Ladataan...
Isyyspakkaus

Syksyn tullen on aika palata myös lautapelien pariin.

Tällä viikolla olemme pelanneet ensimmäistä kertaa Haban Eläinpyramidia, jonka löysin käytettynä netistä. Sain pelin kyllä jo joskus loppukeväästä, mutta kesällä ei sitten ollutkaan pahemmin innostusta pelata lautapelejä, kun mökilläkään ei tullut vietettyä aikaa.

Nimimerkki "Ei enää ikinä Timanttiponeja eikä mielellään Hedelmätarhaakaan" on hyvin iloinen tästä pelistä. Vaikka tässä aikuinen joutuukin välillä pinnistelemään, ettei voittaisi 4-vuotiasta ainakaan joka kerta, peli on aika hauska, ja useammalla pelaajalla se on jo vähän hankala aikuisillekin. Se on valittu myös vuoden peliksi vuonna 2008.

Pelin idea on, että jokaisella pelaajalla on seitsemän eläintä, ja omat eläimet yritetään saada sijoitettua eläinpyramidiin. Voittaja on se, jolla ei ole yhtään eläintä jäljellä oman vuoronsa jälkeen.

Krokotiili on aina pyramidin perusta.

Pelaaja heittää omalla vuorollaan noppaa ja sen jälkeen joko

  • asettaa yhden eläimen pöydälle krokotiilin viereen
  • lisää yhden eläimen pyramidiin
  • lisää kaksi eläintä pyramidiin
  • antaa yhden eläimistä toiselle pelaajalle, joka laittaa sen pyramidiin tai
  • laittaa jonkin toisen pelaajan valitseman eläimen pyramidiin.

Jos eläin tai jokin muu eläimistä putoaa, pelaajan vuoro päättyy. Kaikki pudonneet eläimet korjataan pois, ja pelaajan on otettava pudonneet eläimet takaisin omaan käteensä, kuitenkin korkeintaan kaksi.

Eläinpyramidi on erittäin suositeltava peli, ja ainakin meidän 4-vuotiaamme on siitä nyt kovin innoisaaan.

Enkä itsekään ehdota muita pelejä, jos tätä toivotaan.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kaupallinen yhteistyö: Raha-automaattiyhdistys RAY

Raha-automaattiyhdistys RAY on julkaissut keväällä mobiilisovelluksen, joka kokoaa yhteen kaikki RAY:n rahapelit. Valikoimassa on siis niin kauppojen auloista tuttuja kolikkopelejä kuin myös RAY:n nettikasinon pelejä.

Et ehkä ole tullut ajatelleeksi sitä, mutta RAY on kasinojen ja kolikkopelien ylläpitäjän lisäksi myös merkittävä yhteiskunnallinen hyväntekijä, sillä se tukee pelien tuotoilla suomalaista yhteiskuntaa merkittävissä määrin. Esimerkiksi vuonna 2015 RAY tuki yli 1 600:ta terveyden ja hyvinvoinnin järjestöä yli 400 miljoonalla eurolla. Se on aika paljon, kun miettii, miten pienistä virroista rahat tulevat.

Pelit hyödyttävät suomalaista yhteiskuntaa myös toisesta näkökulmasta: RAY tekee omat brändipelinsä oman 50-henkisen pelistudionsa voimin, ja tuotekehityksessä työskentelee kaikkiaan noin 140 henkilöä. Myös suomalainen peliteollisuus hyötyy, sillä omien pelien lisäksi RAY kehittää pelejä yhteistyössä useiden suomalaisten pelitalojen kanssa.

Oli kiinnostavaa tutustua applikaatioon pelintekijän näkökulmasta, sillä viihde- ja rahapelit ovat lähtökohdiltaan huomattavan erilaisia.

Rahapelejä säännellään ja valvotaan huomattavasti enemmän, ja esimerkiksi pelien mainonta on hyvin rajattua. Itsekään en saa tässä postauksessa kehottaa ketään pelaamaan rahapelejä tai kertoa pelanneeni itse tiettyä peliä, mutta RAY:n applikaation kokeilemista voin suositella. Monia peleistä voi testata ilmaiseksi, ja appsi tarjoaa käyttäjilleen myös etuja ja RAY:n uutisia. Pitääkin noutaa tämä jäätelö Ärrältä!

On mielenkiintoista, että RAY tietää täsmälleen, ketkä pelejä palaavat, sillä pelaajien on tunnistauduttava. Viihdepelipuolella joudumme vain arvailemaan pelaajien ikä- ja sukupuolijakaumia perustuen esimerkiksi Facebook-kirjautumisiin tai vapaaehtoisiin kyselyihin.

