Ladataan...
Isyyspakkaus

Lapsen kehityksessä on monia hauskoja vaiheita, mutta yksi hauskimmista on se, kun lapsi alkaa kommunikoida muutenkin kuin itkemällä.

Olemme jo usean kuukauden ajan ihastelleet, miten poika ymmärtää niin paljon asioita, ja hän esimerkiksi yllätti aiemmin syksyllä sillä, miten hän kävi etsimässä omat sukkansa keittiön lattialta, kun kyselimme: "Missä sukat on?"

Nyt olemme ihastelleet sitä, miten poika osaa jo vastata nyökyttelemällä tai päätään puistelemalla, kun häneltä kysyy esimerkiksi: "Otatko maitoa?" Ja päätä puistellaan myös hyvin näyttävästi silloin, kun ruoka ei enää maistu.

Lueskelin vanhaa postaustani siitä, millainen sanavarasto tytöllä oli vuoden ja seitsemän kuukauden ikäisenä eli reilun kuukauden vanhempana kuin poikamme on nyt. Aivan niin pitkällä pojan sanavaraston kehitys ei ole, ja tässä vaiheessa on vielä helppoa listata suurin piirtein jokainen sana, jonka olemme tähän mennessä kuulleet.

Kukka - oli ensimmäinen oikea sana, jota poika alkoi toistella. 'Kukka' on kuitenkin nyt mennyt muodista, ja sitä ei saada enää ulos suusta edes pyytämällä. Sen korvasi nimittäin toinen paljon hauskempi sana.

Kakka - Ei liene mikään ihme, että tämä on niin usealle lapselle yksi ensimmäisistä sanoista, sen verran siitä puhutaan ja keskustellaan päivittäin. Joinain päivinä 'kakka' tuntuu olevan yleissana, jota voi toistella osoittaen mitä tahansa. Eikä siinä mitään, aikuisillakin on sellaisia päiviä. Yhä useammin 'kakalla' kyllä tarkoitetaan jo ihan sitä itseään, vaikka se meneekin vielä sekaisin kaikkien muidenkin vaippa-asioiden kanssa. Yllättipä hän eräänä päivänä osoitellen kylpyhuoneen lattiaa todeten: "Kakka". Ja sitähän siinä todella oli.

Äiti - Oli yksi ensimmäisistä sanoista. Toisinaan selkeämmin "Äiti", toisinaan enemmänkin "Ättii". Äiti on myös yleissana, joka tuntuu tarkoittavan kaikkea lämmintä, ihanaa ja turvallista. Myös isi on "äiti", samoin sisko.

Isi - Kyllä, sekin on jo opittu. Sana oli muodissa muutama viikko sitten, ja esimerkiksi päiväunilta herätessä poika saattoi huudella: "Äitii! Isii! Äitii! Isii!" Nyt sana on kuitenkin taas unohtunut enkä ole kuullut sitä hetkeen.

Oho - Kun jotain putoaa, aivan oikeaoppisesti!

Böö ja kukkuu - Tärkeimpiä sanoja leikeissä siskon kanssa.

Kurkku - Hän rakastaa kurkkua ja osaa jo pyytää sitä itse: "Kuukku". Mutta vähän niin kuin 'kakka' ja 'äiti', myös 'kuukku' tarkoittaa monia asioita. Kaikki mikä on hyvää ja syötävää on 'kuukkua'.

Kiitos - Oikeammin "Kiitti". Vielä kuukausi sitten sana oli hyvin söpö "Too too", mutta se vaihtui muotoon "Kiitti" tuossa pari viikkoa sitten. Ja se tulee todella spontaanista, kun pojalle ojentaa jotain. Yleensä pienellä ja suloisella äänellä, jonka jälkeen katsomme häntä sellaisella "Awwwwwww"-katseella.

Katso - Eli "kato", tai ehkä vielä täsmällisemmin "gado". Poika menee ympäri asuntoa, osoittelee asioita ja sanoo: "Gado!" Ja sitten ihastelemme yhdessä sitä, mistä onkaan kyse.

Avaa - Tämä on niin selkeä. Jos jokin rasia, laatikko, leikkitietokone tai muu vastaava pitää saada auki, poika tulee luokse ja sanoo: "Awa."

Pappa - Sana, joka yllätti ensimmäisellä kerralla. Pappaa ei nimittäin nähdä hirveän usein, mutta kun pari viikkoa sitten soitimme Skype-puhelun, poika ilahtui nähdessään papan ja sanoi: "Babba". Tämä ei ollut sattumaa, sillä sittemmin sama 'babba' on ollut mukana puheissa, kun olemme katselleet valokuvia, joissa tyttö on isovanhempien kanssa.

Toisinaan saamme irtoamaan jonkin random-sanan, mutta se saattaa esiintyä vain kerran. Esimerkiksi eräänä päivänä poika leikki siskonsa Frozen-hahmoilla, ja pyysimme häntä sanomaan: "Elsa." Hän vastasi: "Elsa", mutta vain sen yhden kerran.

Jäämme seuraamaan tilanteen kehittymistä.

 

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Suuria uutisia!

Ärrä on siis löytynyt!

Emme olleet ärrästä varsinaisesti huolissamme, ja neuvolassakin kerrottiin, että äännevikoihin tartutaan vasta kuusivuotiaana, mutta tyttöä itseään alkoi häiritä, että hän ei osannut sanoa ärrää.

