Enkeliraivo

Itse Minna Mänttäri

Entinen kilpaurheilija, nykyinen näyttelijä ja kirjailija Manuela Bosco vieraili taannoin YLEn Aamu-tv:n haastateltavana. Katselin ohjelmaa ohimennen toisella silmällä ja ajattelin että vau, onpa siinä onnellisen ja tasapainoisen oloinen ihminen. Melkein kateeksi käy.

Myöhemmin samana päivänä huomasin Facebookissa, kuinka joku kaverini oli jakanut linkin nettiuutiseen sarkastisen kommentin saattelemana. Muut kommentoijat ilmaantuivat välittömästi heittämään löylyä kiukaalle. Maunuela sai ankaran tuomion pahasti harhaisena runotyttönä, jota pidettiin varoittavana esimerkkinä siitä, millaiseen henkiseen tasapainottomuuteen urheilu-ura voikaan ihmisen suistaa. 

Viimeisimpänä henkimaailman asioista, tai pikemmin niihin uskovista on vetänyt raivarit toimittaja Sanna Ukkola, joka lyttää melko aggressiivisessa blogikirjoituksessaan new agen, parapsykologian ja muun huuhaan syvälle lattianrakoon ja paheksuu ihmisiä, jotka tuhlaavat rahansa enkeliterapiaan ja reikihoitoon. Tässäkin tapauksessa kommenttilaatikko alkoi pullistella alta aikayksikön, enemmistönä heistä, jotka jakoivat kirjoittajan ajatusmaailman.

Kyllä, aihe on tulenarka. Jo pelkästään horoskooppeihin uskova saa tässä yhteiskunnassa välittömästi hörhöhipin leiman otsaansa, saati sitten hän joka tunnustaa kuulevansa enkelinsiipien suhinan korvissaan. Mutta olenko väärässä, jos väitän että suhtautuminen yliluonnolliseen on jossakin välissä muuttunut hyväntuulisesta hymähtelystä ja silmienpyörittelystä vihamieliseksi loanheitoksi?

Ja jos näin on, niin mistä se kumpuaa?

Olemmeko me suorittajayhteiskunnan kansalaiset niin solmussa omien lukkojemme kanssa, että kun näemme jossain hymyilevän ja seesteisen onnellisen ihmisen, heitämme välittömästi sen ensimmäisen kiven? Rauha on meille epätodellinen olotila ja ne ketkä kehtaavat väittää löytäneensä sen, tuikataan oitis roviolle. 

Ymmärrän kyllä, että kritisoidaan sitä bisnestä, jota tässäkin yhteydessä ilmeisen suurella menestyksellä pyöritetään. Siellä, missä on kiihkeästi vastausta etsiviä ihmisiä, ovat myös markkinamiehet. Tämähän pätee moneen muuhunkin, kuten vaikkapa laihduttamiseen ja siihen valtavaan dieettivalmisteiden kirjoon jota kilojensa kanssa kamppaileville auliisti kaupataan. Kuinka paljon siellä on silkkaa humpuukia ja hyväuskoisten ihmisten kusetusta? Ja toisaalta, jos ihminen kokee saaneensa avun enkeliterapiasta ja on omasta mielestään sen ansiosta parempi ihminen, niin mikä minä olen sitä asiaa päivittelemään? 

Minäkin olen ainakin jollain mittapuulla osa hörhöhippien kastia. Uskon ajatuksen voimaan niin hyvässä kuin pahassa ja siihen, että tässä maailmassa on aivan helkutisti sellaista, mitä ei järjellä ja tieteellä voi selittää. Ja voidakseen aistia ja kokea näitä asioita, on oltava henkisesti auki ja vastaanottavainen. Mikä ei toki ole huono olotila ihan perusarjenkaan kannalta.

Eikä auki oleminen tosiaankaan tarkoita sitä, että täytyy täysin kritiikittä niellä kaikki mikä lautaselle mätetään. Juuri tämä mustavalkoisuus tässä keskustelussa ehkä eniten ottaakin ohimoon. Että olet joko täysi rationalisti ja kaikin puolin tiedeuskollinen ihminen tai sitten batiikkimekossa heiluva puidenhalaaja ja kristallinhiplaaja. Välimuotoja ei mukamas ole, vaikka oikeasti niitä on, ihan vitusti. 

Mitä mieltä sinä olet? Haluaisitko rakentaa tarot-korteista juhannuskokon vai onko sinulla kenties ihan oma pakka jemmassa? Vai ihansamamulle?

