Hotellielo

journey

Elelen tällä hetkellä eräänlaisessa maanpaossa sisareni kanssa Sharq-hotellissa Dohassa. Kai tätä voisi kutsua nimellä staycation, ellei kyseessä oleva termi aiheuttaisi minussa samanlaisen inhoreaktion kuin se hääpuku, jota Carrie sovittaa Mirandan ehdotuksesta ikään kuin shokkihoitona. Anyways, on ollut hyvinkin tarpeellista loikoilla rannalla ja hengata jättikokoisessa sängyssä sisar vieressä. 

Asuisin mielelläni hotellissa aina. Siis ihan oikeasti. Ja olenkin ajatellut asiaa jo jonkin aikaa. (En suinkaan ole suunnitellut muuttoa hotelliin, mutta sitä, että pystyisinkö ja diggaisinko siitä oikeasti.) No, ehdottomasti pystyisin ja todennäköisesti rakastaisin hotelliasumista. 

Ensiksikin, huolellista yrityksistäni huolimatta, en ole pystynyt luomaan sänkyyni täydellistä hotellisänkyfiilistä. Kenties se johtuu siitä, että olen liian laiska mankeloimaan tai viemään lakanani pesulaan (parhaimpia ovat muuten Frettet, puuvillasatiinilakanat ja isotätini ikivanhat keltaiset kukkalakanat. En tiedä, miten ne voivat olla vieläkin niin ihanat, mutta rapsakuuden ja pehmeyden suhde on vieläkin liki täydellinen.) Tai tyynymääräni ei vieläkään ole oikein. Anyways, vaikka sänkytilanteeni onkin aika hyvä, hotellisänkytäydellisyys on vielä kaukana. 

Toisekseen, vietän kotona niin vähän aikaa, että oikeastaan vain sänky on minulle oleellinen. Ja tietty kasvini ja lempituoksukynttiläni, mutta nämä ovat onneksi verrattain helposti muutettavissa. Eli en tarvitse paljoa tilaa tai huonekaluja, siksi pienikin hotellihuone olisi minulle passeli. 

Kolmanneksi, en ole huushollerska. Olen enemmin nojatuolissa kirjan kanssa kuin valmistamassa ruokaa. Voin laskea yhden käteni sormilla ruonvalmistuskertani Dohassa. Nykyisessä keittiössäni valmistan kahvia ja teetä. Eli, room service life, here I come.

Mun yksi virolainen ystävä sanoo, että hänen kotinsa voi olla missä vain (ihailtavan pragmaattinen ajatus ihmiseltä, joka matkustaa yli 330 päivää vuodessa) ja vuosi vuodelta alan ymmärtämään tätä ajatusta paremmin. Kenties minun kotini on siellä, minne kuljetan kirjastosta lainaamat kirjani. Tällä hetkellä nelkyt prosenttia niistä on kanssani Sharqissa ja loput asunnossa, jonne postini saapuu. Suurin osa omistamistani kirjoista on sen sijaan äidin ja isän luona, mutta lapsuudenkotijuttu onkin sitten ihan oma lukunsa.

--

I think hotel life is the only life that suits me.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.