Häihin lapsia vai ei? Ihan sama.

Juliaihminen

Olin toissa viikonloppuna Joensuussa ystävieni Antin ja Millan häissä. Vanhana Joensuun rakastajana jo pelkästään se, että juhlat sijaitsivat Joensuussa, sai mun sieluni laulamaan hoosiannaa. Mulla on tapana ajautua hääjuhlissa jonkinmoisiin tiloihin. Tunnelma on niin iloinen, ihmiset ovat niin kauniita, kaikki on niin suloista.

Nämä häät pidettiin vanhassa villassa, joka oli koristeltu pieteetillä. Mun oli vain pakko räpsiä kaikesta mahdollisesta valokuvia, koska en selvästikään ole mikään Nuuskamuikkunen, joka osaisi kätkeä kaiken sydämeensä. Mun pitää kätkeä kaikki muistikortille.

Nykyään, kun on oma beebeli, sitä ajautuu aina käymään tämän (jo luultavasti monien mielestä väsyneen ja tuhat kertaa käydyn) keskustelun: Kutsutaanko häihin lapsia vai ei?

Näihin häihin Alppu oli tervetullut, mikä mahdollisti mun osallistumiseni (Antti ja Milla ovat inan verran enemmän Tikin kavereita, joten jos olisi ollut lapsettomat häät, Tiki olisi saanut etuajo-oikeuden).

Lapset oli huomioitu hirmu ihanasti, heille oli esimerkiksi tarjolla terveellisiä hedelmäkarkkeja, ja paikalla oli (tyylikkäitä) leluja. Huomasin kuitenkin, että yksivuotiaan kanssa häiden juhlimen koostui pitkälti siitä, että kavuttiin portaita ylös ja alas ja vähän ylös ja sitten alas. Näin koko ajan päässäni uhkakuvia siitä, kun joku tekee omatoimilävistyksen korkokengällään taaperon ihoon, joten Alppua ei voinut päästää hetkeksikään silmistään. 

Silloin, kun mulla ei ollut vielä lapsia, mä aina häissä katselin vähän säälien niitä äitiraiskoja, jotka tihkusateessa hytkyttävät lapsoaan ulkona. Nyt mä olin se mujer. Toisaalta, koska tunnelma oli niin mainio, olin koko ajan hyvällä tuulella, joten en kaivannut kenenkään säälivää katsetta.

Silti on sanottava, että kun yksi parhaista ystävistäni menee nyt huhtikuussa naimisiin, ilahduin syvästi, kun kutsussa luki: "Juhlimme aikuisten kesken." Ah! Nyt ei ole pienintäkään painetta ottaa todleria juhlimaan. Alppu menköön vaarinsa luo hoitoon, ja me päästään Tikin kanssa nauttimaan molemmat aikuisten häistä.

Ennen kuin sain lapsen, ajattelin, että "juhlimme aikuisten kesken" olisi jonkinmoinen loukkaus lapsiperheille. En ajattele enää. Mun mielestäni se on vain upea vastuuvapauslauseke lapsesta, se ulkopuolinen ääni, joka sanoo sille mielessä kuiskivalle Sirpa Selänteelle, että lapsi hoitoon, nainen juhlimaan. 

Kun me mentiin naimisiin Tikin kanssa vuonna 2014, meidän häät olivat myös pelkästään aikuisille (lukuun ottamatta mun alkaikäisiä pikkusisaruksia). Koin tästä suuria tunnontuskia, koska yhdet mun ystävät eivät esimerkiksi päässeet juhliin, koska he eivät voineet jättää tuolloin lastansa hoitoon. Onneksi nämä mun ystäväni eivät millään lailla harmiteleen tai ärsyyntyneet meidän lapsia syrjivästä kutsupolitiikasta.

Sinällään mä ymmärrän, kun sanotaan, että on häät ovat perhejuhla, ja lapsen nauru kuuluu sinne. Itsellänikin on lapsuudesta ihania muistoja häistä. (Sain esimerkiksi kahdeksanvuotiaana morsiuskimpun kiinni. Tuli varmasti toiveikas olo muille naisille!) 

Lapsen äitinä olen totta kai sitä mieltä, että lapset kuuluvat elämään ja heidän pitäisi olla tervetulleita miltei kaikkialle. Vauvojen ja lasten syrjintä on pohjimmiltaan äitien ja isien syrjintää, mistä olen paasannut aikaisemminkin.

Mutta sitten taas, kun yhden häävieraan "hinnaksi" tulee noin 40–50 euroa, ja jos ystävillä on monia lapsia, niin pitää oikeasti alkaa harkita lasten kutsumista. Lisäksi moniin juhlatiloihin mahtuu istumaan rajallinen määrä ihmisiä. Tällöin lapsen kutsuminen voi tarkoittaa sitä että on pakko jättää kutsumatta joku vanha ystävä.

Sitä paitsi joskus häät alkavat niin myöhään, että lasten nukkumaanmenoaika tulee nopeasti. Tällöin morisuspari ikään kuin missaa lapsen vanhempien bailupanoksen. Ja häissä tarvitaan kaikkien jorauspanosta!

Ja loppujen lopuksi mun mielestä on ihan ok, että on olemassa tilaisuuksia, joihin vauva tai lapsi ei istu. En mä töihinkään lastani ota (onneksi!).

