosiin 2003 - 2005 ja 2011 - 2012.

Edelliset osat:

1: Asunnon ostaminen

2: Asunnon pohjaratkaisu

3: Mallintaminen SketchUpilla

4: Remontinhallinta

5: Lautalattiat

6: Seinien pohjatyöt


7: Sähkötyöt

8: Halkeileva katto

9: Seinien maalaaminen

10: Lattialistojen ja ovien kunnostaminen

11: Kymmenen kysymystä tapetoinnista

12: Kymmenen ideaa keittiöremonttiin

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Asuntomme keittiöremontti valmistui hieman reilu vuosi sitten jouluksi. Keittiöremontti oli jo toinen kymmenen vuoden sisällä, mutta se olikin sitten perusteellisempi: kun ensimmäisellä kerralla tyydyimme lähinnä kunnostamaan pintoja, toisessa remontissa keittiö siirrettiin kokonaan toiseen huoneeseen.

Kerroin tämän keittiön rakentamisesta jo hyvin monisanaisesti Putkiremonttipäiväkirjassa, mutta tässä vielä kertauksena kymmenen asiaa, joista pidämme erityisesti keittiössämme. Toivon, että nämä ideat inspiroivat myös sinua.

1. Täysin oma keittiö

Meiltä kysyttiin remontin aikana: "Kenen keittiö teille tulee?" Ensin en ymmärtänyt lainkaan, mitä kysyjä tarkoitti. "Aa, siis joo, se ei tule minkään firman mallistosta, vaan tavarat on haalittu sieltä täältä."

Rohkaisenkin yhdistelemään vanhaa ja uutta ennakkoluulottomasti. Näin lopputulos on taatusti täysin oma eikä kenenkään muun.

  • Yläkaapit vanhasta keittiöstämme
  • Allastaso mittatilauksena Hackmanilta
  • Tason alla oleva sininen laatikosto Fasaanista
  • Altaan alla oleva laatikosto teetetty puusepällä
  • Saareke vanha apteekin myymälätiski Huuto.netistä.

2. Vanha kaapisto saarekkeena

Lasku- ja kaappitilaa ei voi olla liikaa, joten sitä kannattaa suunnitella keittiöön niin paljon kuin mahdollista. Olemme erityisen tyytyväisiä tähän kaapistoon, joka toimii saarekkeena ja johon voi esimerkiksi juhlissa kattaa noutopöydän.

3. Tilava ruokakomero

Alla olevassa kuvassa vasemmalla näkyvien pariovien takana on ruokakomeromme. Sinne mahtuu kaikki. Myös mikroaaltouuni, mikä on erinomaista, se kun ei ole mikään keittiön kaunistus.

4. Teräksinen työtaso

Edellisessä keittiöremontissamme laitoimme vanhaan keittiöömme kirsikkapuisen työtason. Myös tiskipöytämme pinta oli samaa kirsikkaa, ja pesuallas oli upotettu puuhun. Puutaso oli meille kuitenkin huono valinta, ja nyt halusimme teräksisen työtason. Nyt voimme roiskia vettä vapaasti ympäri työtasoa eikä sen kuivaamisesta ja öljyämisestä tarvitse huolehtia. 

Työtaso on 3,5 metriä pitkä, ja se on tilattu Hackmanilta. Muut valmistajat olisivat voineet toimittaa vain kolmemetrisen tason.

5. Yksi iso pesuallas

Arvoimme kahden pienen ja yhden ison altaan välillä. Valitsimme onneksi tämän ison altaan. Sen mitat ovat 60 cm x 50 cm, ja siitä tehtiin vielä hieman standardia syvempi, 20-senttinen. Altaassa mahtuu pesemään jopa uunipellit, ja isoja kattiloitakin mahtuu sinne useampi.

Työtaso suunniteltiin myös niin, että altaan ja lieden väliin jää vielä työskentelytilaa, joka on osoittautunut hyvin käteväksi leikkuulaudan paikaksi. Siitä on lyhin mahdollinen matka liedelle.

6. Hana, jossa on ulosvedettävä suutin

Pesuallas on niin iso, että valitsimme hanan, jossa on ulosvedettävä suutin. Sillä saa puhdistettua kätevästi altaan kauimmaisetkin nurkat.