 

Share

Kommentit

annam_
anna k.

Itsekin taisin nähdä osan tuosta Boscon haastattelusta ja ajattelin, että nyt varmasti moni häntä urheilijana ihannoinut ajattelee, että tyyppi on seonnut. Ja tuo Facebook-esimerkkisi tukee tätä ajatusta, valitettavasti. Minunkin mielestäni Manuela vaikutti hyvin tasapainoiselta ihmiseltä. Ja rohkealta, kun uskalsi puhua näinkin mielipiteitä herättävästä aiheesta.

Tuon linkkaamasi Sanna Ukkolan jutun ja kommentteja luettuani, en voi kuin ihmetellä. Paljon on varmasti huuhaatakin olemassa, mutta sitten on myös jotain muuta. Jotain, mitä emme voi tieteellä selittää. Jos joku haluaa uskoa vain sen minkä näkee, suotakoon se hänelle. Kunhan antaa muiden pitää omat näkemyksensä ilman vihaisia kommentteja.

Kuten sanoit, välimuotoja on! Itse en lähtisi tekemään tarot-korteista juhannuskokkoa, mutta toisaalta ei ole omaa pakkaa jemmassakaan ;)

tiiti
ite puin

Kommentoin nyt iloisen yleisesti katsomatta Manuela Boscoa tai tuota Sannan blogia. Mä olen nimittäin juurikin noita ilmeisen paskapäisiä valonviejärationalisteja.

Ensinnäkin, jos ihminen itse hakeutuu johonkin enkeliterapiaan (siinä missä johonkin tieteen etäisesti toimivaksi tunnustamaan terapiaakin, toki), eikö se tarkoita silloin, että tyypillä ei ole kaikki kunnossa (vaan tarvitsee sitä terapiaa johonkin), ja on siis siitä päätelleen vähintäänkin henkisesti hauraassa tilassa, eli on ihan hyvä, että sellaisen ihmisen etua valvotaan?

Eri asia on tietysti se, mihin henkilökohtaisella tasolla ilman rahastustahtoa uskoo, sen saa jokainen toki vapaasti valita. Mutta kyllä mä tavallaan ymmärrän tuota ehdottomuutta: onko sillä jotain eroa, uskooko tyyppi joulupukkiin, parantaviin kristalleihin vai metsänpeikkoihin tai vaikka Iltalehden horoskooppiin? Millä perusteella joku yksi yliluonnollinen uskomus olisi toista parempi? Todella kärjistäenhän tämä on sama kuin, että joko uskoo, että 1+1 = 2 tai sitten ei usko. Siinä tapauksessa, että ei usko, on kai melkoisen sama uskooko, että 1+1 = 3 tai 508, kun se on kuitenkin matemaattisesti väärin :D

Toisaalta musta jotenkin tuntuu, että myös "hörhöhippien" keskuudessa on melkoista eriarvoisuutta. Onko enää yhtä oikea symppishörhöhippi, jos uskookin joulupukkiin eikä niihin keijuihin? Entä jos Manuela Bosco olisikin keijujen sijaan selittänyt uskovansa vaikka kurkkulaulaviin lentäviin dinosauruksiin, olisiko se ollut edelleen seesteistä ja söpöä?

Minulle itselleni maailmankaikkeuden selittämättömät asiat ovat vain asioita, joita tiede tai järki eivät selitä, VIELÄ. Ja mulla on silti ihan sisäinen rauha :D

En ole haastattelua nähnyt, enkä jaksanut tässä kohtaa tuota Sannan blogia (vielä) lukea mutta minusta siinä, että joku ihminen löytää rauhan (minkä tahansa asian kautta) ei pitäisi olla mitään pahaa.  Tai ainakaan niin kauan kun kyseinen henkilö ei yritä tuputtaa sitä toisille.  (Itse inhoan ihan näitä perus fundamentalisti uskovaisia joille ei riitä se, että he uskovat vaan pitäisi saada kaikki muutkin uskomaan siinä samassa. )

Oman ongelmansa tietysti tuovat sitten todella rikkinäiset ihmiset, jotka voi saada aivopestyä. Kuulin esim. tutusta joka jätti miehensä koska jossain ihme terapiassa neuvottiin niin = sanottiin, että mies on paholainen. Kyseinen ihminen olisi tarvinnut ennemminkin oikeaa terapiaa kuin hölmöjä neuvoja. 