Totta kai lapsen voi jättää kotiin, vaikka hänet olisikin kutsuttu juhliin. Mun horinan pointti on kuitenkin se, että mua itseäni ei haittaa tippaakaan se, jos saan kutsun häihin, jotka ovat vain aikuisille tarkoitetut. Itse asiassa saatan olla tästä oikein tyytyväinen. (Mua tosin ei haittaa myöskään se, jos hääkutsu on vaikka vain mulle eikä Tikille, oon aika liberaali näissä: jokainen kutsukoon ne tyypit, ketkä haluaa tai mahtuu jne.)

Jos postiluukusta tupsahtaa hääkutsu, siitä kannattaa olla pelkästään iloinen ja riemuissaan, oli kutsun "ehdot" mitkä hyvänsä. Joten näin lapsen vanhempana annan "siunaukseni" teille kaikille hääpareille, jotka mietitte, kehtaatteko olla kutsumatta lapsosia häihinne: kyllä kehtaatte!

 

Oletteko olleet enemmän lapsellisissa vai lapsettomissa häissä?

 

En olekaan pitkään aikaan mainostanut Juliaihmisen FB-sivua. Nyt mainostan: Mene ja tykkää!

 

Katso myös:

Kesähäiden fiilistelyä

 

 

Share

Kommentit

kattungar
Kattungar

Pidimme omat häämme viime kesänä lapsettomina, vaikka olen itse äiti eikä minua lapset millään tasolla haittaa. MUTTA ajattelin juurikin näin, että teen "palveluksen" kaikille vanhemmille kieltämällä lapset häistä. (toki oma tyttömme oli mukana, mutta oman hoitajan kanssa). Jotenkin näin myös, että vilkas ohjelmatarjonta ja kaljahana olivat parempaa tarjottavaa pelkille aikuisille ;) Mutta muuten aivan sama munkin mielestä. Molempi parempi ;)

Juliaihminen
Juliaihminen

Juurikin näin! Mulla yhdet kaverit, joilla on kaksi alle 4-vuotiasta lasta, pitivät kanssa lapsettomat tuparit. Tietyllä tapaa se on oikeastikin palvelus lasten vanhemmille. Saa hyvän syyn hankkia se lastenvahti ja vähän humpuutella kerrankin :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä näkisin asian pikemminkin niin päin, että lapset on loistava tekosyy lähteä juhlista silloin kuin oikeasti huvittaa, muuten on paineita olla loppuun saakka, vaikka jo väsyttäisi. En muuten näe mitään ongelmaa olla häissä vaikka loppuun asti pienen lapsen kanssa, kunhan ne eivät ole mitkään ördäyshäät. Meillä vauva nukkui vaunuissa pareissakin häissä ja lähdimme ihan aikuisten nukkumaanmenoaikojen mukaisesti puolenyön aikoihin kotiin. Toisaalta isommat lapset voivat varmaankin valvoa vähän pidempään, jos juhlia ei ole ihan joka viikonloppu. Hankalin vaihe on varmaan joku 2-5, missä se rytmi ja rutiinit on aika tiukat.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mua suututtaa tällainen, että halutaan väkisin nähdä ihmisten elämän hankaloittaminen jonain palveluksena. Kyllä ne ihmiset, jotka haluavat juhlia ilman lapsia ja saavat lapsenvahdin, tulevat juhliin ilman lapsia, vaikka lapset olisivatkin tervetulleita. Sen sijaan kaikille niille, joille hoitopaikan saaminen on hankalaa, tällaisista kutsuista aiheutuu kauhea stressi, joko juhliin ei pääse tai sitten joutuu maksamaan itsensä kipeäksi hoitajasta ja pahimmillaan silti lähtemään jopa kesken ruokien päästämään hoitajaa kotiin, kun häiden aikataulu kuitenkin aina myöhästyy.

Juliaihminen
Juliaihminen

Ei se lasten kutsumatta jättäminen toki mikään palvelus ole, mutta mä olen sitä mieltä, että tällaisissa tilanteissa pitää pystyä ajattelemaan oman navan tai perheyksikön ulkopuolelta. Se joka järjestää ja maksaa häät (tai tuparit tai mitä näitä nyt on), saa päättää keitä juhliinsa kutsuu - musta se on itse asiassa todella yksinkertaista. 

Mutta joo, tätä voi toki aatella monelta eri kantilta. Mä itse ajattelen, että mun häät oli mun näköiset, jonkun toisen häät on hänen näköiset.

riik
3h+kasvimaa

Meillä oli aikuisille tarkoitetut häät yhdeksän vuotta sitten. Kutsuttavien piirissä ei ollut kovin montaa lapsellista mutta tiedän, että muutama lapsellinen pahastui tästä. Yksi tokaisi, että en ikinä keksisi moista rajoitetta jos minulla olisi omia lapsia. No nythän minulla on ja saattaisin silti järjestää lapsettomat häät. Ja menisin ihan erityisen mielelläni juhlimaan lapsettomiin häihin. En ymmärrä sellaista, että perheellisenä on pakko mennä joka paikkaan koko perheen voimin. Mun mielestä aikuiset voi ihan hyvin mennä juhliin kaksin. Hoitopaikka-asiat voi tietty olla haastavia, ymmärrän sen.

On erilaisia juhlia ja koko perheelle suunnatut häät on ihana tapahtuma. Mutta aikuisten juhlat on nekin oikein käypä idea.

Juliaihminen
Juliaihminen

Musta on ihan mukava huomata, että jotkut mielipiteet eivät muutu lapsen saamisen myötä - päinvastoin, ne vain vahvistuvat. 