Viime viikolla tyttö yksinkertaisesti päätti itse opetella ärrän ja alkoi harjoitella sitä hyvin sinnikkäästi.

Hän aloitti "dn-dn-dn-dn"-harjoituksella, jossa kieli on samalla alueella kuin ärrässä. Jo seuraavana päivänä ärrä alkoi tärähdellä satunnaisesti, ja hän alkoi löytää oikean paikan kielelle. Siitä vain parin päivän päästä ärrä tärisi jo sanojen keskellä. Hienoa! Onpa se kaunis ärrä!

Rouva lupasi joskus leikillään, että kun tyttö oppii ärrän, hän vie tytön Pariisiin. Nyt taitaa olla aika lunastaa se lupaus!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Pienen jutuissa alkaa olla yhä enemmän järkeä. Hän toistelee sanoja perässä ja myös osoittelee asioita kertoen niiden nimen. Välillä on tosin osattava arvata kontekstin mukaan, mitä hän tarkoittaa, sillä äänteiden lausumisessa on vielä hieman hiottavaa:

  • Hissi = issi
  • Isi = issi

Tai

  • Täti = tätti
  • Tähti = tätti
  • Takki = tätti

Tai

  • Kukka = kukka
  • Tukka = kukka
  • Sukka = kukka.

Itse asiassa myös sydän on kukka, mutta se on vain väärinkäsitys.

* * *

Tiedän myös, että kun tyttö pyytää isää, se ei tarkoita minua, vaan hän haluaa jotain lisää. Tai kun hän sanoo iti, kyseessä ei ole isi ilman ässää, vaan hän haluaa jotain irti. Yleensä värikynärasian kannen, jolloin opastan, että oikeampi pyyntö olisi "avaa".

* * *

Välillä sanat eivät edes muistuta alkuperäistä, mutta olemme alkaneet ymmärtää niitä kontekstista ja toistosta johtuen.

  • Juusto = jssy
  • Syliin = tyssy (Olen miettinyt että voisiko tämä tulla pyynnöstä "tuu syliin")
  • Keksi = tytsy (oli alkuun myös tytsys ja nyt alkanut muuttua enemmän tetsiksi).

Hyvin lähekkäin ovat myös Eppu, loppu ja lappu, jotka kaikki muistuttavat jollain tavalla appua tai äppua.

* * *

Lempisanasta ja sen merkityksestä ei ole kuitenkaan epäselvyyttä. Se on Ei! Se kajahtaa kirkkaasti ja sopii vastaukseksi lähes kysymykseen kuin kysymykseen, ihan vaan varmuuden vuoksi.

  • Piirtää, piirtää. Haluatko piirtää? Ei! (Yleensä kuitenkin haluaa.)
  • Kakka. Onko kakka? Ei! (Toisinaan on.)
  • Vaihdetaan vaippa. Ei ei ei! (Tätä hän todella tarkoittaa.)

Viime viikonloppuna nukuimme anoppilassa pienen kanssa samassa huoneessa. Olimme hyvin huvittuneita, kun heräsimme yöllä siihen, että tyttö puhui unissaan. Hän nosti pienen päänsä ylös, tokaisi kuuluvasti: "Ei" ja jatkoi uniaan.

Automatkalla mummilaan. Isin karvalakki oli parempi kuin oma myssy. Kuva ei liity jutun tapaukseen.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Tyttö on viime viikkoina oppinut taas paljon uusia sanoja.

Kaunein niistä ei ole "ei-ei-ei", jonka hän sanoo päätään puistellen.

Se ei ole myöskään "kukkuu", vaikka lapsi toteaa se aivan oikeaoppisesti, kun hänelle sanotaan: "Pestään käet".

Se ei ole "haa-ukka" eikä "pii-tää".

Kisaa eivät voita "pois", jonka hän sanoo riisuessaan, tai "anna", jonka hän huudahtaa yleensä kulmat kurtussa ja hyvin vaativasti.

Vaikka hän vastaa tervehdykseen: "Moi", pyytää janoonsa "että" ja tunnistaa, että vihainen lintuhahmo on "ää pöö", nekään eivät ole isin korville sellaista musiikkia kuin se yksi sana:

"Isi."

Sanoitko kulta isi? Missä on isi?

"Isi."

Voi pieni. Olihan se jo aikakin.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Bye-bye ei ole ainoa vieraskielinen fraasi, jonka tyttö on omaksunut päiväkodissa. Vielä yllättyneempiä olimme siitä, että hän tietää täsmälleen, mitä kuuluu sanoa esimerkiksi, kun hän...

  • pudottaa lusikkansa lattialle
  • kaataa maitopullonsa pöydälle
  • levittää Epun naksukupin sisällön keittiön sohvalle tai
  • horjahtaa ja kaatuu takapuolelleen.

"O ou!"

Ja onpa hän keksinyt, että sitä voi käyttää myös, kun hän....

  • ottaa lapaset pois käsistään ulkona
  • pirskottaa maitoa pullostaan lattialle
  • vetäisee keittiöpyyhkeet maahan tai
  • avaa vaippansa tarrat kesken pukeutumisen.

"O OU!"

Todellakin. On tytöllä ainakin tilannetaju hallussa!

Share

Pages