Ja mitä tulee tarot ym. hommeleihin niin kyllä minä niihin joissakin määrin uskon. En täysin, enkä ehkä tekisi elämänvalintojani niiden perusteella mutta uskon, että maailmassa on muutakin kuin se minkä näemme. 

Ja mulla on sisäinen rauha - vihdoin - ja kukaan ei voi sitä multa viedä pois.

Huomenna on paremmin..

Kirjoittajan kanssa samoilla linjoilla täällä - minusta sama loanheittokulttuuri ja väheksyntä pätee new age -hoitojen ohella ihan uskontoja harjoittaviinkin. En itse koe mitään uskontoa läheiseksi, etsi tällä hetkellä henkisyyttä tai käytä tällaisia henkisiä palveluja. Lähipiiriin kuuluu silti monia luterilaisia, bahai'ta, katolinen, muslimeja, lestadiolaisia, helluntailaisia sekä yleisesti ennustaja- tms "hippipalveluja" käyttävä äiti. Ärsyttää siten minuakin läheisteni puolesta tämä väheksyntä, jota henkisyyttä harjoittaviin kohdistetaan.

Tuntuu, että mainitsemasi kaltaisia palveluja ja uskontoja harjoittavat leimataan helposti joko tyhmiksi tai sitten alistetuiksi, hyväksikäytetyiksi ja aivopestyiksi. Tämä Tiitin esittämä kysymys: "..eikö se tarkoita silloin, että tyypillä ei ole kaikki by InstantSavings">kunnossa (vaan tarvitsee sitä terapiaa johonkin), ja on siis siitä päätelleen vähintäänkin henkisesti hauraassa tilassa, eli on ihan hyvä, että sellaisen ihmisen etua valvotaan?" kuvaa tätä asennetta hyvin. Jos palveluiden käyttäjä ei ole tyhmä, hän on hyväksikäytetty, mahdollisesti kyvytön päättämään omista asioistaan ja tiedostamaton omasta edustaan. On siksi hyvä, että hänen puolestaan päätetään.

Onko mahdollista ajatella, että uskominen ja palveluiden käyttäminen voi olla myös puhdas valinta, jonka kautta henkilö kokee saavansa itselleen jotain? Lähipiirissäni en ole tavannut yhtään riistettyä uhria, vaan ihmiset ovat tosiaan tehneet näitä itselleen tärkeitä valintoja. En myöskään ymmärrä Tiitin pointtia tuosta eriarvoisuudesta, mielestäni ainoa eriarvoistus, joka esimerkiksi tässä keskustelussa on näkynyt, on Tiitin oma väheksyntä toisella lailla ajattelevia kohtaan.

Käytän nyt pitkää aasinsiltaa, mutta minua viehättää näissä tilanteissa kolmannen aallon femismin ajatus siitä, ettei henkilökohtaista tule politisoida; ajatus siitä, että itsenäisen naisen oikeus tulee tahtoessaan olla valita myös perinteisen, "alistetun" naisen rooli, kunhan kyse on tosiaan valinnasta. Mielestäni sama ajatus pätee myös tässä: rationalismi, reduktionismi ja individualismi on aikamme henki. Vapaan ja itsenäisen ihmisen oikeus tulee kuitenkin olla myös valita omalla kohdallaan toisenlainen uskonjärjestelmä, niin kauan kun kyse tosiaan on valinnasta. Ja niin kauan kun kyse on valinnasta, tulee tätä valintaa meidän muiden kunnioittaa. 

Mielestäni on outoa, kuinka paljon ihmisiä kiinnostaa toisten tapa uskoa, toisten tapa elää. Jos joku löytää rauhan enkeliterapiasta ja minä kuntosalilta (joka sekin maksaa!), mikä minä olen sitä tuomitsemaan?

tiiti
ite puin

Elmi...Ööö? Mun pointti oli, että sitä terapiaa (oli se sitten vaihtoehtoista tai tieteen tunnustamaa, jonka tuossa ihan erikseen mainitsen) tarvitaan jostain syystä ei ajankuluksi. Ja samalla lailla kuin noita lääketieteellisesti todistettuja palveluita valvotaan, olisi hyvä valvoa myös muitakin. Ihan sanakirjamääritelmän mukaan terapia on sairauden tai vamman parantamiseen tarkoitettu hoitomuoto. Eikä sellaista siis tarvitse, jos ei ole sitä sairautta tai vammaa, joka siis todennäköisesti aiheuttaa ihmiselämässä huolta ja myllerrystä.