7. Vanhat teollisuusvalaisimet

Halusimme kattovalaisimeksi jotain näyttävää, ja päätimme luopua edellisessä remontissa yläkaapiston alle upottamistamme halogeenivaloista. Löysimme uudet valaisimet hollantilaisesta 360volt.com:ista. 

Tai eivät ne mitkään uudet valaisimet olleet. 360volt.com myy nimittäin vanhoja ja kunnostettuja teollisuusvalaisimia, jotka ovat niin makeita, ettei mitään rajaa. Olemme erityisen ihastuneita valtavan kattolampun upeaan lasikupuun.

8. Kaasuliesi

Kaasuliettä en vaihtaisi. Putkiremontin yhteydessä kaasumahdollisuus palautettiin kaikkiin asuntoihin, niihinkin, joista kaasu oli joskus katkaistu.

Lietemme on Smegin 100 cm leveä Opera-liesi, siinä on kuusi keittolevyä ja kaksi sähköuunia. Pienempää uunia emme ole käyttäneet, mutta keittolevyjen määrän ja keittotason leveyden suhteen liesi on paljon kokkaaville loistava valinta.

Liesi maksoi saksalaisessa verkkokaupassa 1 500 euroa vähemmän kuin Suomessa.

9. Mittojen mukaan teetetty huuva

Liesituulettimen kupu eli huuva teetettiin omien piirustusten mukaan Laitilan rakennuspellissä. Siitä tuli juuri sellainen kuin pitikin.

10. Sohva keittiössä

Sohvan sijoittaminen keittiön tuntui alussa hassulta, mutta sille ei ollut muutakaan paikkaa, emmekä halunneet luopua siitä. Hyvä niin, sillä sohva on ollut kovassa käytössä. Koira, lapsi, vieraat, me itse: kaikki viihtyvät keittiön sohvalla, kun joku puuhailee keittiössä. Ja sitä tapahtuu usein.

 

Juttusarja kertoo 1920-luvun kivitalossa sijaitsevan asunnon remonteista, joissa kutakuinkin kaikki on laitettu tavalla tai toisella uusiksi. Osa jopa kahteen kertaan. Remontit sijoittuivat vuosiin 2003 - 2005 ja 2011 - 2012.

Edelliset osat:

1: Asunnon ostaminen

2: Asunnon pohjaratkaisu

3: Mallintaminen SketchUpilla

4: Remontinhallinta

5: Lautalattiat

6: Seinien pohjatyöt


7: Sähkötyöt

8: Halkeileva katto

9: Seinien maalaaminen

10: Lattialistojen ja ovien kunnostaminen

11: Kymmenen kysymystä tapetoinnista

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Tapetointi on yksi hommista, joka tuntuu vaivalloiselta aloittaa mutta on lopulta melko nopeaa. Eikä se niin vaikeaa ole, kun vaan on riittävän tilava paikka, jossa liisteröidä.

Tässä kymmenen kysymystä ja vastausta tapetoinnista:

1. Millaiset pohjatyöt tapetointi vaatii?

Seinän tulee olla mahdollisimman tasainen. Tapetti antaa enemmän anteeksi kuin maalipinta, joten pinnan ei tarvitse olla yhtä sileä kuin jos seinä jätettäisiin maalipinnalle. Kannattaa kuitenkin huomioida, että saatat joskus haluta poistaa tapetin. Pohjamaalaus on suositeltavaa tehdä joka tapauksessa.

2. Paperitapetti vai jotain muuta?

Tapettia valittaessa on otettava huomioon huoneen käyttötarkoitus. Esimerkiksi ruokapöydän ympäristössä paperitapetti voi olla huono vaihtoehto, sillä tapetin pitäisi kestää pesua.

3. Onko tapetti liisteröitävä vai voinko käyttää seinään levitettävää tapettiliimaa?

Rippuu tapetista. Perinteiset paperitapetit on tarkoitettu liisteröitäviksi, ja niiden pitää vettyä ennen asennusta. Olen kerran tapetoinut yhden seinän non-woven-tapetilla, jonka ei tarvitse vettyä ja jonka asentamisessa liima levitetään seinään. Non-woven-tapetin asentaminen on muistikuvissani hieman helpompaa kuin paperitapetin, mutta tapetoitava seinäkin oli hyvin pieni.

