Ladataan...
Joy of balance

Odotin innolla tammikuun puoliväliä jolloin edessä oli vuoden ensimmäinen Lifted Fit valmennus. Tiedossa olisi kahdeksan viikon kokonaisvaltainen hyvinvointivalmennus, joka keskittyy ravintoon, treeniin, mieleen, sosiaalisuuteen, sekä palautumiseen ja stressinhallintaan. Tämä on viides kerta, kun osallistun kyseiseen valmenukseen ja se on aina toiminut itselleni loistavana boostina tarkastella treenin, palautumisen ja ravinnon suhdetta. Tällä kertaa omat lähtökohdat valmennukseen ovat kuitenkin todella erilaiset kuin aiemmilla kerroilla. Ensinnäkin tarvitsin lääkäriltä luvan osallistumiseen, mikä onneksi heltisi siitä huolimatta, että samaan aikaan alkoivat sädehoidot. Lisäksi tällä kertaa en tee valmennusta yksin, vaan myös Marko on mukana valmennuksessa, eli paras sosiaalinen tuki löytyy jo kotoa! 

 

Sairasloman jälkeen lähdin nyt mukaan valmennukseen ajatuksella, että tämä kahdeksan viikon jakso on startti takaisin säännöllisten treenien pariin. Jokaisella aikaisemmalla kerralla olen valinnut itselleni jonkin osa-alueen, johon olen panostanut ja tällä kertaa valitsin treenin ja palautumisen tärkeimmiksi painotusalueiksi. Valmennusta on nyt takana viikon verran ja fiilikset ovat vähän turhankin innokkaat. Ensi viikolla pitääkin keskittyä vielä paremmin uneen ja palautumiseen. 

Ensimmäisellä viikolla otettiin aloituskuvat ja mitat, asetettiin tavoitteita ja kirjattiin niitä ylös. Omat tavoitteet kirjasin paperille ja tein ne seuraavalle kahdeksalle viikolle, puolelle vuodelle, sekä vuoden päähän. Tällä viikolla tehtiin myös alkutestit, joiden avulla voidaan mitata kehitystä valmennuksen edetessä, ja miksei vaikka myöhemmin valmennuksen jälkeenkin itsenäisesti. Ravintopuolella käytiin läpi ravitsemuksen perusteita ravintoluennoilla ja saatiin myös ravinto-ohjelma resepteineen seuraavalle neljälle viikolle. 

 

Alkutestien lisäksi ohjelmassa oli kaksi kehonpainotreeniä ja yksi kehonhuolto. Perjantaina oli mahtava tilaisuus käydä treenaamassa Liftedin porukan kanssa livenä Maria01 yhteisötilassa. Tällä kertaa treenattiin eläinliikkeillä, ja hauskaa riitti. Ihan huomaamattaan tuli tehtyä kovemmilla sykkeillä kuin ajattelinkaan! Näitä ilmaisia kehonpainotreenejä on tulossa kevään aikana lisää. Ohjelmassa olleet viikonlopun treenit korvasin hiihdolla, sillä pitihän se päästä koeajamaan joulun alennusmyynnistä hankitut luistelusukset, kun etelään viimein saatiin ladut. Kun kolmekymppisenä aloittaa uuden lajin harjoittelun, niin tuntee ittensä kyllä todella kömpelöksi aluksi! En ole siis koskaan aikaisemmin hiihtänyt luistelusuksilla, ja ihan perusteista sai lähteä liikkeelle. Kropassa tuntee tehneensä jotain uutta ja kehonhuollot ovat olleet iltaisin tarpeen.  

Valmennuksessa oli jo ensimmäisellä kerralla paljon itselleni tuttua asiaa, mutta olen joka kerta oppinut uutta, sekä kokenut perusteiden kertaamisen hyödylliseksi. Lisäksi Fitistä on saanut valtavasti tsemppiä omien tavoitteiden saavuttamiseksi niin valmentajilta, kuin kanssavalmennettavilta. Valmennuksen materiaalit ovat Campwire-alustalla ja lisäksi osallistujilla on oma Facebook-ryhmä, missä osallistujat voivat fiilistellä valmennuksen etenemistä. Heti ensimmäisestä viikosta lähtien kokemusten jakaminen ja keskustelu onkin käynyt vilkkaana.