Ja edelleen kuten totesin, jokainen valitsee itse mihin uskoo, mutta kun puhutaan sairauden hoidosta, olisi myös hyvä olla tietoinen valintojensa lääketieteellisesti todistetuista ja todistamattomista seurauksista.

Eriarvoisuutta koskeva lause oli kysymys (kuten ehkä kysymysmerkistä voisi päätellä) ja sen tarkoitus oli pohtia minun näkemystäni MinnaM:n esittämään kysymykseen ääripäistä. Täysin tieteelliseltä pohjalta ajattelevalle kun kumpikin annetuista esimerkeistä on ihan yhtä todenperäinen.

Myöskään mainitsemasi kuntosalit eivät mainosta itseään esim. syöpää parantavina, joten vertausta niihin en ymmärrä. Tässähän ei ole kyse pelkästään mistään mielenrauhasta, vaan sairauksien parantamisesta ja bisneksestä.

Enne

Sama homma, eniten hämmentää juuri tuon Ukkolan artikkelinkin heijastama ahdas ja mustavalkoinen ajattelu. (Puhumattakaan siitä, että tällaista tekstiä julkaistaan yhdessä valtamedioista "ammattitoimittajan" kirjoittamana.)

Kaikki vaihtoehtoiset luontaishoidot ja humanoideille puhujat mapitetaan samaan pakettiin ja kuitataan tieteen nimissä huuhaaksi. Mistä lähtien tiede on ollut jotenkin staattinen, absoluuttinen ja muuttumaton totuus , mistä me tiedämme mikä on tieteen nimissä "totta" kymmenen, kolmenkymmenen vuoden kuluttua? Ja erityisesti, miksi kaiken ylipäänsä pitäisi olla tieteellä selitettävissä?

Viime vuosien hyvinvointi/superfood-trendin lailla myös henkisyys ja itsensä kehittäminen kiinnostaa ihmisiä kasvavassa määrin. (Kun miettii tätä yhteiskuntaa missä elämme, nin onko se mikään ihme?) Ja toki markkinamiehet ottavat tästä vainun. Epäilemättä osa "new age"-asioista onkin täyttä fuulaa ja hyväuskoisten rahastusta, ja kentällä näitä harhaisia tapauksia, jotka käyttävät tuhansia euroja enkeliterapiaan, jättävät miehensä koska hän on paholainen tai kieltäytyvät syöpähoidoista parantaviin kiviin vedoten. Mutta se ei oikeuta vetämään kaikkea aihepiiriin kuuluvaa tai siitä kiinnostuneita samaan pakettiin. Sama kuin väittäisi kaikkia saksalaisia natseiksi. Ja tosiaan, jos joku haluaa käydä reiki-hoidossa, koska oikeasti uskoo sen edesauttavan esimerkiksi stressin lievitystä tai sairaudesta toipumista, tai ennustajalla, koska haluaa kenties uusia näkökulmia meneillään olevaan hankalaan elämäntilanteeseen, niin miten ihmeessä se voi olla joltakin toiselta pois, ja vieläpä niin, että se pitää agressiivisesti tuomita ja väittää että "sinun totuutesi ei ole totta koska se on erilainen kuin minun!!" 

Todella, todella hämmentävää. Ja jollain tapaa lohdutonta.

Ainiin, kirjoitinhan mä aiheesta eilen postauksenkin jos kiinnostaa :)

Huuhaata ja hutkivaa journalismia

 

Ruuhkavuosiratsastaja (Ei varmistettu) http://www.ruuhkavuosiratsastaja.fi

On ehkä hiukan surullista, että rikkinäisiä ihmisiä päästetään puhumaan tosissaan jostain, mitä he eivät oikein osaa selittää eivätkä pukea sanoiksi, vaan väen väkisin ja tahtomattaan antavat itsestään omituisen kuvan. Sellainen oli kyseinen haastattelu minun mielestäni. Uskonasioista voidaan puhua hyvin monella tapaa.

Meillä valitettavasti on tässä maassa kasapäin entisiä urheilijoita, glamourmalleja ja missejä, joiden edesottamuksia ja ajatuksia ei pitäisi tällä tavoin julkaista, koska nämä ihmiset eivät oikein tunnu ymmärtävän, missä menee vakavasti otettavuuden ja hörhöyden raja.

