And if my daddy thinks I'm fine

Itse Minna Mänttäri

Kävin eilen elokuvissa.

En tiedä, onko minulla mitään uutta sanottavaa.

Mitään sellaista, mitä ei olisi jo dokumentista kirjoitettu. Kuinka se piirtää kaunistelemattoman kuvan eräästä tavattoman lahjakkaasta muusikosta, joka lähti tästä maailmasta aivan liian varhain. 

Ja kuinka se särkee sydämen.

 

Yritän kuitenkin.

En ole koskaan ennen ollut elokuvissa, jossa koko yleisö, joka ikinen olisi istunut paikoillaan koko lopputekstien ajan. 

En koskaan.

Enkä ole koskaan ennen nähnyt elokuvaa, jonka jälkeen olisin ajatellut etten halua enää koskaan nauraa yhdellekään päihdeongelmaiselle. Oli hän sitten rantojen mies, tai supertähti. 

Koska siinä ei ole, ei kertakaikkiaan ole yhtään mitään hauskaa.

 

Vaikka haluaisin ajatella, että aina on toivoa, en voi olla ajattelematta että 

aina ei välttämättä ole.

Että on ja tulee aina olemaan ihmisiä, joita kukaan ei voi auttaa. 

Eikä se tarkoita sitä, ettei kannata edes yrittää auttaa.

Pitää yrittää auttaa.

Mutta ei sekään aina riitä. Mikään ei aina riitä. 

 

Oli kyseessä sitten leffa, kirja, taulu, laulu tai mikä hyvänsä, minä etsin aina jotakin sellaista minkä minä tunnistan. Jotakin, josta voin sanoa että

hei, minä tiedän miltä tuo tuntuu.

Sellaiset jutut koskettavat minua, sellaisista minä saan jotakin. Ne menevät ihon alle, parhaimmillaan jopa jäävät sinne. Asumaan. 

 

Tuntuisi hölmöltä sanoa, että tiedän miltä Amystä tuntui. 

Koska ei se ole yhtään totta. En minä voi sitä mitenkään tietää.

Siksi sanon vain, että tiedän miltä tuntuu

 

laulaa niin kuin millään muulla ei olisi mitään väliä

kirjoittaa lauluteksti parissa tunnissa yhdeltä istumalta

kirjoittaa itsestään koska ei osaa kertoa muiden tarinoita

kaivata loputtomasti rakkautta ja hyväksyntää

olla pimeässä

haluta paeta 

haluta kadota

 

 

Kommentit

Räyhälä
Räyhälä

Musta tää teksti herätti juuri tuon "tiedän miltä tuo tuntuu" -ajatuksen. Pitää siis ehdottomasti tsekata dokumenttikin!

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Kiitos. Ja kyllä, suosittelen lämpimästi. Nessut mukaan!

Helmi K
sivulauseita

Mikää ei aina riitä. Ja sydän särkyi, taas. Kaunis sun teksti.

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Ei, ei riitä. Kiitos Helmi.

Jenniii
Pupulandia

Samaistun. Hienosti ja osuvasti kirjoitettu. Minullakin heräsi dokumenttia katsellessani fiilis, että se antoi valaisevan välähdyksen paitsi Amyn lyhyeksi jääneestä elämästä, myös auttoi aidosti ymmärtämään päihdeongelmaisen maailmaa. En varmaan tule enää koskaan katsomaan yhtään vastaan tulevaa alkoholistia tai huumeidenkäyttäjää samoin kuin ennen tätä dokumenttia. Vaikka jokaisen tarina on takuulla uniikki ja yksilöllinen, tämä avasi silmiä.

Olin vähän häkeltynyt viikonloppuna, kun luin FB-kaverini tilityksen siitä, kuinka dokumentti oli hänen mielestään pettymys ja tylsä ja kaikin puolin muutenkin surkea. Tuntuu vain kummalliselta, että jossakussa toisessa se ei ole herättänyt lainkaan tunteita siinä, missä itse koin elokuvan jääneen nimenomaan vähän kuin ihon alle asumaan, kuten tuota tunnetta osuvasti kuvailit. Onkin ollut todella kiinnostavaa, millaisen kollektiivisen tunneaallon leffa on saanut aikaan. Kaipa sinne aina kuuluu muutama soraäänikin sekaan.

