Nyt se on tässä, ihan viimeinen Lily-postaus!

Ensin se pakollinen herkistely- ja retrospektiiviosuus:

Olen ollut Lilyssä ihan ensimmäisten bloggaajien joukossa, ja pitkälle, ja myös kovasti eri suuntaan, on siitä ensimmäisestä sivustoversiosta vuosien varrella tultu. Lämmin (ja täysin sarkasmivapaa, oikeesti) kiitos kaikille Lily-tyypeille: toimitukselle, lukijoille, satunnaisille nillittäjille.

Sitten välimallin selittelyosuus, kas tässä:

En tiedä johtuuko jatkuvasta vanhenemisesta ja siitä seuraavasta aika-avaruusjatkumon vääristymisestä vai mistä, mutta aika bloggaamiseen on ollut todella kortilla, siinä missä sitä ennen oli mittavasti illat pitkät. Blogiin postaaminen postauskiintiön mukaisesti on välillä tuntunut melkoisen työläältä, yhteisöön sopivan aihepiirin löytäminen on tuottanut ihan todellista luomisen tuskaa. Te ihmiset siellä ruudun toisella puolella olette olleet ihan esimerkillisen aktiivisia tykkääjiä ja kommentoijia, kiitos siitä.

Ja lopuksi, ta-daa, se varsinainen muuttoilmoitus:

Blogi löytyy tulevaisuudessa täältä: https://karhunpalvelusneito.wordpress.com/

Menin sitten muuttamaan nimenkin, oli jo vähän aika. Ei se välttämättä parempi nimi ole, mutta ainakin eri tavalla huono. Toistaiseksi sieltä ei löydy juuri mitään, koska aion pitää bloggaamisesta hiukkasen lomaa. LOMAA! Uusia postauksia voi väijyä ainakin blogin facebookissa, ja instastakin sillä välin löydyn (nämä löytyy myös tuosta sivupalkista).

Heihei, ihmiset. Hetkeksi ainakin.

Näin vuoden päätteeksi on aika itserakkaasti ja ilman itsekritiikin häivääkään luetella omat suosikkini vuoden postauksista, ihan vain koska mikäs sen parempaa kuin ihan ikioman äänensä kuunteleminen useaan kertaan:

• tammikuussa jaoin jo lapsuudessa loputtomana juossutta viisauttani sekä katselin noh, suoraan sanottuna melkoisen paljon, ansiokkaan laadukasta laihdutusrealityä. Mitään en kadu.
• helmikuussa olikin jo onneksi vähän toisenlaista tositeeveetä tarjolla. Lisäksi suunnittelin urheiluvaatteita toimistotyöhön (jokseenkin hämmästyttävästi niistä ei ole kukaan soitellut minulle rahkkaita tarjouksia). All day, every day, in my active wear.
• maaliskuussa näsäviisastelin virpojille, koska pikkulasten kiusaaminen nyt vaan ON helppoa ja hauskaa. Lisäksi kehittelin lisää tositeeveeohjelmakonsepteja sekä toimistotyömuotia.
• huhtikuussa olin tällä kertaa ärsyttävä toimisto-olosuhteissa ja listasin lilyläisten perustyypit.
• toukokuussa jalostin tositeeveestä saamani viisaudet listamuotoon ja kävin treenaamassa tositosi aikaisin.
• kesäkuussa säästin festarilipuissa ja harkitsin bikinien ostamista. Ostinkin suklaata, mikä oli hyvä, koska kesä oli mikä oli.
• heinäkuussa keskityin ehdottomaan vahvuuteeni, eli muoti- ja tyylivinkkien antamiseen. Ja nimesin lemmikkejä.
• elokuussa tein osani kansalaisen sotehuollon parantamiseksi. Ja annoin myös vinkkejä erilaisista palautteenantomalleista, joita voi hyödyntää arjessa ja vapaalla.
• syyskuussa minulla taisi olla töissä aika kiire. Tai no, tosi kiire.
• lokakuussa harkitsin pikkujoulumekon ostamista. Ostinkin suklaata, mikä oli hyvä. Sitten söin suklaata ja selasin internettiä.
• marraskuussa päädyinkin pikkujouluhaalariin. Ja join kahvia. Paljon  ja useasti.
• joulukuussa lomailin. Ja lomailen.

Instavuosi näytti puolestaan tältä:

• Et tiedä yhtään mikä päivä on. Tai no, ei työpäivä ainakaan.
• Kun joku kysyy "Näitkö eilen uutisissa/lehdissä/jossain ajankohtaisessa..." voit tylysti keskeyttää: "EN".
• Huomaat syöneesi suklaan. KAIKEN.
• Ajatus ihmisvaatteiden päällelaittamisesta tuntuu luonnottomalta ja väärältä.
• Samoin villasukkien ottaminen pois.
• Toiset päiväunet ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus.