Ladataan...
Isyyspakkaus

Mitä itsenäisyys sinulle merkitsee? Sitä, että saa elää rauhallisessa maassa ja turvallisessa ympäristössä ja tehdä itse valintojaan elämässään.

Entä itsenäisyyspäivä? Linnanjuhlia televisiosta, itsenäisyysvastaanottoa ystäville vai jotain muuta? Minun piti ihan katsella vanhoja valokuvia edellisiltä itsenäisyyspäiviltä muistaakseni, mitä olemme tehneet.

* * *

Viime vuonna Anne oli meillä illallisella, ja tyttö oli askarrellut jopa siniristilipun paperista.

Vuotta aiemmin olimme näemmä kotosalla perheen kesken. Tyttö (silloin 2 v) opetteli käyttämään digikameraa ja kuvasi sillä onnistuneesti illan menun: perunoita ja Maku-lehden kuvauksista meille jäänyttä graavikalaa.

Vuonna 2013 itsenäisyyspäivä vaihtui anoppilassa, ja Suomen lippukin pääsi salkoon. Appiukkoni oli erityisen tarkka, että lippu nostettiin sinne kaikkina juhlapyhinä.

...ja joku meistä oli nukahtanut matkalla autoon.

Vuonna 2012 paahdoin ja kuvasin suolapähkinöitä blogiin.

Vuonna 2011 ei tehty mitään valokuvaamisen arvoista, mutta siitä edellisenä vuonna itsenäisyyspäivä oli oiva päivä sahailla hyllyjä makuuhuoneen vaatekaappiin.

Sitä aiempina vuosina, kun kännykässäni ei ollut vielä kameraa, kuvia otettiin vähemmän. Vuonna 2007 olimme kuitenkin Daintreen sademetsässä Australiassa menossa pian Cairnsiin ja sukeltamaan Suurelle valliriutalle.

Ja vuonna 2005 olimme Bangkokissa matkalla Uudesta-Seelannista kotiin.

* * *

Tänään menen tytön kanssa elokuviin, iltapäivällä tapaamme ystäviä ja illalla asetumme perheen kanssa sohvalle - kyllä - katsomaan tv:stä suoraa lähetystä, jossa ihmiset kättelevät toisiaan.

Hauskaa itsenäisyyspäivää, missä sitä vietätkään!

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Kello on jo yli puolen yön itsenäisyyspäivän jälkeen. Joko nyt saa narista tavasta, jolla itsenäisyyttä juhlittiin? En nyt lähde sille linjalle, että tarvitaanko minkäänlaisia linnanjuhlia, vaan keskityn ihan puhtaasti arvostelemaan sitä todellisuutta, jossa linnanjuhlat ovat osa itsenäisyyspäivää.

Mutta millaiset juhlat? Jos aiempina vuosina juhlat ovat vaikuttaneet jäykiltä ja lyhyiltä, nyt Tampere-talo ja rennompi pukukoodi antoivat odottaa jotain aivan muuta.

Jotain muuta todella saatiin: unettava konsertti, joka tuntui kestävän koko illan ja johon verrattuna perinteiset linnanjuhlat vaikuttavat lähes riehakkailta. Tuutulauluja, Loiria ja näyttelijöitä lausumassa jotain, jonka aikana keskittyminen herpaantui johonkin ihan muuhun. Jos tarkoitus oli viedä tänä vuonna juhlat lähemmäs kansaa, ohjelman puolesta kävi täysin päinvastoin: se oli korkealentoista ja hyvin vakavaa. Missä nyky-Suomi ja populaarikulttuuri? Missä ihan-kuka-tahansa laulaja, joka vetoaisi alle 60-vuotiaaseen yleisöön? Missä ilo?

Mikä menetetty mahdollisuus esitellä musiikkiesitysten taustalla ja väleissä esimerkiksi suomalaisia saavutuksia ja menestystarinoita viime vuodelta. Sellaisia, jotka olisivat luoneet todellista kansallishenkeä ja saaneet katsojat ylpeiksi suomalaisuudestaan.

Ainoa valonpilkahdus Tampere-talon ohjelmassa oli ihastuttava laulaja Maria Ylipää.

Eteläafrikkalaiset hautajaiset ovat iloisemmat bileet kuin suomalainen itsenäisyysjuhla. Kun Mandelan elämää kunnioitettiin tanssien ja iloiten muiden kanssa, Suomen olemassaoloa kehotettiin juhlimaan hiljentymällä pohtimaan, mitä itsenäisyys itselle merkitsee. En ihmettele, että lähetyksessä haastatellulla teinipojalla ei ollut toimittajan kysymykseen juuri mitään sanottavaa. Itsenäisyyden juhliminen nykyisellä tavalla alkaa olla aika kaukana nuorten ikäpolvien elämästä.

Aiemmin päivällä TV1 näytti pitkän lähetyksen varusmiehistä seisomassa Mikkelin torilla. Nyt sama kanava pyörittää jälleen kerran Tuntematonta sotilasta.

Olisiko jo aika päästä yli ainakin tästä sotateemasta? Ehkä se ilo seuraisi siitä vähitellen perässä?

Share

Ladataan...
Isyyspakkaus

Itsenäisyyspäivää vietetään Etelä-Savon lumisissa maisemissa.

Kyllä voikin keli muuttua dramaattisesti jo melko lyhyellä matkalla. Helsingin niemellä kun ei ollut lumesta tietoakaan.

Illan pimentyessä olikin aika juhlia itsenäisyyttä suomalaisimmalla mahdollisella tavalla: hiljentymällä tv:n ääreen seuraamaan toisiaan kätteleviä ihmisiä. Ja arvioimaan, miten Tampere-talo toimii linnanjuhlien näyttämönä.

* * *

Vaikka en olekaan kovin isänmaallinen, yhden kappaleen kuuleminen saa aina kylmät väreet aikaiseksi ja kyyneleet silmiin: "...oi nouse, Suomi, näytit maailmalle, sä että karkoitit orjuuden ja ettet taipunut sä sorron alle. On aamus alkanut, synnyinmaa."

Ylioppilaskunnan laulajien tulkinta Finlandiasta Musiikkitalossa huhtikuussa 2013

Näiden sävelien myötä haluan toivottaa kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!

Share