Nämä ovat jotenkin niin hirmu herkkiä juttuja. Siitä tulee ihan kaamea olo, jos omilla häillään loukkaa jotakuta ystäväänäs. Sitä haluaisi, että häihin liittyisi vain positiivisia asioita. Mutta sitten taas, on vain pakko vetää omat rajat ja toivoa, että ihmiset ovat ymmärtäväisiä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mun mielestä aikuisten juhlat lakkaa olemasta hyvä idea siinä vaiheessa, kun ne aiheuttaa jollekin vieraalle ahdistusta ja mielipahaa. Toki omassakin kaveriporukassa voimme yhdessä sopia tyttöjen illoista, pariskuntailloista ja perhejuhlista, mutta jos häitään ei järjestä niin, että yhdessä kaikkien vieraiden kanssa mietitään kaikille kiva ilta, on aika iso riski, että kutsu aiheuttaa enemmän harmia kuin kutsumattomuus. Mikään ei ole pahempaa kuin epäkutsu (eli kutsussa jotain reunaehtoja, jotka tekevät osallistumisen mahdottomaksi).

Laura/ Tässä kaupungissa tuulee aina (Ei varmistettu) http://tassakaupungissatuuleeaina.blogspot.fi

Mä en ole ikinä ollut lapsettomissa häissä ja olen jotenkin aina kasvanut siihen käsitykseen ja kuvitelmaan, että häihin kuuluu lasten nauru, juoksukilpailut ja se, että se serkuista pienin aina nappaa sen sukkanauhan tai morsiuskimpun. Jossain vaiheessa lapset kuitenkin poistuvat paikalta ja sen jälkeen loppuporukka pääsee juhlimaan ihan aikuisten kesken. Omiin häihin ei tullut mieleenkään jättää lapsia kutsumatta. Se, ettei lapsia kutsussa erikseen kielletä, jättää valinnanvapauden vanhemmille: joko tulla koko porukka tai sitten hankkia lastenvahdin ja tulla aikuisten kesken. Mutta jokainen tehköön toki tyylillään ja päättäköön itse omista häistään. (Mutta jos saisin juuri nyt parhaalta kaverilta kutsun lapsettomiin häihin, niin kyllähän se oikeasti harmittaisi, sillä meillä ei lähipiirissä ole yöhoitopaikkaa - tai hoitopaikkaa ylipäätään - tuolle yksiveelle, jota ei ihan ventovieraallekaan voi hoitoon jättää.)

iidis
Varpain jaloin

Meidän häitä juhlitaan nyt huhtikuussa. Omasta takaa lapsia on 2 ja lisäksi meidän molempien sisarruksilta lapsia löytyy yhteensä 9 ja kun kaasoilla ja bestmaneilla on yhteensä 5 lasta, niin tuntuisi jo aika oudolta järjestää juhlat kokonaan ilman lapsia. Haluamme mukaan omat lapsemme ja uskon että mitä enemmän lapsia lopulta paikan päällä on, sitä paremmin he viihtyvät. Omille lapsille on palkattu tuttu hoitaja koko päiväksi ja muutenkin lapsille varataan kokonaan oma kabinetti, jonne roudaamme kyniä, värityskuvia, pikkuautoja yms. Näin myös ne ystävät, joilla ei ole mahdollisuutta saada lapsille hoitajaa juhlien ajaksi, pääsevät juhliin mukaan.

MUTTA sekä minä että puolisoni odotemme häiltä myös vapaata aikuisten kesken juhlimista, joten päätimme vieraittemme puolesta vetää rajan sille kuinka pitkään lapset ovat tervetulleita. Haluamme juhlia illan ilman omia lapsiamme ja haluamme viettää juhlaa ilman pelkoa pienten ihmisten jalkoihin jäämisestä tai nukkumaanmeno ajan ohittamisesta johtuvista väsymysraivareista. Alkuillasta lapset lähtevät kotiin ja tilalle saapuu lisää aikuisia jatkamaan juhlimista kanssamme. Ratkaisu on myös kompromissi vierasmäärän ja budjetin suhteen, sillä meillä ei muuten olisi ollut varaa kutsua kaikkia haluamiamme ystäviä (lapsilla tai lapsitta).

Osa ystävistämme on ilmoittanut saapuvansa kokonaan ilman lapsia, osa taas saapuu kokoperheen voimin, mutta lapset jätetään illaksi hoitajalle ja osa on päättänyt poistua juhlasta yhdessä lastensa kanssa.

Juliaihminen
Juliaihminen

Kuulostaa todella toimivalta systeemiltä! Ja nimenomaan tuo, että kyse ei ole mistään lapsi-inhosta tai siitä, etteikö lapsia haluttaisi paikalle, vaan ihan budjetti- ja tilarajoitteista

Ja onnea tuhannesti huhtikuulle, häät ovat niiiin ihana juhla! <3

iidis
Varpain jaloin

Kiitos <3 Kovasti on jo perhosia vatsassa!

Vierailija (Ei varmistettu)

Amen to that! Tämä asia tuntuu olevan sellainen, minkä suhteen ei ole ikinä hyvä. Joku haluaa nimenomaan mennä häihin ilman lapsia rentoutumaan ja viettämään aikuisten aikaa, joku toinen taas loukkaantuu kun ei saa tuoda lapsia mukanaan. Parempi siis, että jokainen pari tekee niin kuin parhaaksi näkee.