4. Kuinka pahasti liisteri tarrautuu käsiin ja kuinka sotkuista sen käsittely on?

Liisteri on enemmänkin juoksevaa kuin tahmeaa. Vesiliukoinen liisteri ei kuivu nopeasti, joten tapettia voi vielä seinään laittamisenkin jälkeen liikutella hieman. Liisteritahrojen puhdistaminen tapetin pinnasta käy helposti kostealla pyyhkeellä taputtelemalla. Itseään liisterillä on vaikea saada sotkettua.

5. Tarvitsenko tapetointipöydän?

Ei ole välttämätöntä, mutta helpottaa liisteröintiä. Viimeksi tosin tapetoin kaksi pientä seinää ilman tapetointipöytää. Levitin vain lattialle pahvia ja liisteröin tapetit sen päällä.

6. Mikä on tapettiharja ja onko sellainen pakko olla?

Tapetointiharja on eri asia kuin liisteröintiharja. Se on leveä ja litteä harja, jossa on vahvat harjakset. Tällä harjalla tapetti silitellään kiinni seinään ja houkutellaan ilmakuplat pois tapetin ja seinän välistä. En yrittäisi tapetointia ilman.

7. Mikä on puskusauma ja mitä on huomiotava, kun asennetaan limittäin?

Useimmat tapetit, jotka olen asentanut, on laitettu puskusaumaan, eli vuodat asetetaan reuna reunaa vasten. Tapetointisuunnalla ei ole tällöin väliä. Jos taas tapetti vaatii asennuksen limittäin, eli seuraava vuota tulee hieman edellisen päälle, tapetointi aloitetaan ikkunaa lähimpänä olevasta nurkasta ja edetään valosta pois päin. Näin tapettivuodan reuna ei tee varjoa seuraavaan vuotaan.

8. Isokuvioinen vai pienikuvioinen tapetti?

Makuasia. Isokuvioinen voi näyttää pienessä tilassa hassulta, jos tapettia katsellaan läheltä. Isokuvioisesta tapetista voi myös mennä enemmän hukkaan, jos kuvioita kohdistettaessa tapettia joutuu leikkaamaan reilusti. Tämä on muistettava ottaa huomioon aiakin tapetin menekkiä laskettaessa.

Jos meillä olisi iso seinä isossa huoneessa, jossa on vähän tavaraa, harkitsisimme varmasti tapettia, jossa yksi valtava kuva täyttää koko seinän. Tällaisia tapetteja on esimerkiksi Wall & Decòn mallistoissa (vaikkapa hieno NewsPlanet).

9. Tapetoisinko huoneen kaikki seinät?

Makuasia ja riippuu varmasti tapetista. Jos vetää jonkin voimakaskuvioisen tapetin neljälle seinälle, huone pienenee ja siitä saattaa tulla liian levoton. Kymmenen vuotta sitten päätimme itse tapetoida kahdessa huoneessa vain yhden seinän, ja viime keväänä se tuntui edelleen hyvältä ratkaisulta, vaikka tapettien kuosit vaihtuivat.

10. Ja mistä sitä tapettia kannattaisi metsästää?

Tapetin kuvion valinta on se vaikein asia, ainakin meille. Viime keväänäkin jahkailimme pitkään tapetin valinnan kanssa, kunnes päädyimme kahteen Tapettitalon paperitapettiin: aitoon 1950-luvun seinäpaperiin, "Punos" (design Veikko Roikonen) sekä Birger Kaipaisen "Ken kiuruista kaunein"-kuosiin.

Tsekkaa myös

 

Juttusarja kertoo 1920-luvun kivitalossa sijaitsevan asunnon remonteista, joissa kutakuinkin kaikki on laitettu tavalla tai toisella uusiksi. Osa jopa kahteen kertaan. Remontit sijoittuivat vuosiin 2003 - 2005 ja 2011 - 2012.

Edelliset osat:

1: Asunnon ostaminen

2: Asunnon pohjaratkaisu

3: Mallintaminen SketchUpilla

4: Remontinhallinta

5: Lautalattiat

6: Seinien pohjatyöt


7: Sähkötyöt

8: Halkeileva katto

9: Seinien maalaaminen

10: Lattialistojen ja ovien kunnostaminen

 

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Jos jokin remonttihomma on aikaavievää, roskaista ja ärsyttävää, niin maalin poistaminen vanhoista lattialistoista ja ovista. Varsinkin, jos maali pitää poistaa puulle saakka. Emme onneksi tienneet sitä vuonna 2003, sillä muuten se olisi voinut jäädä tekemättä.

