Henkilökohtainen tyylievoluutioteoria.

ite puin

Koska nykyäänhän olen virheettömän tyylikäs, ajattelin riittävän välimatkan saavutettuani nauraskella menneisyyden (tai entisyyden, kuten siinä toisessa poliiseja seuraavassa tositeeveesarjassa tavataan sanoa) tyylivirheilleni hyvässä, joskin hieman alentuvassa kylläpäs-olen-edistynyt-ihmisenä-sitten-noiden-päivien-hengessä.

 

Maalaispissis-tiiti käveli ihan liian korkeilla (ja halvoilla) tekonahkakoroilla. Tai yritti, tarpeeksi polvia koukistamalla sai edettyä ihan yllättävänkin nopeasti. Vaatteissa suosin pinkkiä ja vauvansinistä, noita ajattomasti tyylikkäitä ja helpostiyhdisteltäviä värejä. Mikä onni, että järjettömän rumasti kivipestyt (noh, is there any other way?) farkkuni sopivat juuri noiden sävykartan helmien kanssa yksiin niin loistavasti. Osasin myös olla matchy-matchy, The Body Shopin Fuzzy peach vartaloällö kävi oikein näppärästi yhteen Koskenkorva peach + lonkero -drinkkini kanssa. Ja huulikiillon määrähän oli puolestaan sopiva, kun puiden oksat ja pienet hyönteiset juuttuivat limaiseen kiiltomönjään kiinni.

 



Ilmeisenä vastareaktiona seurannut, onneksi lyhytikäiseksi jäänyt, The Matrix -kausi sisälsi pitkän mustan trenssitakin, pitkien mustien maiharien ja erityisen lyhyen mustan siilitukan törkeää ylikäyttöä (lisäksi muita mustia vaatteita, toki. Niin jäätäväksi en sentään ruvennut). Ikävä kyllä en osannut väistellä luoteja tai mitään muutakaan oikeasti siistiä. Tai kung fua, jolla olisin voinut rökittää kaikki hyvin todennäköisesti sisäänpäin huutonauravat vastaantulijat. Erikoisagentti Viileä, valmiina palvelukseen!



Parhaassa jakkupukuiässä olin ehkä hieman varhaiskypsästi jo parikymppisenä. Ensimmäinen mukaoikea työpaikka ilmeisesti vaati uskottavuuden nimissä tyhjillään kolisevan, mutta epäkäytännöllisen suuren asiakirjasalkun ja tanttavaatteet über alles. Koska mikäänhän ei ole uskottavampaa kuin parikymppinen pissis tweediin ja olkatoppauksiin hautautuneena.Päätinpä myös kasvattaa sen perusoranssin normitätitukan kaiken jo muutenkin ilmeisen aikuisuuteni kaveriksi.

 


Ulkoinen goottihenkisyyskään ei jostain syystä kohdellut minua armollisesti. Voin kertoa, että "vaakaraidat leventävät" ei todellakaan ole kateellisten keksimä myytti. Minipienet tyllihameetkin yhdistettynä korsetteihin ja mesh-paitoihin olisin ehkä voinut jättää muille. Ja renksuhousut, voi luoja armahda niitä renksuhousuja. Kaiken kruunasi rakkaista rakkain maastonvärinen aktivistitakkini ja palestiinalaishuivi. Don't get me wrong, jollain toisella kettutyttö meets goottiteini voi näyttääkin hyvältä. Itsehän näytin lähinnä siltä, että olisin saanut väkivaltaisen kleptomaniakohtauksen uffin euronpäivien jämävarastossa ja sen jälkeen käynyt homojen mustalaisennustajien stailausohjelmassa.

Toki näidenkin jälkeen olen kokeillut kaikenlaista tyyliyhdistelyä urheiluvaatteissa ympärivuorokauden -tyylistä koinsyömiin mukavintage-hörhelöihin. Viimeksi kaiketi eilen. Tämän päivän tyylierheet eroavatkin vuosien takaisista lähinnä siten, että ne eivät naurata. Vielä.

Share

Kommentit

sanumaria

pidän tuosta jakkupukutiitistä. ja goottitiitistä. ja mulla on kolme (3) palestiinahuivia (riistoversioita, maksoivat vitosen kappale asematunnelissa, eivät oo palestiinaa nähneetkään paitsi iltauutisissa) kaulassa. tällä hetkellä.

Rieppa (Ei varmistettu)

Toi vika on meitsi! Käytin lukiossa äiskän 70-lukulaista aktivistihuivia, vähänkö olin true. Käyttäisin vieläkin mutta kun se kului puhki :(

Nyt se rippikuva hei.