Musta tuli hääliberaali tutustuttuani vähän siihen, paljonko homma maksaa. Olin ennen sitä mieltä, että tottahan nyt tyttö- ja poikaystävät pitää kutsua ja sitä rataa, mutta toisaalta kun minut kutsuttiin avecina sellaisten ihmisten häihin, joita en ollut koskaan edes nähnyt, niin olihan sekin outoa. En mennyt. Ja sitten kun jo pelkkä ateria maksaa +40 e/hlö olematta edes mikään superuberluxus, niin en kauheasti paheksu jos sitä ei tarjota serkun viidennelletoista tyttöystävälle.

Pakko myös sanoa, että sosiaalityöntekijän sydäntäni nuo lapsettomat häät lämmittävät siinä mielessä, ettei siellä silloin ole vaahtosammuttimen mittaisten silmäparit katsomassa, kun "aikuiset vähän juhlivat". Olen tiukka kukkahattutäti ja ylpeä siitä, lapsen paikka ei ole sellaisissa valitettavan perisuomalaisissa häissä, joiden tärkein motto on, ettei viina ainakaan lopu kesken. Vanhemmat ovat tietysti lapsistaan vastuussa, mutta koska kaikki vanhemmat eivät tätä vastuuta pysty kantamaan tai täysin ehkä ymmärräkään asiaa, on juhlien järjestäjältäkin tuollainen ei lapsia -rajaus usein ihan hyvä. Omissammekin tulee luultavasti olemaan juuri tästä syystä.

Juliaihminen
Juliaihminen

Kyllä! Mun mielestä jokaisen hääkriitikon kannattaa järjestää omat häät, koska sitten alkaa tajuta niitä realiteettejä. Ja realiteeteillä tarkoitan sitä, että kuinka paljon masssia hommaan saa upotettua. Ne on oikeasti äkkiä satoja euroja, jos muutamatkin lapset kutsuu juhlimaan.

Itse olen siis varmasti joskus mussuttanut joistakin häistä, mutta omien hiäden järkkäämisen jälkeen mä olen maailman ymmärtäväisin häävieras, joka vain ihastelee ja päivittelee, miten ihanaa kaikki on.

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä juhlapaikka oli sellainen, että paikkojen määrä oli rajattu, mutta alle kaksivuotiaat olivat ilmaisia ja alle 12 puoleen hintaan. Eli itse asiassa lasten kutsuminen halvensi häitä huomattavasti. Tämä sopi minulle myös tosi hyvin, koska ajoin paljon tiukempaa linjaa aikuiskutsutuille eli pienempiä häitä kuin mieheni.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä taas nimenomaan toivoin, että vieraiden juominen häissäni jäisi vähemmälle, kun lapset olivat mukana ja meillä oli pöytiintarjoiltu illallinen, jonka kanssa neljä ravintola-annosta per nuppi. Toimi aika hyvin. Loppuillasta lapset käytännössä lähtivät koteihinsa ja baarista haettiin enemmän omia juomia (baari ei edes varsinaisesti ollut juhlatilassa). Mulle kyllä tulee aina vähän huono fiilis, kun kutsutaan jonnekin erikseen mainiten ilman lapsia tai avecia. Sen sijaan niin usein kuin mahdollista laitamme lapset hoitoon ja vietämme aikaa kahdestaan. On vain ikävä olo, jos lapseni eivät ole tervetulleita.

Vrase (Ei varmistettu)

Tiedäthän, että se, ettei lapsiasi kutsuta, ole henkilökohtainen loukkaus sinua kohtaan? Jotkin budjetit eivät vain anna myöden. En usko, että lapsesi olisivat syy sille, että lapsia kutsuta ylipäätään. Sama koskee avec-kutsua. Kaikilla ei ole mahdollista kutsua myös itse vieraan puolisoa.

Sanon tämän siksi, että häät järjestäneenä stressasin asiaa paljon, kunnes läheiseni muistuttivat minua tästä. Omat lapset ovat vanhemmilleen rakkaita, toisille muiden lapset saattavat myös olla stressitekijä. Sekään ei välttämättä ole henkilökohtaista, jotkut eivät vain koe viihtyvänsä pikkuihmisten seurassa.

Vierailija (Ei varmistettu)

On se sillä tavalla henkilökohtaista, että yleensä se on tarkoittanut, että juhliin osallistuminen on epävarmaa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Oikeastaan ei ole ongelma, että tunnetusti lapsivastainen tyyppi pitää lapsettomat häät (itselläni on yksi tällainen ystävä), mutta se kun lapsirakkaat ystävät, joiden on vielä luullut pitävän lapsiani läheisinä, lähettävät "ei lapsia"-kutsun, on kyllä loukkaavaa, mitä vielä korostaa, jos häissä kuitenkin on muita lapsia (pahimmillaan morsiuslapsia). Kehottaisin kyllä ihan kaikkia miettimään, että haluatteko varmasti juuri hääpäivänänne ihmisten katselevan ympärilleen ja miettivän, että miksi tuo sai poikaystävineen aveckutsun ja minun aviomiestäni ja lapsia ei kutsuttu. Itse kutsuin vain aivan lähipiirin ja kaikki luonnollisesti perheineen. Kuinka läheisiä te oikeasti olette niiden ihmisten kanssa, joiden puolisoita ette ole juuri tavanneet tai joiden lapset ovat teille stressitekijä?