RAY tunnistaa pelaajat pankkitunnusten perusteella ja tarkistaa väestötietojärjestelmästä, että pelaaja on täysi-ikäinen. Tunnistautumisesta ja tietojen tarkistamisesta johtuen pelejä voivat pelata vain henkilöt, joiden kotiosoite on Suomessa.

Siinä missä viihdepeleissä pelaajien toivotaan jäävän koukkuun eikä pelintekijöiden tarvitse miettiä muuta kuin sitä, miten pelaaja saataisiin viettämään pelin parissa vieläkin enemmän aikaa (ja myös käyttämään rahaansa), rahapeleissä sama koukuttavuus kääntyykin jo asiaksi, jota on hillittävä.

Mobiilisovellus tarjoaa hyvät keinot pelaamisen hallintaan. Sovelluksessa voi asettaa päivittäiset pelirajat, jolloin appsi laittaa peleille pisteen, kun raja tulee vastaan. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että jos rajan saavuttamisen jälkeen haluaisikin jatkaa "vielä ihan vähän", uusi peliraja tulee voimaan vasta seuraavana päivänä. Itseään on siis vaikeampi huijata. 

Riskipelaamista hallitaan myös sillä, että pelitilille ei voi siirtää rahaa yöllä, eikä maksamisessa voi käyttää luottokorttia. Eikä rahaa tietenkään voi siirtää IAP:na eli sovelluksen sisäisenä ostona, jolloin maksu menisi luottokortilta, vaan rahat siirretään joko verkkopankista tai debit-kortilta.

Rahapeleistä pitäville sovellus on tervetullut lisä RAY:n valikoimiin, sillä pelejä voi pelata käytännössä nyt missä ja milloin tahansa - ja se toisaalta asettaa lisää vaatimuksia pelaamisen hallinnalle.

Ymmärrän hyvin, miten helppoa olisi jäädä pelaamaan "vielä yksi kierros... no ehkä vielä toinen", sillä onhan se aivan eri tavalla kutkuttavaa, kun pelistä saatava palkkio ei olekaan jokin digitaalinen esine vaan aivan oikeaa rahaa. 

Mutta toisinaan, pienissä määrin, rahapelien pelaaminen on jännittävää, vaikka hyvin tiedänkin, että tappiolle siinä keskimäärin jää.

 

Lataa RAY:n sovellus iOS- tai Android-laitteellesi: www.ray.fi/sovellus.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Minua pyydettiin jo jokin aika sitten kertomaan, mitä kannattaisi opiskella, jos haluaisi töihin pelialalle ja erityisesti pelisuunnittelijaksi. Ehdin jo luvata, että tekisin aiheesta jutun piakkoin, mutta sitten totesin, että vastausta ei olekaan niin helppoa antaa.

Kuva: Joonas Mäntynen

Kun minä ja monet kollegani olemme opiskelleet, peliala on ollut Suomessa niin nuorta, että opetusta ei ole juurikaan ollut. Polkuja alalle on ollut siis hyvin monia.

Monet ovat opiskelleet esimerkiksi tietoteknisiä tai taloustieteellisiä aineita ja päätyneet alalle ensisijaisesti oman harrastuneisuuden ja kiinnostuksen vuoksi eivätkä juuri siksi, että ovat opiskelleet jotain tiettyä ainetta.

Oma taustani on kaupallis-tekninen: olen opiskellut tietojärjestelmätiedettä Jyväskylän yliopistossa ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi. Ehdin työskennellä 12 vuotta aivan toisilla toimialoilla tietojärjestelmien kehitystehtävissä ennen kuin päätin vaihtaa pelialalle. Ja todella, kyse oli päätös. Odotin sopivan tehtävän avautumista ja seurasin työpaikkailmoituksia aktiivisesti kunnes tarjolla oli omaan taustaani sopiva tehtävä.

Aloitin Rovion pilvipalvelupuolella projektipäällikkönä ja siirryin sittemmin Games-yksikköön yhteen tuotekehitystiimeistä. Nyt vastuullani olevat tuotannot ovat Angry Birds Fight!, Angry Birds Go! ja Angry Birds Transformers. Kaikki pelit ovat ylläpitovaiheessa, jossa niitä jatkokehitetään ja tuotetaan tuotteita parantavia päivityksiä.

Pelisuunnittelu ei ole vain yhtä tietynlaista hommaa. Se on yhdistelmä tekniikkaa, viihdettä, taidetta, analytiikkaa ja jopa markkinointia.

Pelin hauskuuden ja ytimen suunnittelussa mennään usein fiilispohjalta ja opitaan oman harrastuneisuuden ja aiempien kokemusten pohjalta. Pelisuunnittelijoiden tulee pelata itse paljon ja tutustua myös kilpailijoiden tuotteisiin.

