Äiti pitää jöötä (ja jöötiä)

Ladataan...
Juliaihminen

Mulla on puhelimen Paper-sovelluksella tämmönen muistiinpano, joka on tehty 10. helmikuuta 2016. Aina kun näen sen, suhtaudun synnyttäneeseen itseeni liikuttuneen huvittuneesti. Silloin aikoinaan luin jostain, että vastasyntyneen vauvan syömisiä ja kakkomisia pitäisi kirjata ylös. Huuruissani sitten aloitin tämän neuroottisen järjestäytymisen, kun oltiin toista päivää kotona.

Voin kertoa, että tämä lista päättyi tähän, sillä kuka hullu nyt ehtii jotain shaibandeeroksia kirjata ylös, kun on vastasyntynyt vauva nuuhkittavana?!

 

Lue myös:

Asioita, joita en hyväksyisi keltään muulta

 

 

Share

Kommentit

Pax
Liikehdintää

Meillä on olemassa paljon pidempi, lähes vastaava listaus johtuen alun kolmen tunnin välein -syöttörumbasta, vuorokaudet läpeensä. Ilman listaa en olisi muistanut milloin edellinen imetys oli alkanut eli milloin olisi seuraava herätys. Riittävän maidon määrän seuraamisen takia myös vaippojen sisältö kirjattiin ylös. Eli meille se oli hyödyllinen ja tarpeellinen tapa seurata vauvan hyvinvointia. :) En tosin ole listoja paljonkaan jälkikäteen lueskellut, olisihan sieltä hauska laskea ekojen viikkojen unimääriä, imetysten väli kun laskettiin siitä alusta ja vauvan oltua rinnalla pari tuntia ei siinä sitten itselle tai vauvalle kauheasti nukkumisaikaa jäänyt ennen seuraavaa herätystä.

DADA/DAY

Voihan tuollaiset listat jälkikäteen hyvittaa, mutta käytössä ollessaan ne ovat varmasti olleet kultaa kalliimpia mielenrauhan varmistajia. Me kirjattiin aikanaan ekat 4kk lapsen jokainen syönti ja syöntimäärä kymmenen millilitran tarkkuudella kellonaikoineen + mahdollisine jälkipukluineen ylös. Meillä toki oli puolustuksena moiselle käytökselle se, että tyttö oli ennenaikainen, ja meidän oli tärkeää tietää, että hän söi tarpeeksi, mutta matemaattisorientoituneina ihmisinä meille oli myös suuri rauhoittava tekijä, että pystyimme tilastoimaan päivittäisen ruokamäärän kasvamista ja syöntikertojen harventumista. Tiesimme, että lapsi kasvaa ja kehittyy, eikä pysy ikuisesti vastasyntyneenä. 

Juliaihminen
Juliaihminen

Oh, joo, nyt kuulostin tahtomattani siltä, että naureskelisin yleisesti noiden listaamiselle. Hitto, se ei missään nimessä ollut tarkoitus! Nykyään tiedän, että tietyissä tapauksissa noiden ylös merkkaaminen on tärkeää ja hyödyllistä.

Ennemminkin mua huvittaa oma osaamattomuuteni tuossa alkuaikoina, kun vauva söi ihan hyvin eikä kukaan Kättärillä vihjannutkaan siihen suuntaan, että noita pitäisi tarkkailla. Itelläni on vaan tapana suorittaa kaikkea ja pyrkiä täydellisyyteen, niin tuolloin kuvittelin että olisin megajärjestäytynyt äiti. Mitä musta ei todellakaan tullut.

Pax
Liikehdintää

Sehän on ihanaa, ettet joutunut pitämään moisia listoja! 

Aika nopeaan ne meilläkin jäi pois, kun tilanne normalisoitui ja pojan paino lähti nousuun. Kakka-asioiden suuren osuuden päivittäisessä elämässä ei kai pitäisi tulla yllätyksenä vauvaperheeseen, mutta ihan riittävästi siitä riittää puhetta ilman ylöskirjaamistakin. :)

Juliaihminen
Juliaihminen

Ulostus pysyy vakkaripuheenaiheena vielä pitkään! :D

Stalkkaava serkku (Ei varmistettu)

Me ollaan viety kirjanpito mobiiliaikaan: meillä on käytössä baby tracker! Se on siis appsi, johon voi merkitä syömiset ja kakat ja muitakin juttuja. Merkkaillaan edelleen sisään menevää ja ulos tulevaa tavaraa trackeriin, koska hatara pää ja kaksoset. Ei tartte sitten nuuhkia ja analysoida, että kummankos kanssa se vaippakeikka tehtiinkään. Ehkä tän kirjanpidon osaa lopettaa ennen tyttöjen lukioikää... Toivottavasti.

Stalkkaava (Ei varmistettu)

Niin, bebet on nyt 7-kuisia. Eli ei onneksi ihan vielä se lukioikä kolkuttele.

Hei Beibi

Mulla oli Beibin ensimmäiset kuukaudet puhelimen muistiossa "Pienen unet" -niminen tiedosto, johon merkitsin kaikki päivä- ja yöunipätkät tarkasti. Ajatuksena oli kai jotenkin päästä jyvälle vauvan rytmistä (jota ei ollut) ja yrittää ennakoida seuraavia unia (mikä onnistui hyvin harvoin). Taisin lopettaa sen vasta joskus huhtikuun lopulla. Siinä hetkessä se listan pitäminen jotenkin rauhoitti omaa epävarmuutta ja suorittamiseen pyrkivää mieltä, vaikka eipä siitä todellisuudessa juuri viisastunut.

Kommentoi

Ladataan...