Älä sano mua mammaksi

Juliaihminen

Yksi mistä en tykkää, on sanan mamma käyttäminen, kun viitataan äitiin. Ongelma on monisyinen:

1. Mulle mamma tarkoittaa isoäitiä, meidän äidinäiti on mun mamma.

2. Mamma on ruotsia. En puhu Virostakaan Eestinä (se on btw yksi mun inhokki ! Miksi suomenkielinen ihminen puhuisi Eestistä, sitten pitäisi samaan syssyyn sanoa myös Sverige tai Rossija?!)

3. Pahin: Mammassa on jotain omituisen alentavaa. Kaikki semmonen "mammat riivaa" -meininki viittaa white trash -menoon (enkä puhu Natasta). Tai siis musta äidit saa itse puhua itsestään mammoina, mutta muut eivät saa kutsua heitä mammoiksi. Tai ainakaan musta näin ei saa sanoa ilman, että koen sen typeränä.

Erityiseksi ongelmaksi tämä muodostuu silloin, kun puhutaan "mammablogeista" ja muista mamma-yhdyssanoista. Mammablogihan alkaa olla aika vakiintunut termi. Olenko mä ainoa, jonka mielestä siinä on alentuva viba? Vähän sama kuin teini-sanassa. Silloin kun olin alle 18, koin sen jotenkin vähättelevänä sanana. Vai voiko tässä olla jotain yhteiskunnallisesti syvempää, että koen ihan vain äidittelyn jotenkin alentuvana? Emmää tiedä!

Aikani pohdiskeltuani tätä, päädyin siihen, että mamma-sanassa on yksi m-kirjain liikaa. Mama on paljon chicimpi ja samaan aikaan myös voimauttavalla tavalla ghetompi. Ranskalainen ja bronxilainen samalla kertaa. Okei, nyt te sanotte, että olen ristiriitainen, kun fiilistelen ranskan kieltä mutten sitten kuitenkaan suvaitse ruotsia. No kuulkaa, mun puolustuksena on tuo äitikortti ja hormoonit, jotka pidättää oikeuden olla ristiriitainen ajatuksiltaan.

Niinpä olen itse alkanut sanoa: lattemama (okei, lattemamma vieä menee, koska se on lainasana ruotsista), mamahousut tai ehkä jopa mamablogi.

On tämä uuden identiteetin muodostaminen kuulkaa ihmiselle vaikeaa!

Mutta joskus yhdellä kirjaimella on paljon väliä. Vai mitä mieltä ootte esimerkiksi sanoista beibe ja bebe, kun puhutaan vauvasta? Bebe on tietysti paljon hienompi ja tyylikkäämpi! (Ja ranskalaisempi.)

 

Kuva: Viime kesänä olin siskon polttareissa todellinen sexy mama

 

Share

Kommentit

Hei Beibi

Oi kyllä! Mamma aiheuttaa välittömän mielleyhtymän vanhempaan, hieman pyylevään ja essu päällä hääräävään naishenkilöön. So not me. Kaiken huippu on kuitenkin mun mielestä ihmiset, jotka hehkuttaa, että niiden lapset osaa puhua: "Meidän Yrjö-Tuulikki sanoi tänään ensimmäisen sanansa, mamma!" Hei haloo, tuo äänneyhdistelmä tulee lapselta kuin lapselta ehkä ensimmäisenä, mutta se ei tarkoita että lapsi itse tajuaisi sen tarkoittavan äitiä jollakin kielellä. Varsinkaan, jos lapselle ei kotona puhuta kyseistä kieltä.

'Beibe' viittaa mun mielestä vain ja ainoastaan (haluttavana pidettyyn) aikuiseen ihmiseen. Meidän vauva on täällä blogimaailmassa Beibi, mutta kotikielessä ihan vaan vauva. Bebe on kyllä paljon coolimpi, bebeistä kasvaa fiksuja ja hyvin käyttäytyviä lapsia ja nuoria.

Juliaihminen
Juliaihminen

Totta, beibe ei kyllä voi tarkoittaa vauvaa! :D Beibi taas on musta aika kiva!

Nää on niin pienistä kiinni. Saatan kuulostaa jonkun mielestä neuroottiselta, mutta näin se vain on!

Antisankari
Odotuspäiväkirja

No onhan se kyl eri asia sanoa "uu mama" kun "oi mamma". Mut mun mielestä mamma-sanaa voi hyvin käyttää itseironisesti (vaikkakin itsesääliä lähestyen).

Juliaihminen
Juliaihminen

Hahahahah "uu mamma". :D

Ja siis itseironisesti saa käyttää ehdottomasti ihan mitä tahansa! 

Veera Katariina
barbamama

Ihan vakavalla naamalla en itseäni mammaksi kutsuisi (koska mammahan on semmonen lössykkä joka imettää koko aikuisikänsä omia ja naapurin lapsia ja jolla on aina jotain kastiketta essunhelmassa, eikö niin) mutta miun naama ei kovin usein ookkaan vakava, ainakaan mammablogiskenessä.

Juliaihminen
Juliaihminen

Just näin! <3

riik
3h+kasvimaa

Arvaa mikä on pahinta? Miehet, jotka alkavat kutsua vaimoaan "meidän mammaksi". Voi jeesuskristus, jättäisin avioeropaperit sillä sekunnilla, jos mieheni suusta lipsahtaisi jotakin tuollaista.

Juliaihminen
Juliaihminen

Muistan, kun lapsuudessa meiän vanhemmat aina vähän pilkkasi yhtä perhettä, jossa mies kutsui vaimoaan "äidiksi" myös silloin, kun kukaan perheen lapsista ei ollut mailla halmeilla. Jo silloin ymmärsin, että semmonen on vain niin brutaalia toimintaa!

Noloa tunnustaa, mutta kysymys on koirista. Meidän hurtat on rescuekoiria, eli kotiutuessaan vähän rassukoita. Jostain syystä molemmat olivat kovasti mun perään, jolloin lapset nimittelivät toista mammanpojaksi ja toista mammankullaksi. Ja tosiaan lapset aloittivat, kukaan muu ei mua nimittele mammaksi. Prkl.

Mun yhden opiskelukaverin mies sanoi sitä facessa julkisesti meidän maamuskaksi. Oikeasti. 

Nata - White Trash Disease

Samaa mieltä kaikesta, etenkin virosta. Oon yrittäny korjata tätä vääryyttä jo ainaki tuhat vuotta.

Tiia Rantanen

Jo 45 vuotta naimisissa olleet vanhempani kutsuvat toisiaan beibistä derivoiduilla nimillä peipi, peipsa, pippan

Juliaihminen
Juliaihminen

Tuohon pyritään! Oon ihan varma että 45 vuoden avioliitolla ja noilla lempinimillä on vahva korrelaatio.

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Mäkään en tajua tätä mammainnostusta. Mamma on meillä mun lasten toinen isoäiti, mä en ole enkä halua olla mamma enkä myöskään kirjoita mammablogia. 

Thufia
Hunting Acousmêtre

Mun mielikuvissani mammojen elämässä soi jatkuvasti tämän tyyppinen musa taustalla. Ei paha tosin sekään, mut ero on siinä, et maman elämä on välillä myös puhasta Beyoncéta. 

Milka Rantamo
Olennaisuuksia

Miä en voi sietää mamma-sanaa, ellei tosiaan satu olemaan (suomen)ruotsalainen. Äiti on muutenkin yksi kielemme kauneimpia sanoja, miksei voi vaan käyttää sitä? 

Kommentoi