Graafiset suunnittelijat vastaavat pelin ulkoasusta ja hahmojen ja taustojen kehityksestä, ja työssä on tärkeää osata käyttää sujuvasti piirustus- ja maalausohjelmia ja usein myös 3D-mallinnustyökaluja. Hahmojen liikkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan osaamista sekä animoinnista että animaatiotyökalujen käytöstä.

Pelien ohjelmointi on ohjelmointia siinä missä hallinnollisten tietojärjestelmien, ja monissa tapauksissa ne ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, jotka koostuvat sekä laitteessa ajettavasta asiakassovelluksesta, palvelimilla pyörivistä taustapalveluista että kolmannen osapuolen palveluista, joihin pelit integroituvat. Mitä lähempänä on ohjelmakoodia sitä tärkeämpää on ymmärtää ohjelmointia, kehitystyökaluja, alustoja, tietoliikennettä, tietokantoja, palvelinarkkitehtuureja ja erilaisten rajapintojen käyttämistä.

Kun pelejä kehitetään ja ylläpidetään, on hyvin tärkeää ymmärtää yksityiskohtaisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti, miten pelaajat käyttäytyvät. Pelitiimit tarvitsevatkin tuekseen myös analytiikkaa ja datan analysoinnista ymmärtävää suunnittelijaa, jonka avulla saadaan pelistä hyvin yksityiskohtaista dataa ja sitä tulkitsevia raportteja.

Viime vuosina on korostunut pelien taloudellisen puolen suunnittelun tärkeys, kun erityisesti mobiilipelit ovat muuttuneet ilmaisiksi ja niiden tuotot perustuvat sovellusten sisäisiin ostoihin. Pelin suunnittelu on samalla myös kauppapaikan suunnittelua, ja jo alkuvaiheessa olisi hyvä pitää mielessä, millaisista asioista pelaajat olisivat halukkaita maksamaan. Toisaalta peleistä saadaan myös mainostuloja, ja yksi tärkeä näkökulma on, missä tapauksissa tuloja voidaan saada mainoksilla ja mitkä ovat parhaita mainospaikkoja ja mainostustapoja.

Voipa joillain tiimeillä olla käytössään myös käyttöliittymiin ja käytettävyyteen erikoistunut suunnittelija, jonka suunnitelmat liittyvät pelaajan ja pelin väliseen vuorovaikutukseen ja pelin toimintojen ja valikoiden ymmärrettävyyteen.

Erilaiset ammatit pelifirmassa eivät tietenkään rajoitu vain pelisuunnitteluun, ja omaa erityisosaamista tarvitaan esimerkiksi pelien testaamiseen, markkinointiin, käyttäjähankintaan, äänisuunnitteluun, musiikin säveltämiseen ja jakelukanavien hallintaan.

Ja sitten tietysti tarvitaan henkilöitä, jotka pitävät lankoja käsissään ja saavat eri ammattilaiset ja tiimit työskentelemään yhdessä, jotta tuote saadaan ulos ajallaan ja kaikki tuotannon palaset ovat paikallaan ajoissa. Isommissa produktioissa vastuu jaetaan kahdelle roolille. Product Lead (tai vastaava tuottaja) vastaa tuotteen visiosta ja kannattavuudesta ja tekee viime kädessä päätökset tuotteen kehityksen suunnasta. Tuottaja taas on operatiivinen projektipäällikkö, jonka vastuulla on, että tiimi toteuttaa tuotevision sovituissa raameissa (aikataulu, budjetti jne.) ja asiat tapahtuvat ajallaan. Sisäisissä produktioissa tuottajan vastuulla on sovelluskehitystyön suunnittelu ja päivittäinen vetäminen, ja ulkoisissa produktioissa taas yhteistyö ohjelmoinnista vastaavan kumppanin tuottajien kanssa sekä tehtävien koordinointi sisäisten ja ulkoisten tiimien kesken.

Oma roolini on tällä hetkellä tuottajan ja Product Leadin rajamailla projektista riippuen, ja työni vaatii hieman ymmärrystä kaikista yllämainituista osa-alueista. Vaikka produktioissani onkin mukana monta oman alueensa syvemmin tuntevaa asiantuntijaa, tuottajan näkemystä kysytään lähes poikkeuksetta asiaan kuin asiaan. Saatan yhden päivän aikana olla esimerkiksi tulkitsemassa pelin käyttäjä- ja myyntianalytiikka, selvittämässä pelissä olevaa teknistä ongelmaa, pohtimassa hahmojen ulkoasua, sopimassa sovelluksen sisäisestä alennuskampanjasta, ideoimassa pelin markkinointia ja lähettämässä pelissä olevia tekstejä käännettäväksi käännöstoimistolle.

