Ladataan...
janikamariella

Usein kuulee sanottavan että pärjää hyvin ja pysyy hyvässä kunnossa kun syö "perus terveellistä kotiruokaa" Jonkun mielestä terveellinen kotiruoka on raakaruokaa, toiselle se on myös kermaisia kastikkeita  ja joidenkin mielestä  on ihan okei syödä sokerijogurtteja ja muroja. 

Mutta mitä on terveellinen kotiruoka vai onko siihen yhtä oikeaa vastausta?

Itse ajattelen kuta kuinkin näin, että pyrin välttämään ruuassa turhia vehnäjauhoja/rasvaa. Kokoan ateriat niin, että se sisältää sopivan verran protskua, hiilareita, kasviksia ja rasvaa. Parannettavaa toki aina löytyy ja  itselläni pitäisikin hioa kuntoon tuo iltaosuus ja valmistaa ruuat etukäteen, jotta jokainen ateria ois säännöllinen ja tarpeeksi ravitseva. 

Olen sitä mieltä, että ruoka on polttoainetta eikä sen tarvitse arkena tuottaa niin suurta makuelämystä. Itselleni riittää, että se on terveellistä ja ravitsevaa. Minusta arjen ruokavalioon ei voi kuulua sokerijogurtit ja murot.

Mitä teidän mielestänne on terveellinen kotiruoka?

 

<3: Janika

Share
Ladataan...

Ladataan...
janikamariella

Vaatteet joihin ihastuu tietyn sesongin lähestyessä.. kevät kesä syksy talvi.. Yleensä muoti on samana vuonna melkein samaa,  mutta se muuttaa tietyillä yksityiskohdilla muotoaan. 

Usein kuitenkin käy niin että klassisten vaatteiden seasta ihastuu esimerkiksi ei niin käytännöllisiin kuoseihin kuten; haikarakuosiin tai muihin poikkeaviin kuvioihin/väreihin ja sesongin loputtua niihin on jo niin kyllästynyt ettei halua koko kuosia enää nähdä  ja se alkaakin olla jo out? Eikö vaan? 

Kuitenkaan vaatetta ei välttämättä kannata heittää pois sen vuoksi että sen kuosi kyllästyttää. Oon itse huomannut että esimerkiksi joku syksyinen  kuosi ihastuttaa taas seuraavana syksynä. Ostin vuosi sitten keväällä kuosillisen puseron jonka värimaailma oli valkoista ja sinapin keltaista. Ja kuten arvata saattaa, sitä pystyi käyttämään just sen kuukauden ja siihen  kyllästy, huomasin että sitten viime keväänä samoihin aikoihin se sama vaate inspiroi taas. 

Itse laitan vaatteita kierrätykseen jos: niiden pinnassa on nukkaa tai ne on itselle epäkäytännöllisiä/epäsopivia omaan tyyliin. Olen pyrkinyt välttämään sitä, että kyllästymisen vuoksi laittaa vaatteita kiertoon, sillä eihän niistä edes saa paljoa kirppareilla--> ja kuitenkin siihen ihastuu taas esim. vuoden päästä syyssesongissa. 

Pointtina siis se, että eri vuodenaikoina ihastuttaneet vaatteet kannattaa säilyttää jos ne on hyvässä kunnossa, sillä ne ihastuttaa seuraavassa sesongissa! Vaikka trendit vaihtelee, niin niiden vanhojen kuteiden kaveriksi voi sitten ostaa uusia asusteita joissa on yksityiskohtia sen hetken trendeistä  esim. helmiä/ruutua jne. Muoti kiertää, joten on ilahduttavaa huomata että ai! minäpäs en pistänytkään niitä ruutuhousuja silloin kirpparille.. ;P

 

Tällaisia ajatuksia klo 2:28 p.m. (tuli illalla nukuttua kahden tunnin kauneusunet :D) 

<3: Janika

Share

Ladataan...
janikamariella

 

Hyvää tiistaita!

Päätin avata aihetta sokerittomuudesta ja siitä, miten tämä itseäni koskettaa?

Luin ehkä kaksi vuotta sitten jostakin naisten lehdestä jutun, jossa kertoja avasi omaa 8 vuotista sokeritonta taustaansa. Mietin silloin "Huh! miten tuohon voisi pystyä, siis  k a h d e k s a n  kokonaista vuotta?!"                                                                                                                                        Itselläni on takana kohta vuosi sokeritonta elämää. Jätin valkoisen sokerin vuosi sitten joulukuun alussa, koska tympäännyin omaa välinpitämyyttäni tilanteessa, jossa sokeri aiheuttaa minulle oireita  ja syön sitä silti. Tiedänhän/tiesinhän minä, ettei sokeri tee kenenkään keholle mitään hyvää. Kehon hälytysmerkit pitääkin ottaa aina vakavasti.

