Ladataan...
Isyyspakkaus

Eilinen ilta oli harvinaista herkkua. Äitini ja isäni olivat hoitamassa lasta koko illan, joten me päätimme Rouvan kanssa lähteä kaupungille ihan kahdestaan. Onhan sellaista tehty ennenkin, mutta edellisestä kerrasta on vierähtänyt jo tovi.

Yritimme käydä drinksuilla Kyrönmaan matkailun edistämiskeskuksessa (jep, katso Googlesta), mutta siellä oli meneillään jokin drinkkikoulutus. Päädyimmekin sitten Liberty or Deathiin.

Ja ei pöllömpi valinta: listalla kun oli vielä Kyrönmaan matkailun edistämiskeskuksesta "lainattu" ruisviskipohjainen drinkki, Kyröntappelus, jossa oli käytetty myös maitoa ja joka tarjoiltiin mämmin kanssa. Wau, erinomaista! Drinkin pohjana käytetyllä Kyrö Distillery Companyn viskillä oli vielä vinkeä nimikin, Rye Rye, siis "ruis ruis" tai "rai rai".

Nyt tämä menee kyllä aivan sivuraiteille, mutta piti vielä googlata tuosta viskistä lisää ja sain selville, että kyseinen tislaamo sijaitsee samaisessa Isonkyrön Osuusmeijerin rakennuksessa, jossa sijaitsee myös Vanha aika -niminen kirpputori. Harmi, että tätä tislaamoa ei ollut siellä vielä kaksi vuotta sitten, kun poikkesimme rakennuksessa Vaasan-reissullamme. Ja enpäs muuten tiennytkään, että samaisessa meijerissä on kehitetty myös yksi suomalaisten lempijuustoista, Oltermanni. Ilmankos osoite olikin Oltermannintie.

Liberty or Deathissa olisi maistunut toinenkin drinkki, mutta olimme jatkamassa illalliselle Ravintola Askiin (Vironkatu 8). Se tehtiinkin sitten pitkän kaavan mukaan.

Kahdeksan (eli todellisuudessa amuse boucheineen ja petit fourseineen kahdentoista) lajin illallinen viineineen oli makumaailmaltaan mielenkiintoinen kokemus.

Annokset olivat pieniä ja kauniita, ja sainpa maistettua nyt myös Taste of Helsingissä väliin jättämääni suolaheinää ja valkosuklaata. Annos oli tosin ilmeisesti hieman toisenlainen, sillä he varioivat kyseistä jäkiruokaa jonkin verran.

Annoksissa oli tiiviit maut, ja niiden komponentit olivat tarkkaan harkitut - ja myös tarkasti asetellut. Ravintola menikin paitsi hintansa myös pipertelyasteensa vuoksi itselläni joukkoon: oli kiva käydä, mutta luulen yhden kerran riittävän. Arvostamme kuitenkin enemmän paikkoja, joissa otteet ovat ronskit ja palvelu välitöntä. Minulla oli myös farkuissani alipukeutunut olo.

Tyttö oli siis koko illan isovanhempiensa seurassa, ja he hoitivat lasta myös torstaipäivän. Kaikki oli mennyt oikein hienosti, ja sekä lapsi että isovanhemmat olivat nauttineet yhteisestä ajastaan. Äitini ja isäni yöpyivät tällä kertaa hotellissa, ja he olivat käyttäneet lasta myös siellä pomppulinnassa ja leikkihuoneessa ja jopa syömässä hotellin ravintolassa.

Sitten isovanhemmat lähtivät, ja helvetti pääsi irti. Tyttö itki ja riehui tänään koko illan, kaikki oli vaikeaa ja mikään ei kelvannut. Nukkumaanmenostakin taisteltiin lähes tunnin verran. Huoh.

Tyttö oli myös onnistunut nappaamaan taskustani hänen huoneensa runkopatjalle pudonneen kännykän, sitä näppäillessään soittanut entiselle bisnestutulleni ja siis huutanut lähes suoraa, itkuista huutoa tämän korvaan. Siitä sitten pahoittelutekstiviestit perään.

Ajattelimme lähteä huomenna Tallinnaan. Nyt se ajatus ei tunnu ollenkaan niin hyvältä kuin vielä eilen. Mutta majapaikkakin on jo maksettu ja koira laitettu hoitoon Jyväskylään...

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Äitini oli aiemmin jo hieman pahoillaan siitä, että pappa vie kaiken huomion, ja tyttö ei tuntunut osaavan lainkaan sanaa mummo. Kun tytöltä kysyttiin, kuka on Skype-puhelun kuvassa, vastaus oli: "Pappa!" Kun häneltä kysyttiin, kuka muu on kuvassa, vastaus oli edelleen: "Pappa!"

Kun vanhempani tulivat kyläilemaan muutama viikko sitten, äitini tuli ensin sisään. Kysyin tytöltä: "Kuka tuli?" Siihen hän vastasi ilahtuneena: "Pappa!"

Myöhemmin, kun vanhempani olivat jo lähteneet takaisin kotiinsa, lattialta löytyi äitini pudonnut tarrapapiljotti. Tyttö poimi sen käteensä ja katseli sitä.

Sitten hän totesi: "Mummo."

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Ei ole epäilystäkään, kenen tyttö meidän tyttömme on.

Olimme lauantaina mummoni 85-vuotissyntymäpäivillä Saarijärvellä ja vietimme muun viikonlopun vanhempieni luona Jyväskylässä. Juhlien ajan tyttö kiehnäsi pääasiassa isäni sylissä.

Katselimme myöhemmin illalla juhlista ottamiani valokuvia, ja kyselin tytöltä, tunteeko hän, keitä kuvissa on. Tunsihan hän:

"Pappa!"

"Pappa!"

"Pappa!"

"Pappa"

"Pappa!"

Kuvia oli enemmänkin, ja jos vain jossain kulmassa näkyi punainen paita, ilmaan kajahti kirkas ja ilahtunut "pappa".

"Pappa!"

* * *

Tunnisti tyttö kyllä myös pikkuserkkunsa nimeltä, mistä olimme yllättyneitä.

Vielä enemmän yllätti, kenet tyttö näki kuvissa, joissa hän leikki pikkuserkkunsa kanssa.

"Äiti!"

Ei kai?

"Äiti!"

Ai, no niinpäs onkin. Äidin jalat. Kylläpä oletkin etevä!

"Äiti!"

Niin on. (Kuvaa ei ole rajattu.)

* * *

Kiitos, olipa hauska nähdä kaikkia ja ajaa vatsat täynnä takaisin Jyväskylään!

Share