iidis
Varpain jaloin

Meillä alkoholitarjoilu rajoittuu alkumaljaan ja 1-2 kaatoon viiniä ruokailun yhteydessä, koska emme halua omien tai sen paremmin vieraitteme lapsien joutuvan ihmettelemään humaltuvia aikuisia. Korkit avataan vasta illalla lasten lähdettyä. Kutsuun laitoimme tarkan kellonajan, jonka jälkeen juhlia jatketaan vain aikuisten kesken. Olemme myös tehneet kysyttäessä selväksi, että aikuisiksi ei lasketa sen paremmin teinejä kuin sylivauvojakaan.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mikä estää järjestämästä juhlia vaikka nyyttäriperiaatteella tai ravintolassa niin, että jokainen maksaa omat ruokansa? En viihtyisi vapaan viinan häissä ilman lapsiakaan. En oikeasti näe mitään muuta syytä järjestää lapsettomia häitä, kuin että lähipiirissä ei kertakaikkiaan ei ole lapsia tai että ei voi sietää lapsia, kaikki muut ongelmat on kierrettävissä. Valitettavasti monet fiksoituvat hääkliseisiin ja johonkin tiettyyn juhlapaikkaan ja unohtavat, mikä on tärkeintä.

Mrs M (Ei varmistettu)

Mua ei lapsettomat häät haittaa, ja jos olisin itse häät pitänyt, niin ne olisivat ehdottomasti olleet lapsettomat. Itse en ole ottanut omaa lasta mihinkään häihin mukaan, oli hänet kutsuttu tai ei. Olen myös ennen omaa vanhemmuutta osallistunut häihin, joissa lapsille oli tosi mukavasti järjestetty hääparin puolesta hoitajat/leikkitädit ja oma erillinen leikkialue - sekin oli tosi kivaa. Eli mulle kaikki ok, ja mielestäni se on vain ja ainoastaan hääparin asia, ketä juhliin kutsutaan. Omissa häissä on se hyvä juttu, että ne on hääparin juhlat, ja he saavat päättää miten heidän tärkeää päivää juhlitaan, eikä kenenkään tule siitä pahastua :)

Olen aiemman kommentoijan kanssa kuitenkin samoilla linjoilla siitä, että lapset eivät kuulu tilaisuuksiin, joissa käytetään reilusti alkoholia. Vaikka vastuu toki on lapsen vanhemmilla ja lienee kaikille järkeville ihmisille itsestään selvää, että vanhemmat eivät lapsen seurassa humallu (lasi tai pari on luonnollisesti ok), on häissä paljon muitakin aikuisia kuin lapsivieraan vanhemmat. Lapsi voi häissä nähdä useita humalaisia juhlijoita jo alkuvaiheessa iltaa, eikä se mielestäni ole silloin missään olosuhteissa lapsen paikka. Jos häissä on alkoholitarjoilua (öhh eli Suomessa about aina?), tulee mun mielestä olla ihan äärimmäisen tarkkana siitä, että lapset häipyvät viimeistään siinä vaiheessa, kun melutaso alkaa kohota lapsen näkökulmasta ikävällä tavalla ja ihmisten käytös alkoholista johtuen alkaa vähääkään muuttua. Tässä asiassa olen ehdoton, enkä kenellekään lapselle toivo että hän joutuisi kohtaamaan humalaisia ihmisiä (muualla kuin ehkä kadulla).

äitiyskoe
Äitiyskoe

Mun mielestä on ylipäätään ihanaa, jos voidaan selkeästi rajata joitain tilaisuuksia "vain aikuisille". Musta ihmisellä pitää olla oikeus määritellä omat häät ja muutkin itse järjestemänsä tilaisuudet haluamalleen kohderyhmälle, ja muut saa nyt vaan niellä sen jos se ei vastaa omia toiveita. Toiset haluaa lapsettomat häät, toiset kaverihäät, toiset juhlii sitten ihan koko suvun voimalla, ja usein juhlatila ja -budjetti tosiaan tuovat omat rajoitteensa. Ei tätä nyt pidä sotkea siihen että yhteiskunnassa yleisesti olisi ok tunkea lapset ja lapsiperheet kokonaisuudessaan jonnekin sivuun, ei todellakaan. Musta lasten pitää päästä ravintoloihin jne. Mutta toisaalta joskus sitä kaipaa hetkiä vain aikuisten seurassa - joskus haluaisi tavata omia kavereitaan, ei näiden lapsia, ja myös rentoutua vähän erityylillä kuin mitä se lapsiperhemeininki on. Siis aikansa ja paikkansa kaikelle ja musta olisi kivaa jos olisi kavereiden kesken muutenkin aina välillä ok sopia, että joku tilanne ei ole lapsille tarkoitettu, vaikkei oltaisikaan baarissa.

Varmaan ideaalitilanteessa voisi roudata koko jengin johonkin hotelliin tms, maksaa lapsenvahdit ja huolehtia, että jokainen voi olla loppuun saakka eikä kenenkään ilta keskeydy lapsen väsyraivareihin tai nukkumaanmneoaikaan, ei tarvitse huolehtia kyydeistä kotiin, jäädä pois koska ei ole varaa majoittua tms. Useimmilla meillä ei taida olla tällaiseen varaa, joten sitten pitää valita, mistä karsii jotta säilyttää sen itselle tärkeimmän osan. Se voi tarkoittaa että juhlatila on mummolle hankala, ettei joku pääse ulkomailta osallistumaan tai että jollain on hankaluutta lastenhoidon suhteen.