Ajatukseni oli ensin jättää kaikki sokerileivonnaiset, karkit ja muut rehelliset sokeriöverit. Päätin kuitenkin, että pyrin kaikessa muussakin välttämään sitä (mehut,ketsuppi,murot jogurtit, siirappileipä jne.)                                                                                                                                      Keinotekoisia makeutusaineita sisältäviä herkkuja olen syönyt,  mutta jotkut tekevät kipeäksi vatsan, joten teen nykyisin mieluummin itse raakaherkkuja. Eihän makeutusaineet  ole yhtään sen terveellisempiä kuin sokerikaan, ne eivät vain aiheuta minulle yhtä ikäviä oireita kuin sokeri.

Vaikken käytä valkoista sokeria, en ole jäänyt mistään paitsi. Olen tutustunut ihaniin raakaleivonnaisiin ja muihin terveisiin herkkuihin ja teemmekin yhdessä äidin kanssa niitä.Leivoimme myös vuosi sitten joulupöytään raakaherkut, piparit ja muut ilman valkoista sokeria, ja uskokaa tai älkää, joulu ilman sokeriherkkuja ei tuntunut missään!! (paitsi oireettomuudessa)                                                                                                      Minusta on ihanaa ajatella, että herkutellessani ravitsen samalla myös kehoa. Voisi ajatella, että oisin muuttunut sokerittomuuttani jotenkin tosi tiukaksi ja armottomaksi syömisasioissa, mutta eheeen: Tunnen olevani paljon sallivampi ja rennompi. Ajattelen, että kohtelen kehoani lempeämmin! Ennen podin huonoa fiilistä jos söin sokeria esim sekä perjantaina että lauantaina. Nyt kun olen elänyt ilman sokeria, en ole enään herkutteluani murehtinut: Teen raakaherkkuja silloin kun tekee mieli/ehtii.

Tottakai missä tahansa erityisruokavaliossa on myös omat haasteensa ja täytyy enemmän miettiä. Mutta kun ennakoi ja ilmoittaa omasta ruokavaliosta tarpeeksi ajoissa, asiat sujuu. Sokerittomuus herättää usein ymmärtämättömyyttä ja hiukan ehkä tympeitäkin reaktioita. Minulta on esimerkiksi kysytty mistä saan hiilihydraatit, ja todettu: "Ainahan sokeria täytyy vähän saada!" Keho ei kuitenkaan tarvitse mihinkään ylimääräistä sokeria, ja valkoinen sokeri varsinkin on juuri sitä! On ihanaa kun on usein kotona/ystävillä tarjolla myös sokerittomia vaihtoehtoja!<3

Ennen söin herkutellessani aina suklaata. Tavallisen suklaan sijalta syön nykyisin raakasnickersiä (tässä muuten ohje jota käytän: https://www.meillakotona.fi/reseptit/raaka-snickers?expandComments=y ). Leipomon kauniita herkkuja ihailen nykyisin ja ajattelen kuinka kauniin näköisiä ne on ihan ilman syömistäkin.                                                                                                                                                                          Osa herkuista taas näyttää vaarallisilta: Näin joskus työpöydän kahvipöydällä korvapuustin joka oli ihan sokerikuorrutteen peitossa ja näytti monsterilta :D

Kun on tottunut raakaherkkuihin, ne tuntuvat ihan samalta kuin valkoista sokeria syövälle se sokeriherkku. Erään reseptin avulla sain tehtyä myös yhden sokerittoman porkkanakakun , josta vannoutuneimmatkin raakaherkkujen moittijat ovat tykänneet.

Sokerin  korvikkeina käytän vaahterasiirappia, hedelmiä, kookossokeria ja myös pienissä määrin hunajaa, sillä se usein maistuu läpi (parempi maultaan ehkä hunajan ja vaahterasiirapin yhdistelmä).

En mitenkään mollaa sokerin käyttöä, mutta eihän se terveellistä ole! Jos keho antaa hälytysmerkkejä ettei se siitä valkoisesta sokerista tykkää niin silloin älä anna sille enää sitä!  :) (Ja muuten! ruokavaliooni kuuluu silloin tällöin pitsa, sillä rakastan sitä! En ole suolaisista jutskista luopunut jos ne ei ihan älyttömiä sokeriällöjä ole!)

Tässä kuvia leipomistamme raakaherkuista sekä kahvilahetkistä:

 

 

 

Kommentoikaa alas mitä aihepiiri teissä herättää!

<3: Janika

 

Share

Pages