Helpointa on, jos uuden maalin voi vetää vanhan maalin päälle. Tämä vaatii, että vanha maalipinta on hyvässä kunnossa.

Jos taas vanha maali hilseilee irti mutta maalikerroksia on vain pari, voi olla, että repsottavien maalien irti rapsuttaminen ja kevyt hiominen riittää. Irronneesta maalista syntyneitä koloja voi myös paikata tarvittaessa kalustekitillä ennen maalaamista.

Jos taas irtoilevat liuskat ovat paksuja ja koko maalipinta tuntuu irtoavan isoina levyinä, kaikki maalattavat pinnat on puhdistettava puulle asti. Arvannet, mitä metodia me käytimme.

Kaikki puuosat oli siis puhdistettava täydellisesti, ja kävimme töihin käsiksi kuumailmapuhaltimen, metallilastan, siklin, taltan ja hiomakoneen kanssa.

Lattialistat olivat melko helpot. Vaikka niitäkin oli muutama kymmenen, niiden putsaaminen sujui melko nopeasti. Olin irrottanut ne jo lattian kunnostamisen yhteydessä ja numeroinut ne, jotta ne löytäisivät takaisin omille paikoilleen.

Ovien karmeja ei irrotettu, vaan ne puhdistettiin siklillä ja hiomapaperilla paikoillaan.

Helposti puhdistuivat myös metalliosat: lukot, ovenkahvat, helat ja saranat. Niiden puhdistamisessa käytettiin maalinpoistainetta.

Väli- ja komeron ovien puhdistaminen olikin sitten aivan eri mittaluokan asia.

Ovia oli asunnossamme ensimmäisen remonttimme aikaan vajaat parikymmentä. Maalien poistaminen tuntui vievän kaikki illat, ja kuumailmapuhaltimen synnyttämä maalin katku alkoi haista nenässä todella voimakkaalle. Puhdistaminen eteni aivan liian hitaasti ja vei aikaa kaikelta muulta, ja rannettakin alkoi vaivata jännetuppitulehdus.

Jossain vaiheessa projektia jouduimme myöntämään, ettemme saa tehtyä kaikkea itse. Isäni vei osan ovista mukanaan peräkärryllä ja palautti ne puhtaaksi siklattuina takaisin.

Nykyisin ovia on vielä muutama enemmän, ja ajatuskin siitä, että homman joutuisi tekemään uudelleen, tuntuu kauhealta. Nyt varmaan teettäisin sen jollain ulkopuolisella.

Maalasimme puhdistetut ovet puhtaanvalkoisella Uulan pellavaöljymaalilla. Samalla maalilla maalattiin myös keittiömme kaapistot.

Kuvassa vanha keittiömme vuonna 2003. Huone on nykyisin tytön huone.

Kuvassa eteisemme vuonna 2005.

Kuvassa olohuoneemme vuonna 2005. Oviaukosta näkyy vanha ruokasalimme, joka on nykyisin keittiömme.

Valitettavasti pellavaöljymaalipinta osoittautui kuitenkin käytössä liian helposti naarmuuntuvaksi ja likaantuvaksi.

Maali alkoi myös kellastua hyvin nopeasti. Pahiten kellastuivat ne pinnat, jotka eivät saaneet auringonvaloa. Jouduimmekin maalaamaan WC:n ja kylpyhuoneen ovet sisäpuolelta alkydimaalilla jo parin vuoden jälkeen.

Viime vuoden putkiremontin yhteydessä remppamies maalasi meiltä kysymättä WC:n ja kylpyhuoneen ovenkarmit puhtaanvalkoisiksi (kuva alla).

Kellastuneet ovet näyttivät valkoisten karmien vieressä niin pahalta, että se käynnisti ketjureaktion, jonka seurauksena asunnon kaikki puuosat maalattiin uudelleen.

Tällä kertaa maalaamiseen käytettiin Tikkurilan Maalarin valkolakkaa, joka on sävytetty aavistuksen verran harmaaseen (sävy: Paperi). Tämän pitäisi ehkäistä maalin kellastumisen.