Nekkutyttoe (Ei varmistettu)

Täysin samaa mieltä, jokaisella pitäisi olla oikeus järjestää omannäköiset juhlat, varsinkin kun on kyse jostain niin henkilökohtaisesta kuin häät. Itse en aikanaan saanut ns unelmahäitäni (olisin halunnut pienet juhlat kaikkein lähimpien aikuisten kesken) koska mieheni halusi kutsua koko suvun ja appiukko melkein suuttui kun toin lapsiasian esille :D Ei ole kuulemma koskaan kuultukaan sellaisesta että ei häihin saisi lapset tulla! No, minä järkkäsin sitten lapsiperheille sivuhuoneeseen oman tilan jossa oli aikuisille oma pöytä (josta näki pääsaliin ja pystyi seuraamaan puheita yms, ei siis suljettujen ovien takana tarvinnut jälkikasvunsa kanssa hävetä) ja lapsille oma pöytä, värityskirjoja, saippuakuplia, Muumi-DVD läppärille ja muuta pientä. Eipä siinä, kivat oli juhlat ja tavoite eli naimisiin pääseminen toteutui :) Mutta aina sitä toivoisi että juhlien järjestäjällä olisi vapaus laittaa itsensä näköiset kekkerit.

Vierailija (Ei varmistettu)

On jotenkin kummallista, että monista kommenteista välittyy sellainen kuva, että häät ovat morsiamen juhla ja sulhanen on lähinnä tiellä. Itselleni oli todella tärkeää, että häät olivat meidän näköisemme pariskuntana. Myös äitini mielipiteet olivat minulle todella tärkeitä ja kullanarvoisia, kun toki halusin, että myös vieraat viihtyisivät ja tuntisivat olonsa tärkeiksi. Olemme molemmat mieheni kanssa sukurakkaita, kun taas läheisiä ystäviä minulla on vain kourallinen, miehelläni taas vähän isompi kaveriporukka. Emme muuten kutsuneet ketään sellaista, jotka itse eivät kutsuneet meitä juhliinsa pariskuntana.

naranja (Ei varmistettu)

Meillä oli pari vuotta sitten lapsettomat häät. Ehkä päällimmäinen syy oli se, ettei omia lapsia ole eikä juuri myöskään läheisillä ystävillä ollut vielä silloin. Sen sijaan joillakin sukulaisilla oli, mutta ei meille läheisiä lapsia. En ole millään tavalla "lapsi-ihminen". Siksi päätöksessä oli kyse mm. siitä, ettemme halunneet alkaa järjestää lapsille mitään erityistä ohjelmaa. Sen sijaan halusimme rauhalliset aikuisten juhlat, jotka muuten olivat myös hyvin iltapainoitteiset. En kokenut tunnontuskia asiasta, mutta tuli päätöstä kuitenkin punnittua pariin kertaan ennen kutsujen lähettämistä. Päätökseen vaikuttivat myös budjettisyyt ja juhlatila, johon mahtui hyvin rajallinen määrä ihmisiä. Häät olivat suhteellisen pienet. Kukaan ei harmitellut "lapsikieltoa" ainakaan suoraan päin naamaa. Jos juhlisin häitäni vasta nyt, pitäisi asiaa punnita aivan eri tavalla, koska nyt lähipiirissä alkaa jo olla enemmänkin pieniä lapsia.

Me kutsuttiin vieraat perheineen ja jokainen teki ihan itse päätöksen ottaako lapsia mukaan, miten juhlii ja koska poistuu. Mä en jaksanut ryhtyä kaitsemaan aikuisia ihmisiä ja hyvin ne osasi toimia!

Vierailija (Ei varmistettu)

Tää on kyllä ehdottomasti paras tapa toimia! Lapsiperheetkin on erilaisia ja aikataulut sellaisia, että paras lopputulos syntyy, kun kukin saa itse päättää millä porukalla tulee ja milloin lähtee. Tuntuu kyllä todella kummalliselta, että osalle vieraista ilmoitetaan jo kutsussa, että he eivät ole tervetulleita koko häihin, varsinkin kun pienet lapset ja vähintään toinen heidän vanhemmistaan lähtee muutenkin luultavasti kohtuullisen aikaisin.

Kao (Ei varmistettu)

Mä haastattelin meidän vieraat läpi ja kysyin et haluaako he lapsosensa mukaan häihin. Kaikki toivoivat aikuisten juhlia. Kyselyn syy oli myöhäinen vihkiaika (klo 17) ja laskin että pienten lasten kanssa meidän kaikki vieraat lähtisivät kesken häiden kotiin iltapuurolle ja nukutushommiin. Niinpä meille tulee sisarusten vähän vanhempia lapsia lukuunottomatta lapsettomat häät.

Meri* (Ei varmistettu)

Tämä kuulostaa varmaan tosi itsekkäästi, mutta omana juhlapäivänäni halusin todellakin vain keskittyä meihin, eikä tullut mieleenkään, että lapset olisivat olleet osa häitämme.

Häät, joissa on ollut lapsia ovat poikkeuksetta menneet mm. Kirkko- ja puheosuuksissaan pilalle lasten häiritsevän puheen/itkun/vaeltamisen takia ja erityisen kurjaa on, että erityisesti pikkulasten vanhemmat eivät juurikaan pääse nauttimaan itse juhlasta, tai edes muista siitä mitään, kun ovat koko ajan ravanneet Maisa-Pettereidensä perässä.