Ninsku (Ei varmistettu)

Ruuhkavuosiratsastaja: "Meillä valitettavasti on tässä maassa kasapäin entisiä urheilijoita, glamourmalleja ja missejä, joiden edesottamuksia ja ajatuksia ei pitäisi tällä tavoin julkaista, koska nämä ihmiset eivät oikein tunnu ymmärtävän, missä menee vakavasti otettavuuden ja hörhöyden raja."

Niin missä se sitten menee? Kuka sen saa määritellä? Kuka on riittävän "vakavasti otettava", että saa päättää ketkä ja mitkä mielipiteet on "hörhöjä" ja mitkä voi ottaa vakavasti?

lueskelija (Ei varmistettu)

Minun mielestä kyllä jokainen saa uskoa siihen mikä tekee ne onnellisiksi. Itsekin uskon enkeleihin ja olen kokenut henkimaailman asioita elämässäni, mutta koen silti esimerkiksi tieteisversion maailman synnystä todellisemmaksi itselleni. En ole hippi enkä tieteisnörtti, uskon siihen miltä minusta tuntuu. Ja kyllä, olen hakenut apua lapsuuden aikaisiin traumoihin lääketieteestä tuloksetta, mutta löytänyt avun mm.puiden halaamisesta. :)

Ruuhkavuosiratsastaja (Ei varmistettu) http://www.ruuhkavuosiratsastaja.fi

Kaipa se hörhöyden raja menee kuulijan korvissa. Riski tulla leimatuksi on ilmeisesti otettava, kun lähtee julkisesti asioista puhumaan, sillä ihmistä ei voi suojella häneltä itseltään. Ei toki aina ole tarvettakaan. Onnellisuus on toki aina subjektiivinen kokemus ja jokainen tulee uskossaan autuaaksi.

Se, että pikajuoksija kertoo toimittajalle näkevänsä enkeleiden tanssivan toimittajan ympärillä juuri sillä haastatteluhetkellä, hymyilytti ainakin minua. Ensimmäiseksi tuli mieleen, että joitain ihmisiä tällainen näkymättömien hahmojen tanssi voi myös ahdistaa, ei välttämättä lisätä onnellisuutta eikä turvallisuudentunnetta.

Eri asia tietysti niillä, jotka hakeutuvat omaehtoisesti enkeliterapiaan. Mutta suhatutuisin varauksella myös ihmiseen, joka näkisi Jeesuksen istuvan juuri nyt tässä vierelläni.

Sain tuon Sanna Ukkolan blogin luettua. Surullisinta siinä on (kaipa hän yrittää olla raflaava), että hän laittaa kaiken messuilla olleen huuhaan piiriin. Uskoisin (en messuilla käynyt), että siellä oli kuitenkin valtava kirjo erilaisia asioita.

Lisäksi hän arvottaa ihmisiä sen mukaan, "missä jonossa ne seisoo". Tarkoitan sitä, että jos moisille messuille itse menisin niin vaikken ihan kaikkeen (suurimpaan osaan) uskoisikaan niin kyllä minä ainakin haluaisin kokeilla vähän kaikkea. Se, että haluaisin jonkun tulkinnan ei väistämättä tarkoita sitä, että uskon siihen kritiikittömästi.

Ja joskus musta tuntuu, että noissa huuhaajutuissa/testeissä on kuitenkin kyse siitä, että ihmistä kuunnellaan ja tuetaan ja valetaan uskoa tulevaisuuteen.. se on kiva kun sen sanoo joku toinen. Onko se muka niin pahasta? Vaikka se vaatisikin jonkun auratestin. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Lingvistinen problematiikka tulee tässä selkeästi esille. Jos kutsut poikaystävääsi koomisesti 'hoidoksi', niin tuleeko silloin sinunkin etuasi valvoa kun olet selkeästi 'hoidon' tarpeessa? Luulen että kriitikoilla menee munat ja kanat hieman sekaisin. Ei se ole niin vakavaa, kai. ? :)

Kontis (Ei varmistettu) http://kolmassivullinen.blogspot.fi

Hyvä kirjoitus! Jos nykyään mainitsee käyneensä homeopaatilla tai energiahoidossa, hyökkää nurkan takaa välittömästi joku skeptikko ja julistaa voitonriemuisesti, että "mää tiedän ettei se oikeesti toimi!" Eikä tässä ole kyse mistään ihmisten suojelusta vaan siitä, että pääsee todistamaan olevansa fiksumpi, koska tiede.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.