Vaikka ovien maalaaminen ei ollut alun perin viime vuoden suunnitelmissa, olemme loppujen lopuksi hyvin tyytyväisiä, että se tuli tehtyä. Uuden keittiömme kaapistot ja ruokakomeron ovet maalattiin näet samalla Paperi-sävyllä, joten kaikkien muidenkin ovien, karmien ja listojen maalaaminen olisi tullut joka tapauksessa eteen ennemmin tai myöhemmin.

Kuvassa uusi kettiömme vuonna 2012.

Aika näyttää, miten valkoisina ovet pysyvät tällä kertaa.

 

Juttusarja kertoo 1920-luvun kivitalossa sijaitsevan asunnon remonteista, joissa kutakuinkin kaikki on laitettu tavalla tai toisella uusiksi. Osa jopa kahteen kertaan. Remontit sijoittuivat vuosiin 2003 - 2005 ja 2011 - 2012.

Edelliset osat:

1: Asunnon ostaminen

2: Asunnon pohjaratkaisu

3: Mallintaminen SketchUpilla

4: Remontinhallinta

5: Lautalattiat

6: Seinien pohjatyöt


7: Sähkötyöt

8: Halkeileva katto

9: Seinien maalaaminen

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Seinien maalaaminen on ehdottomasti lempiremonttipuuhaani. Pohjatyöt ovat hitaita, pölyisiä ja ärsyttäviä, mutta maalatessa saa näyttävää jälkeä nopeasti. Ja se ei edes vaadi mitään erikoislaitteita tai -osaamista.

Tarvitset

  • Sisäseiniin tarkoitettua maalia ja mahdollisesti pohjamaalia
  • Ison maalitelan ja siihen sopivan varren (en tekisi ilman)
  • Maalitelaa leveämmän maalikaukalon
  • Pienen, n. 10 cm leveän maalitelan nurkkia ja kapeita kohtia varten
  • Maalisiveltimen hankalia paikkoja varten
  • Maalarinteippiä
  • Lattiansuojausmateriaalia
  • Roskapusseja.

Pohjamaalia käytetään, jos maalattava pinta on hyvin erivärinen kuin uusi maali tai jos maalattava pinta imee maalia runsaasti. Meillä seinät oli pohjustettu harmaalla ja maalia hyvin imevällä kevyttasoitteella, joten pohjamaalasin ne Tikkurilan Siroplastilla.

Pohjamaalin värin valinnassa kannattaa kysyä neuvoa maalikaupasta. Jos pintamaali on voimakkaan värinen, pohjamaalinkin kannattaa olla sävytetty tai harmaa, sillä muuten pintamaalia on vedettävä useampi kerros pohjamaalin peittämiseksi.

Minulla on ollut tapana laittaa roskapussi maalikaukalon ympärille, jolloin kaukaloa ei tarvitse pestä käytön jälkeen. Erityisesti öljymaalien kanssa tämä on kätevää, sillä muuten kaukalo olisi kertakäyttöinen. Lisäksi maalitelan voi laittaa käytön jälkeen märkänä tähän pussiin odottamaan seuraavaa maalausta, jos työt jatkuvat seuraavana päivänä.

Kuvissa näkyvää hengityssuojainta ei tarvitse maalatessa, vaan käytin sitä asunnon ilmassa leijuvan pölyn vuoksi.

Maalin valitseminen

Asuinhuoneiden seinien malaamisessa käytetään usein vesiohenteisia akrylaattimaaleja kuten Tikkurilan Harmonya. Ne ovat mukavan hajuttomia ja kuivuvat nopeasti: uudelleenmaalauksen voi tehdä parin tunnin päästä. Lopullisen kovuuden maalit saavuttavat muutamassa viikossa.

Maaleja saa useammalla kiiltoasteella, ja sen valinta on toki maku- ja tyylikysymys. Asuinhuoneissa käytetään kuitenkin useimmin himmeitä tai sametinhimmeitä maaleja ja puolikiiltävät vedetään märkätiloihin.

Ennen kuin aloitat maalaamisen

Maalattavien seinien tulee olla puhtaat ja pölyttömät. Jos olet juuri tasoittanut ja hionut seinät, ne ovat hyvin pölyiset, joten ne pitää pyyhiä kostealla pyyhkeellä (tms.) kauttaaltaan. Älä kuitenkaan hankaa, sillä vesiliukoinen tasoite saattaa todella liueta veteen.