Jos siis palaan alkuperäiseen kysymykseen siitä, mitä kannattaisi opiskella jos haluaa työskennellä pelialla tai pelisuunnittelijana, huomaat että on vaikea sanoa mitään tarkkaa sillä mahdollisuuksia erikoistua eri osa-alueisiin on monta.

Pelialan koulutusta on nykyisin sekä toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa, ja suomalaisen pelialan kattojärjestön, Neogamesin, sivuilla on lista kouluista, joiden tarjontaa kannattaa katsella tarkemmin.

En pitäisi lainkaan huonona, jos pelialalle haluava tekisi jotain ohjelmointiin liittyvää sen verran, että tuntee perusteet ja tietää jotain erilaisista pelimoottoreista ja alustoista. Ja suosittelen mahdollisimman korkeaa koulutusta, sillä kilpailu työpaikoista on tälläkin alalla väistämätöntä. Kokemus ja näytöt aiemmista työpaikoista painavat hyvin paljon, mutta korkeammin koulutettu saattaa helposti olla paremmilla sijoilla silloin, jos työkokemusta ei ole vielä ehtinyt kertyä. Uskoisin, että pienemmissä pelitaloissa on hyötyä laaja-alaisesta ja monipuolisesta osaamisesta ja isommassa talossa taas oman erikoisosaamisalueen syvästä tuntemuksesta.

Jos siis yhteishaun edessä pohdiskeleva nuori miettii, mihin hakeutua, suosittelen todella lukiota, joka antaa valmiudet hakeutua myöhemmin mihin tahansa. Lukion jättäminen väliin saattaa sulkea joitain vaihtoehtoja pois, ja toisaalta lukio antaa muutaman vuoden lisäaikaa miettiä, mitä haluaa tehdä isona.

Kerron mielelläni lisää toimialasta ja pelien tekemisestä, jos mieleen nousee lisää kysymyksiä.

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Minusta on epäreilua, että olin nyt viikonloppuna jo toisen kerran kuumeessa kolmen viikon sisällä. Varsinkin, kun minun pitäisi tälläkin hetkellä olla kaikkein mieluiten kerryttämässä kilometrejä Adidaksen lastensairaalahasteen piikkiin. Haastetta kestää vielä neljä päivää, mutta tulos on jäämässä surkeaksi. Palataan siihen aiheeseen toisena päivänä.

Kun olen siis lepäillyt ja löhönnyt koko viikonlopun kotisohvalla, minulla on ollut hyvin aikaa mm.

  • luonnostella alkavan viikon blogijutut varastoon
  • hahmotella tekstiä yhteen pieneen kirjoitusprojektiin (palataan tähän joskus myöhemmin)
  • katsoa Netflixistä House of Cardsin kakkoskautta, joka ilmestyi viime perjantaina
  • lukea Gretchen Rubinin Onnellisuusprojektia ja
  • suunnitella tulevaa kevätlomamatkaa. (Ai niin, en olekaan kertonut siitä.)

Joko arvaat?

En ole tehnyt näistä mitään, koska...

Olen sen sijaan pelannut Blizzard Entertainmentin Hearthstonea. Koko viikonlopun.

Peli on avoimessa beta-testauksessa, ja se on saatavilla ilmaiseksi PC:lle ja Macille, myöhemmin myös mobiilialustoille. Ja se on ehkä koukuttavinta, mitä olen kokenut aikoihin.

Peli on online-keräilykorttipeli, jossa voi pelata joko konetta tai toista ihmispelaajaa vastaan. Pelimoodeja ja tavoitteita on useampia mutta kaikissa taistellaan toista pelaajaa vastaan pelaamalla omasta kädestä pöytään kortteja, joilla pyritään kukistamaan toisen pelaajan päähahmo.

Tässä ottelussa ei käynyt hyvin

Peliä voi hyvin pelata käyttämättä siihen euroakaan, mutta kuten free-to-play-malliin kuuluu, pelissä edistymistä voi nopeuttaa ostamalla oikealla rahalla lisäkortteja, joista saa etua pelissä. Niitä saa toki myös pelin sisällä kerättävällä kullalla tai palkintoina menestymisestä pelissä. 

Korteissa on kaikkea, mitä roolipelaaja voisi toivoa: maagisia hahmoja, hurjia petoja, loitsuja, taikavoimia, yllätyksiä ja nopeita käänteitä. Ja mikä parasta - tai pahinta - peliä voi pelata rajattoman paljon mutta toisaalta yhden ottelun kesto on vain 10 - 20 minuutin luokkaa. Yhden ottelun ehtii helposti pelata, vaikka aikaa ei olisi paljoa.

Jos olet siis yhtään kiinnostunut tämän tyyppisistä peleistä, haluan samalla sekä suositella että varoittaa: peli on todella addiktoiva.

Vielä kun sen saisi tabletille...

Share