Häät ovat lisäksi niin iso investointi, että itse en venyttäisi jo muutenkin tiukkaa budjettia lasten tarpeiden osalta,vaan keskittyisin olennaiseen, mutta kukin tyylillään :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Itse olen nauttinut muiden häistä eniten lapsena ja myöhemmin nähdessäni lasten iloa. Humalaiset aikuiset sen sijaan ovat pilanneet monet häät, joissa olen ollut. Siksi omiin häihini halusin lapsia, aikaisen ajankohdan ja mahdollisimman vähän niitä känniääliöaikuisia. Olen myös huomannut, että ainakin omassa tuttavapiirissä lähes kaikki näyttävät viihtyvän juhlissa paremmin, kun heillä on puoliso (ja lapset) mukana, eivätkä juo niin paljon.

Vierailija (Ei varmistettu)

Moni asettaa vastakkain humalaiset aikuishäät ja ihanat lapsihäät. Aika mustavalkoista. Minun kokemuksen mukaan lapset eivät viihdy häissä ja lapsellisten pariskuntien aika menee lasten rauhoitteluun. Lapsettomissa häissä taas ei ole pakko kännätä enkä itse muista häitä, joissa näin olisi ollut. Ainakaan lasten tehtävän ei pitäisi olla toimia aikuisten antabus-kapseleina.

Vierailija (Ei varmistettu)

Whaat? "Lapset eivät viihdy häissä", itse viihdyin parhaiten häissä lapsena ja nyt lapseni rakastavat häitä, ja onkin aikamoinen selittely siinä, että miksei heitä juuri koskaan kutsuta. Muistan itsekin jo lapsena pahoittaneeni mieleni, kun minua ei kutsuttu jonnekin juhliin vanhempieni kanssa. Toki kukin saa pyrkiä tekemään häistään sellaiset kuin haluaa, mutta itseäni kyllä aina ihmetyttää tulla kutsutuksi jonkun ei-kovin-läheisen ihmisen häihin ilman lapsiani. Elämässäni ei oikeastaan ole ihmisiä, jotka olisivat läheisiä minun, mutteivät lasteni kanssa.

Juliaihminen
Juliaihminen

Tuo vastakkainasettelun mustavalkoisuus on hyvä pointti. Ei meidänkään häissä mitään ördätty, vaikkei lapsia ollutkaan. Eikä monissa ystävienikään lapsettomissa häissä.

Hahaha, lapsi antabus-kapselina -ilmaus ilahdutti kovasti :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Hyvä, että teillä on sivistynyt ja alkoholisoitumaton lähipiiri. Olin valitettavasti juuri ennen omia häitä ollut kaksissa häissä, joissa juotiin taskumateista pihalla ja vessoissa, enkä halunnut sellaista henkeä omiin häihini. Näissä samoissa häissä aikuiset ateistikaverit myös tirskuivat papin puheen aikana. Omassa avioitumisessa tärkeintä oli juridinen ja hengellinen ulottuvuus ja halusin pitää biletysulottuvuuden minimissä. Sekin vaikutti, että miehelleni nämä olivat jo toiset häät ja halusin vältellä hänen ensimmäisten häittensä teennäistä maalaisromanttista tunnelmaa viimeiseen asti.

Juliaihminen
Juliaihminen

Ymmärrän todellakin. Eikä alkoholin tarvitse välttämättä olla minkäänlainen osa häitä, olen ollut sellaisissakin hääjuhlissa, ja ovat olleet oikein onnistuneita.

Ja ateistikavereiden tirskumiselle todella suuri buu! Tuo nyt on vain silkkaa epäkohteliaisuutta eikä kunnioita hääparia yhtään, ankeaa!

Vierailija (Ei varmistettu)

Olin 17 kun isäni serkku meni naimisiin ja häät oli päätetty pitää lapsettomina. Pääsin kirkkoon mutta en juhlatilaisuuteen koska mut katsottiin lapseksi. Pari vuotta vanhempi isosiskoni ja molemmat vanhempani juhlivat koko illan kun minä istuin yöpaikassa yksin syömässä subia. Edelleen katkera tästä ja olisin NIIN toivonut et mun kohdalla ois voinu tehdä poikkeuksen... :(

Vierailija (Ei varmistettu)

Niinpä! En olisi voinut kuvitellakaan, etten olisi kutsunut silloin 9-, 14- ja 16-vuotiaita, rakkaita serkkujani häihini, heillä vielä näytti olleen tosi hauskaa. Omista häävieraskokemuksistani yksi parhaista on perhetuttujen häät, kun olin 16 v. Siellä oli majoituskin ja vielä aamiainen syötiin yhdessä.

Maija_______ (Ei varmistettu)

Nää on hankalia asioita, teit niin tai näin, niin joku ottaa henkilökohtaisena loukkauksena. Moni täällä näkee asian niin, että juhliin ois kuitenkin _mahdollista_ kutsua kaikki - näin ei todellakaan aina ole.