Joa (Ei varmistettu)

Vau, homojen mustalaisennustajien stailaisuohjelma keikkuu varmasti tositeeveen true-parhaimiston ykköspallilla (hihihih sainpas sisällytettyä sanan palli tähän viestiin)! Tuleeko tämä ohjelma kenties Liviltä?

NinaVee
Väreilyjä

Hah, tunnistan  itsessäni (siis menneisyydessäni) Matrixin ja bisneksen.

Tahmaavasta huulikiillosta mulla on muuten yks hyvä juttu. Kaveri oli baarissa just lisännyt huulikiiltoa ja sit lähtenyt baaritiskiä kohti. Sen ohi oli viilettänyt ihana pitkätukkainen rokkipoju jonka auki hulmunneet hiukset oli tarttunu kaverin vielä kosteisiin tahmahuuliin. Siitä se sitten lähti, tuli kihlat ja yhteinen elämä. Eli joskus tahmaisuus kannattaa!

Rhia
Evil Dressmaker

Mulle tuli tyhjästä asiakirjasalkusta mieleen yksi entinen työpaikkani tehtaassa ja silloin työkavari joka tuli töihin joka aamu asiakirjasalkun kanssa. Sillä oli siellä eväät. En tiedä mitä sen vaimo kuvitteli sen tekevän työkseen kun mies  joka aamu lähti töihin kauluspaidassa  ja salkku kainalossa.  Tosiasiassa se seisoi haalarit päällä tuotantolinjalla ja vahti että suodatinta pukkaa tulemaan pahvilaatikkoon niin maan perkuleesti.

Mullahan ei muuten koskaan oo ollu matrix-kautta, gootti-kautta, eikä oikein pissis-kauttakaan. Korkeintaan ehkä bisnes-kausi kun pukeuduin aina paitapuseroihin ja mustiin suoriin housuihin...

Noi kuvat on muuten parhaita :)

Beatrix (Ei varmistettu)

Nää sun paint-teokset on ihania! (!!) (<3) (lisää itse vapaavalintainen määrä huutomerkkejä ja sydämiä) Oijoi muistan oman Matrix-kauteni vähän liiankin elävästi. Olin yhdeksännellä luokalla peruskoulussa JA IHAN OIKEA KOOTTI. Mutta mulla oli alaselkään asti ulottuvat hiukset! Niistä puolet oli kyllä viettelevän blondia juurikasvua.

Pakko tunnustaa että on vähän ikävä maihareita. Ja niitä hiuksia (ei juurikasvua).

hanska
Heppatic

mä yhdistän näistä omaan nyky"tyyliini" halvat ja remmikkäät kengät, mustan ja iivilin, fear my maiharit ja tietenkin ne markan kopio -palestiinalaishuivit (keskiseltä).

ja on mulla sellainen kettutyttö-henkinen pitkä vihreä takkikin, mutta se(kään) ei varmaan ole kovin uskottava, kun se on vero modasta eikä esim. fjällräveniltä.

mutta kun on tarpeeksi superhoropituisia mekkoja/hameita, on tyylillisesti tietenkin kaikki kohdillaan.

sanumaria

superhoropituinen on vähän ristiriitainen termi. ehkä superhorolyhyinen?

nelliina (Ei varmistettu)

aijai tunnistan itseni kaikista muista paitsi jakkupukukaudesta, mutta sen tilalla oli tietenkin maailman katu-uskottavin hopparijakso <3 HOT!

tiiti
ite puin

Hihii, näitähän löytyy vaikka keltä, virheetön tyylittömyys yhdistää! Tosin oon kyllä samalla vähän pettynyt, etten kaikkine tyylittömyykseni onnistunut olemaan edes mitenkään persoonallinen :D

Ulrika
Figure with drawers

Loistava tyylikatsaus, luin suurella hartaudella! Mä olen ollut aina kovin tylsä ja ohittanut kaikki överikaudet ja ollut vaan vähän sinne päin. Pitää sitten varmaan repäistä keski-iässä.

Aliisaa (Ei varmistettu)

Kiitti, piti mennä ajoissa nukkumaan, mutta jäin tänne kikattelemaan.

tiiti
ite puin

Ulrika, totta tyylirepäisyt eivät ole ikäriippuvaisena ja vanhana on todennäköisesti enemmän rahaa repäistä :D

Aliisaa, haha mua valvottaa nää asiat ihan toisesta syystä. Vieläkin värisyttää tuo Matrix-vaihe :D

Kommentoi