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Kiitos Jenni. Soraäänet ja vastareaktiot kuuluvat ilman muuta asiaan, mitä enemmän jotakin asiaa hehkutetaan. Olikohan se sinun blogisi kommenteissa missä dokkarista liikuttuneita kutsuttiin tekopyhiksi? Kaikki ei tietenkään kosketa kaikkia, varsinkaan jos oma asenne on jo valmiiksi kyyninen.  

Tai sitten voi olla, että dokumentti osuikin maaliinsa ja kipeästi, mutta omien käsittelemättömien mörköjen vuoksi se aiheuttaa juuri päinvastaisen reaktion. Tämä nykyään vallalla oleva "sä pystyt mihin vaan jos oikeesti haluut" ja  "jokainen on oman onnensa seppä"-ajattelumalli ei myöskään edesauta sen asian ymmärtämistä, että kaikki vaan eivät pysty nostamaan itseään paskan seasta ylös tai tarttumaan auttavaan käteen. 

Laura T.
Missä olet Laura?

Hear hear Jenni! Ymmärrän hyvin että kaikkia ei voi miellyttää, mutta yllätyin kyllä kuunnellessani analyysiä siitä miten elokuva sivuutti Amyn lahjakkuuden ja keskittyi liiaksi päihteisiin. Mun mielestä valittu näkökulma oli juurikin nappivalinta, sillä jotenkin se kaikki sekoilu oli niin tiiviisti yhteydessä luomiseen ja lahjakkuuteen. Kaikesta syntynyt solmu näyttäytyi ainakin itselle hyvin kirkkaasti juurikin lahjakkuuden tuomana monisyisenä taakkana - ei minään viinanhuuruisena pikatrippinä.

Kiitos Minna tästä. Ihanaa huomata kuinka yksi dokkari herättää ihmisissä näin paljon ajatuksia.

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Kiitos Laura. Kyllä, monisyinen taakka. 

Helmi K
sivulauseita

Nimenomaan. Enkä kyllä ymmärrä että miten sivuutti lahjakkuuden, kun jo yksinään se Back to blackin levytys näytti miten harvinainen, lahjakas ja vereslihalla oleva artisti oli kyseessä. 

Mia K.
Voi taivas

Amyllä on ainakin nyt hyvä olla. Sielu on saanut rauhan.Se on lohtu. Ja, ehkä juuri tällä dokkarilla on jokin suurempi tarkoitus, kuten Amylläkin... se jokin menee vain mun läpi.. 

Tiedän päihteet liiankin hyvin. Niille ei kyllä koskaan naura. Koskettavasti kirjoitit Minna! 

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Kiitos Mia. Kyllä, suurempi tarkoitus, näin toivon.

Hän on Helvetissä, ei uskonut Kristukseen. Joh. 11:26 "Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?" Itse en kerrassaan ole yhtään mitään mutta totuus on Kristus.

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Hienoa, että tiedät totuuden. Onneksi olkoon.

Anna Vihervaarasta

Tämä on niin mun katsottavat leffat -listalla. <3

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Hyvä, niin pitääkin. <3

paulahelena
ALUAP

mä en yleensä kato dokkareita ja tykkään leffoistani kevyinä ja viihdyttävinä enkä tiedä amysta mitään mut jotenkin tää kiinnostais. tulee jotenkin mieleen lukemani marilyn monroesta kertova kirja Blondi, joka oli tosi mielenkiintonen ja käsitteli ehkä vähän samaa teemaa.

MinnaM
Itse Minna Mänttäri

Amy ja Marilyn, traagisia naiskohtaloita molemmat. Eikä tässä tosiaan tarvitsekaan tietää Amystä mitään ennakkoon, riittää kun menee vain katsomaan. Avoimin mielin.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.