Samalla kun aloitin valmennuksen ja säännöllisen treenin, alkoivat myös sädehoidot, joita on yhteensä 18 kertaa, viitenä päivänä viikossa. Hoito itsessään on nopeaa ja kivutonta, mutta siitä voi aiheutua väsymystä ja paikallisia ihoreaktioita hoidettavalla alueella. Sädehoitoa on nyt takana viikko ja ehkä pientä väsymystä on havaittavissa. Ensimmäisestä hoidosta lähtien hoidettavaa rintaa on iltaisin kuumottanut, mutta vielä ei onneksi ole tullut varsinaisia palovammoja. Ihon hyvinvoinnin edistämiseksi miulla on käytössä sädetettävän alueen ihon hoitoon Puhdas+ Beauty Oil - Deep moisturising Body Oil, ja sillä olen saanut ihon pysymään ehjänä ja siistinä. Iho on elimistön suojakilpi, joten sen terveydestä huolehtiminen on sädehoidon aikana ensisijaisen tärkeää muun muassa infektioiden estämiseksi. Yleensäkin suosin ihonhoidossa luonnonmukaisia, parabeenittomia, mineraaliöljyttömiä ja alkoholittomia tuotteita. Sain Syöpäklinikalta ohjeen myös ihoa hoitavaan suolahauteeseen, mutta kirjoitan siitä lisää, jos sille tulee tarvetta.

Tulevissa kirjoituksissa tulen palaamaan Lifted Fit -valmennuksen etenemiseen ja sen anteihin. Toivottavasti sädehoidot sujuvat hyvin ja iho terveenä, että voin suorittaa valmennuksen loppuun terveenä.

Share

Ladataan...
Joy of balance

Tämä ensimmäinen blogiteksti on ehkä eniten itselleni yhteenveto rankasta edeltävästä vuodesta. Jatkossa keskittynen enemmän mukavampiin aiheisiin, kuten maastopyöräilyyn ja sen oheisharjoitteluun, sekä puhtaaseen ravintoon. Minulle arjen tasapainon avaimia liikunnan ja ravinnon ohella ovat kehonhuolto, uni, palautuminen ja stressinhallinta. Olen onnekseni saanut oppia ja tukea Liftedin valmennustiimiltä kaikkien upeiden ystävien ja läheisten tuen lisäksi, ja olen jaksanut taistella rankkojen aikojen yli voittajana.

 

Vuosi 2017 piti olla elämäni paras vuosi. Olin päättänyt, että kolmekymppisenä olen elämäni kunnossa ja ajan ainakin koko MTB-enduron SM-sarjan. Olin suunnitellut monia reissuja ja meillä oli myös kavereiden kanssa yhteisiä tavoitteita urheilun saralla. Tavoitteisiin pääsemiseksi olin panostanut treeneihin, ruokavalioon, palautumiseen, kehonhuoltoon, mielen hallintaan ja uneen. Kaikki oli loistavalla mallilla menossa juuri kuten suunnittelin, kunnes kesäkuussa 2017 elämä pysähtyi kuin seinään: sain rintasyöpädiagnoosin. 

Koetuksella oli niin tuore parisuhde, kuin oma mielenterveyskin. Hullunmylly kaikkien tutkimusten, leikkauksen, sekä hoitojen suunnittelun suhteen pyörähti käyntiin niin nopeasti, etten ole aivan varma olenko itse vieläkään käsittänyt mitä kaikkea viimeisen 7 kuukauden aikana on joutunut käymään läpi. 

Kun yhtenä aamuna suihkussa huomasin pienen herneen kokoisen patin toisessa rinnassa, olin heti aivan varma mistä on kysymys. Soittaessani lähes hysteerisenä terveysasemalle, oli puhelimessa ihanan valveutunut hoitaja, joka antoi minulle päivystysajan lääkärin vastaanotolle samalle iltapäivälle. Lääkäri kirjoitti akuuttiin stressireaktioon sairausloman ja teki kiireellisen lähetteen mammografiaan, ultraääneen, sekä paksuneulabiopsiaan, joihin pääsin heti seuraavana aamuna. Mammografiassa näkyi malignisuspekti (pahanlaatuiselta vaikuttava) löydös, josta otettiin näytteet ja loppuviikko jännitettiin vastauksia. Kolme päivää myöhemmin sain soiton terveysasemalta, että näyte on valmistunut ja kasvain on varmistunut syöpäkasvaimeksi. 

Tämän jälkeen hoitoni siirtyi erikoissairaanhoitoon ja ramppasin erinäisissä tutkimuksissa, kuten magneettitutkimuksessa jossa kuvattiin kasvainta vielä tarkemmin. Minulle suunniteltiin leikkaushoito, sytostaatti- eli solunsalpaajahoito, sekä sädehoidot. Lisäksi kävimme avopuolisoni kanssa läpi lapsettomuushoidot, sillä sytostaatti yleensä heikentää, tai voi viedä hedelmällisyyden kokonaan. 