Mulla on tosi iso suku: esim. serkkuja on 15 ja kaikki kovia lisääntymään. Jos siis haluaisin kutsua esim. vain ne omat serkut perheineen, niin kasassa olisi 70 henkeä. Kyllä, luit oikein. 70! Mun ylppäreissä aikoinaan oli vain "lähisuku": vanhempien sisarukset perheineen, serkut perheineen, pakolliset vanhat (suvun vanhimmat, jotka nyt on ihan kohteliasta kutsua), pari perhetuttua, pari kaveria jne -&gt; näistä tuli noin 120 hlöä ja karsintaa tehtiin jo silloin. Mennään parin vuoden päästä miehen kanssa naimisiin ja ei todellakaan järjestetä mitään 250 hengen häitä, joihin "kaikki on kutsuttu". Oman kokemuksen mukaan 70-80 henkeä alkaa olla se sopiva määrä vieraissa, jos haluaa jokaisen vieraan kanssa viettää vähän aikaa (muutakin kuin kätellä eteisessä). Käytännössä tää sitten tarkoittaa, että suurella todennäköisyydellä lähes kaikki lapset jää kutsumatta, koska vierasmäärä pitää jotenkin rajata ja koen, että on tärkeämpää jakaa se oma suuri päivä tärkeiden aikuisten kanssa. Mun mielestä kutsunsaaja voisi yrittää miettiä tilannetta kutsujan näkökulmasta: kutsutulla ei välttämättä oo kokonaiskuvaa kutsujan lähipiiristä / rahatilanteesta /muista toiveista. Eli turhaa ylianalysointia ja itsekästä loukkaantumista voisi yrittää välttää :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Ymmärrän kokemuksesta, että iso suku ja erityisesti epäsuhtaiset suvut aiheuttavat keskustelun tarvetta häitä suunniteltaessa. Miehelläni on yli 20 serkkua ja puoliserkkua, joista monilla on puolisot ja omaa perhettä. En ole edelleenkään tavannut heistä kuin viisi. Kutsuimme häihin ne lähimmät serkut perheineen. Omat viisi serkkuani ovat minulle sen sijaan minulle läheisempiä kuin monet mieheni sisaruksista hänelle, heidät kutsuimme kaikki. Minusta on pienempi ongelma, että joku ei-läheinen vetää herneet nenään siitä, että häntä ei kutsuta kuin että jollain on tylsää häissäsi, koska hän joutuu tulemaan ilman perhettään. Mielestäni on aivan selvää, että avio- ja avopuolisot ja alaikäiset lapset kutsutaan aina, seurustelukumppaneista ne, jotka on tavattu. Yhdelle parhaista ystävistäni annoin pyynnöstä aveckutsun vaikka hän ei edes seurustellut. Minusta tässä ei edes ole mitään vaikeaa.

MinkaKP (Ei varmistettu)

Samoin ajattelen itse, ihan vaikkei meillä ole lapsia. Viitisen vuotta sitten kun menimme naimisiin häihin kutsuttiin lapsia (kummilapset, pari pienempää serkkua) ja heille järjestettiin ohjelmaakin paljon. Kutsussa kuitenkin ilmoitettiin, että juhlat jatkuvat vain aikuisten kesken siihen ja siihen aikaan. Valitettavasti muutamat eivät tätä ymmärtäneet. Itse olen tosi tarkka siitä, että lasten ei tule olla paikalla, kun ihmiset humaltuvat, vaikka omat vanhemmat olisivatkin selvänä. Ja vaikka ördäysjuhlia ei järjestetty, niin kun alkoa on tarjolla, on joku humalassa tai hiprakassa (eikä tässä aikuisten kesken ole mitään pahaa). Vieläkin ärsyttää tämä toiveen huomiotta jättäminen, vaikka toki syynä oli, että halusivat jäädä nauttimaan kivasta tunnelmasta. Ristiriitaista :D

deri (Ei varmistettu)

Olin viime kesänä "aikuisille" tarkoitetuissa hääjuhlissa, joissa eräs kolmen lapsen äiti kertoi lähes itkien kuinka ihanaa onkaan juhlia vain aikuisten kesken. Hänkin saa rauhassa bilettää sydämensä kyllyydestä. Jälkeenpäin ajattelin, että siihenkö tarvitaan erikseen kutsu, jossa lapset "kielletään"? Onko lasten kanssa lähteminen aina se ykkösvaihtoehto? Voisihan sitä ajatella hääkutsun saadessaan, että jeps, nyt heti aletaan hommaamaan lapsenvahtia ja lähdetään juhlimaan vain pariskuntana.

Vierailija (Ei varmistettu)

Joo, siis huhhuh, melkein suututtaa tollainen. Toki joillain on hankalammat lapsenvahtikuviot, eikä lapsia saa hoitoon kuin pakon edessä. Itse toivon kyllä aina lapsellisia kutsuja, jolloin voimme arvioida itse tilanteen mukaan, miten mieluiten haluamme asiat järjestää. Varsinkin sellaisina kesinä, kun häitä on lähes joka viikonloppu, on todella hankalaa, jos monet kutsut ovat lapsettomia. Meilläkin on käytössä 1-2 paikkaa, jonne lapset saa yöksi ja muutama ihminen, jotka suostuvat olemaan meillä myöhäisiltaan asti. Jos lapsenvahtikuviot eivät järjesty, jään ennemmin kotiin, kuin otan lapseni mukaan juhliin, jonne he eivät ole tervetulleita. En ole muuten ikinä ollut häissä, joissa lapsista olisi ollut jotain vaivaa kenellekään. Sen sijaan muutaman ihan parhaista ystävistäni häät ovat menneet minulta pilalle, kun olen joutunut vastentahtoisesti jättämään pienen lapsen hoitajalle ja kuitenkin lähtemään tyyliin kymmenen aikaan (ja siis sitä ennen vahtimaan kelloa) päästämään lapsenvahtia kotiin.

Kommentoi