Ladataan...
ite puin

Syön porkkanoita, vaikka oikeasti tekee mieli juoda kinuskikastiketta suoraan purkista. Isosta purkista. Sucks to be me.

 

(Järkevä ihminen ehkä kysyisi: "No miksi ostit suurehkon purkin kinuskikastiketta jääkaappiin, miksi, miksi?", mutta kuten niin usein ennenkin, se tyyppi voisi pitää päänsä kokolailla kiinni.)

Share

Ladataan...
ite puin

Nykyään on painonpudotus- ja urheiluhommissa menossa joku kummallinen kaikilla on kivaa -meininki. Istutaan jossain taskulämpimässä höyryssä ja kurotellaan hiljaa kohti varpaita. Katseella. Välillä kuuluu stereoista rauhoittava sitarin *plink*. Missä on veri, hiki ja kunnon vanhan koulukunnan spartalaisuus? Hyvä olo ja seesteinen mieli treenatessa on kokolailla yliarvostettua. Sen kuuluukin tuntua vähän pahalta. Myöntäkää.

Hikoilemattoman hyvänolontreenauksen suurin hyöty on siinä, että kävelylenkillä ei voi käydä jääkaapilla. Se, että painot ovat painavat ei ole sama asia kuin se, että tuntuu liian pahalta. Se, että hengästyy ei ole sama asia kuin se, että tuntuu liian pahalta. Kehonhuolto kehonhuoltona ja liikunta sitten erikseen. Erityisesti tahtoisin huomauttaa, että shoppailu tai siivous eivät ole kumpaakaan edellisistä.

Eikä urheilun edes kuulu olla henkistä ja tietoisuutta avartavaa. Ihmiskehon pitääkin tehdä töitä, liikkua, nostaa ja venyä. Avarru kirjastossa. Salilla kasvetaan lihaksina, ei ihmisinä.

Niin, ja laihdutuksessakin nykyään tärkeintä on, get this, ei laihtuminen, vaan se, että on koko ajan kiva ja lämmin olla. Jos ei laihdukaan, niin ainahan voi valehdella itselleen olevansa terveempi. Ai miksi? No tottahan se kalaöljykapseli aamuisin tuo lisää snickersinsyöntivuosia elämääsi. Laihdu ilman nälkää? No niin varmaan. Amputoimalla.

Ihmeruuistakaan ei tarvitsisi tehdä absoluuttisen totuuden uskontoa, hyppysellinen jostain Amazonasin suistosta lennätettyjä taikapapuja päivässä ei tee sinusta yhtään terveempää kuin muukaan plasebo sekoitettuna melkolailla väriltään ja koostumukseltaan vauvanoksua muistuttavaan ällösmuutieeseesi. Hyvällä tuurilla plasebo vaan todetaan taikapapuja vähemmän karsinogeeniseksi seuraavassa käänteentekevässä ravintoainetutkimuksessa. Sillä aikaa minä taidan ottaa sipsejä.

Leipä ei ole saatana, valkoinen sokeri ei ole saatana, makeutusaineet eivät ole saatana, kevyttuotteet eivät ole saatana, voi ei ole saatana. Saatana on saatana. Ja mintunvihreät seeprakuosileggingsit. Ja yksilöille ehkä joku edellämainittu, mutta one size fits all -tyylin absoluuttisia totuuksia nuokaan eivät ole. Jonkun tuoteryhmän syömisen lopettaminen (tai korvaaminen porkkanoilla) nyt vaan yleensä aiheuttaa kurkusta alas tungetun energiamäärän laskun.

Ja fysiikka, se on muuten kumma juttu. Kannattaa joskus ihan oikeasti yrittää ymmärtää kuluttamansa ja syömänsä energiamäärät suhteessa toisiinsa. Yksi säälittävä Domino-keksi on 15 minuuttia crossarivitkuttelua, bodycombatissa menee hyvänä päivänä puolikas suklaalevy. Pitsa vaatii useamman tunnin.

Puuh. 15 min whineä. Missähän tää on HeiaHeiassa?

Share