Ensimmäiseksi tehtiin leikkaus jossa osa toisesta rinnasta poistettiin. Kun olin toipunut leikkauksesta, alkoivat elämäni rankimmat kuukaudet, niin henkisesti kuin fyysisestikin (vieläkin nousee pala kurkkuun, kun ajattelen viime syksyä). Ensin lapsettomuushoidot ja niiden aikainen ajatusten ja hormonien sekamelska. Sitten alkoivat sytostaatit, joissa kävin yhteensä 6 kertaa, joka kolmas viikko. Onneksi Marko oli mukana jokaisella kerralla!

 

Ensimmäisen sytostaatin jälkeen solutasoni tippuivat vaarallisen alas, sain hammasinfektion ja jouduin viikoksi sairaalaan, ensin suojaeristykseen ja lopuksi infektio-osastolle antibioottihoitoon. Tuosta toivuttuani loput sytostaattihoidot sujuivat kohtuullisesti. Koska vointini oli tilanteeseen nähden hyvä, ja itse halusin, sain luvan työskennellä hoitojen aikana. Työnantaja suhtautui tilanteeseen erittäin hienosti ja sain siirron kevyempään työhön. Jaksoinkin työskennellä aina kaksi viikkoa kerrallaan lähes koko hoitojen ajan. Jokaisen hoidon jälkeen vointi oli kuitenkin aina heikompi, ja lopulta jouduin taipumaan sairauslomalle koko joulukuuksi.

Nyt rankimmat ajat ovat takana päin ja viimeisestä sytostaattihoidosta on kulunut pian kuukausi. Vaikka sädehoitojakso on vielä edessä, olen palannut täysipäiväisesti töihin. Vielä ei ole tietoa, kuinka hoidot ovat purreet ja milloin voin kutsua itseäni terveeksi. Edessä on myös useiden vuosien lääkitys ja seurannat syöpäklinikalla, mutta olen kuitenkin pyrkinyt joka päivä jatkamaan elämääni mahdollisimman normaalisti, olemaan kiitollinen pienistäkin asioista ja pysymään toiveikkaana totaalisen parantumisen suhteen. 

Mitä tulee ajatukseen siitä, että vuoden 2017 piti olla elämäni paras vuosi, niin ainakin se oli opettavaisin tähän mennessä. Olen oppinut kiitollisuudesta, puhumisen merkityksestä, itsensä kuuntelemisesta ja läheisten rakastamisesta ja arvostamisesta niin paljon, että ilman vakavasti sairastumista en ehkä osaisi arvostaa elämää kuten nyt. Ja niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin, on syöpä tuonut myös paljon hyvää. Uskon, että tämän kaiken läpi käyminen on muun muassa vahvistanut parisuhdetta niin, että pikkuasioista ei tarvitse valittaa ja tulevaisuudessa selvitään mistä vaan! Olen myös päässyt vihdoin pitkäaikaisena haaveena olleeseen päivätyöhön, ja oppinut paljon myös ammatillisesti.

Palautuminen takaisin terveeseen kuntoon tulee olemaan pitkä tie. Pystyin onneksi sytostaattihoitojen alkuun asti liikkumaan lähes normaalisti ja hoitojen aikana harrastamaan jonkin verran liikuntaa, lähinnä rauhallista lihaskuntoharjoittelua, kävelyä ja joogaa. Liikunnan rajoittaminen oli itselle etenkin henkisesti todella raskasta ja vaati paljon asennoitumista rauhallisempaan eloon. Vaikka menneeseen puoleen vuoteen mahtui enemmän kyyneleitä, kuin varmaan koko aiempaan elämääni, olen kuitenkin pääasiassa jaksanut pysyä positiivisena ja aion vastedeskin jatkaa tällä tiellä. Tulevan vuoden aikana tulen varmasti kirjoittamaan tännekin siitä, kuinka toipuminen sujuu, millä eväillä mennään eteenpäin ja miten treenaamalla palaudutaan takaisin muun muassa enduromaastopyöräilyn pariin.

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja uskon, että sillä miten asioihin suhtautuu, voi todella paljon vaikuttaa siihen miten asiat järjestyvät. Kun taistelee elämästään, ei positiivisuus tietenkään ole itsestäänselvyys. Ilo, onnellisuus, tasapaino. Niiden arvon ymmärtäminen vaatii välillä rajumpia koettelemuksia elämässä. Vuoteen 2017 mahtui kuitenkin myös valtavasti hienoja muistoja ja samanlaisia lähdetään hakemaan myös vuodelta 2018.

 

Share
Ladataan...