Jos vedät maalia vanhan maalipinnan päälle, pinta kannattaa pestä maalipesuaineella. Pesuaine sekä puhdistaa seinän liasta ja rasvasta että muuttaa kiiltävää pintaa himmeämmäksi, jolloin maali tarttuu siihen paremmin. Kovat ja kiiltävä pinnat kannattaa karhentaa hiomapaperilla ja pyyhkiä tämän jälkeen kostealla.

Itse irrotan aina pistorasioiden ja valokatkaisijoiden kehykset ja suojaan ne sekä ovenpielet maalarinteipillä. Lattialistat kannattaa myös irrottaa tai suojata nekin maalarinteipillä.

Lisäksi maalarinteipillä tehdään seinän yläreunaan suora reuna. Paina teippi tiiviisti kiinni seinään, ettei sen reuna falskaa.

Muista suojata myös lattiat vaikkapa sanomalehdillä.

Maalaaminen

Maalaaminen aloitetaan ikkunan puoleisesta nurkasta maalaamalla nurkka pikkutelalla. Sitten edetään ikkunoista pois päin ja maalataan aina yksi kaistale ylhäältä alas asti ennen kuin siirrytään seuraavaan. Maali kuivuu yllättävän nopeasti, joten ei kannata palata taaksepäin korjaamaan maalipintaa.

Jos seinää ei ole maalattu samanvärisellä maalilla aiemmin, seinät on todennäköisesti maalattava kahteen kertaan. Jos pohjamaali on samanvärinen, yksi pintamaalikerros voi riittää.

Irrota maalarinteipit seinistä ja listoista heti maalaamisen jälkeen, kun ne lähtevät vielä helposti irti. Jos pohja- ja pintamaalaamisen välillä on pitkä tauko, teipit kannattaa ottaa pois ja laittaa ne myöhemmin uudelleen.

Tässä vaiheessa, helmikuun lopussa 2003, oli aika muuttaa asuntoon. Remonttia oli tehty siinä vaiheessa kuukausi hyvin intensiivisesti, ja vain olohuone ja eteinen olivat asuinkelpoisia.

Makuuhuoneen saimme asumiskuntoon reilun kuukauden myöhemmin, mutta ruokasalin valmistumisessa kesti vielä vuosi pidempään.

Seinien maalaamisen jälkeen oli puuosien vuoro. Maalinpoistoineen, hiomisineen ja maalauksineen se oli meille yli vuoden mittainen projekti, johon palaan myöhemmin tässä juttusarjassa.

Vuoden asumisen jälkeen päätimme myös maalata olohuoneen seinän tummanpunaiseksi, ja oikea sävy haettiin sohvatyynyistä.

Tyynyjen vertailu Tikkurilan värikartan kanssa osoittautui kuitenkin käsittämättömän vaikeaksi, ja vasta kuudes koemaalipurkki tuotti halutun lopputuloksen. Ensimmäinen maali oli liian pinkki, toinen liian kirkkaanpunainen. Kolmas näytti lupaavalta, mutta alkoikin tuntua liian synkältä ja tummalta. Kaksi seuraavaa olivat jälleen liian vinkeitä pinkkejä. Kuudes yritys kuitenkin onnistui, ja olemme olleet väriin erittäin tyytyväisiä. Oikea sävy taisi olla se, joka näkyy alla olevassa kuvassa vasemmalla ylhäällä.

Nyt kun tätä seinää on katseltu jo kohta yhdeksän vuotta, Rouva on alkanut harkita uutta väriä: vedenvihreää. Nykyisin tässä sohvan paikalla on kuitenkin julmetun painava piano, ja maalaaminen vaatisi pianon siirtämistä. En ole ehkä aivan vielä palautunut edellisestä kerrastakaan. Katsellaan.

 

Juttusarja kertoo 1920-luvun kivitalossa sijaitsevan asunnon remonteista, joissa kutakuinkin kaikki on laitettu tavalla tai toisella uusiksi. Osa jopa kahteen kertaan. Remontit sijoittuivat vuosiin 2003 - 2005 ja 2011 - 2012.

Edelliset osat:

1: Asunnon ostaminen

2: Asunnon pohjaratkaisu

3: Mallintaminen SketchUpilla

4: Remontinhallinta

5: Lautalattiat

6: Seinien pohjatyöt


7: Sähkötyöt

8: Halkeileva katto

Share

Pages