Värinää

Itse Minna Mänttäri

Olen rakastunut.

Palettiveitseen.

On maalauskurssi ja on öljyvärit, joista en oikein tiennyt mitään. Enkä ihan hirveästi tiedä vieläkään, mutta en anna sen estää. Pursotan väriä palettiin, sekoitan ja laimennan, otan ison sudin ja huiskin menemään. 

Sillä vaikken paljoa tiedä, niin sen tiedän että tämä muija ei piperrä.

Tämä muija vetää reilulla kädellä ja isosti. 

Niin. Se palettiveitsi. 

Katselin siveltimenvetoja taulun pinnassa ja mietin että muuten hyvä, mutta ei riitä mihinkään. 

Tartuin palettiveitseen, otin siihen väriä ja laitoin tanssiksi. Pinta heräsi eloon, minä lisäsin tempoa.

Jokaisella veitsen pyyhkäisyllä jossakin läikähti. Säikähdin, en ensin tunnistanut sitä. Mutta sitten tajusin.

Se oli mistään häiriintymätöntä, sataprosenttisen puhdasta onnea. 

Ihanaa kun tulit takaisin. Oli ikävä.

Share

Kommentoi