Haluan, että tililläni on aina 5000 euroa

Juliaihminen

Heheheh, kyllähän sitä aina saa haluta. Totuus on kuitenkin tällä hetkellä vähän toinen. Mun säästötilillä ei juuri nyt ole viittä tonnia, vaan itse asiassa mun kaikilla omilla tileilläni on yhteen laskettuna 3560,39 euroa. Nyt, kun olen alkanut yrittäjäksi, mun suunnitelma on se, että mulla olisi aina 5000 euron puskurirahasto säästötilillä ja käyttötilillä aina joku pari tonnia. Kesän jälkeen säästötilillä on kaksi tonnia, joten nyt aion säästää taas niin pitkään, että mulla on viisi tonnia puskuria.

En tykkää sanasta puskurirahasto, koska siitä tulee mieleen aggressiivinen citymaasturi, jonka ulkoneva puskuri penetroituu viattoman jalankulkijan tomumajaan (koska jalankulkijat ovat aina viattomia, toisin kuin esimerkiksi pyöräilijät, nuo vialliset teiden tukkeet). Mä käytän sanaa fuck you -rahasto, koska niin teki myös Humphrey Bogart. Hän otti niin pitkään shaibaa naamaansa elokuvayhtiöiltä, että päätti lopulta perustaa itselleen FU-rahaston, jolloin ei ollut pakko hyväksyä elokuvayhtiön tarjoamaa huonoa roolia silläkin uhalla, että joutuu mustalle listalle eikä saa mitään töitä. (Tuohon aikaan Hollywood-näyttelijöillä oli elokuvayhtiöön huomattavan pitkät sopimukset, joiden ehtona saattoi olla vaikka "tee kaksi paskaa komediaa niin saat yhden taiteellisesti kunnianhimoisen roolin".)

Mun fuck you -rahaston pointti on sama. Okei, mulle harvoin tulee mitään ärsyttäviä työtehtäviä vastaan, kyse ei niinkään ole siitä. Sen sijaan tilillä olevat 5000 euroa mahdollistavat sen, että jos tulee tilaisuus uudelle kiinnostavalle projektille, josta ei kuitenkaan saa juurikaan rahaa (vaikkapa kirjan kirjoittaminen), niin mun on taloudellisesti mahdollista tehdä se, eikä kieltäytyä siksi, että muutoin joutuisin mieron tielle. Lisäksi puskuri helpottaa ainakin taloudelliselta näkökantilta pelkoa siitä, että elämässä käy jotain arvaamatonta (koska kyllähän sitä välillä käy). Jos oikeasti tarvitsen FU-rahoja, niin mulle ei ole ongelma myöskään käyttää niitä, kyse ei siis ole mistään pyhästä, ikuisesti koskemattomasta tilistä.

Jos käytän rahaa tosi säästeliäästi, niin pystyn elämään viidellä tonnilla miltei viisi kuukautta, ja se on pitkä aika. Summa tuo turvallisuutta ja vapautta, ja ennen kaikkea sellaisen omahyväisyyden hyrskäyksen sieluun. "Minullapa on viisi tonnia tilillä, tätä ei olisi 16-vuotias Julia uskonut!"

Eräs jenkkitaloustieteilijä David Bach on sitä mieltä, että 20–30-vuotiaalla pitäisi olla puskuria kolmen kuukauden menoja vastaava summa, 30–40-vuotiaalla 3–6 kuukauden summa, 40–50-vuotiaalla 6–12 kuukauden summa, 50–60-vuotiaalla 12–24 kuukauden summa ja yli 60-vuotiaalla 3–5 vuoden summa. Suositussumma suurenee hänen mukaansa siksi, että myös ihmisten menot kasvavat vanhetessa. En kyllä ole tästä täysin samaa mieltä, koska jossain vaiheessa esimerkiksi mahdollinen asuntolaina on luultavasti maksettu.

Bachin teorian mukaan minulla pitäisi siis olla noin 4500–9000 euroa tilillä (kuten olen kertonut, mun kuukauden tavalliset nettokulut ovat noin 1500–1700 euroa). Se on jo aika iso summa. Toisaalta: kyseessä on amerikkalainen tyyppi, ja Yhdysvalloissa ansiosidonnainen ja sosiaaliturva menevät ihan eri tavoin kuin Suomessa. (En edes tarkalleen tiedä, miten ne toimivat siellä.)

Viisi tonnia on tietenkin tosi iso raha minulle, ja niin se on myös suurimmalle osalle suomalaisista. Äsken uutisoitiin, että Suomen yleisin ansio on 2500 euroa kuussa. Kyseessä on siis kokoaikatyötä tekevien palkansaajien kokonaisansio (eli summa sisältää palkanlisät, ylityöansiot ja muut luontaisedut, tosin ei lomarahoja). Tästä summasta voi olla hankala säästää rahaa puskurirahastoon, jos on vaikka lapsia, isot asumismenot tai paljon velkaa. Etenkin, kun usein tulee joku ylimääräinen meno, vaikkapa pesukone menee rikki tai pitää ostaa kasvupyrähdyksen kokeneelle lapselle yhtäkkiä uusi vaatekerrasto. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei siis todellakaan ole saarnata, että kaikilla pitäisi olla viisi tonnia säästössä. Ihmiset tulevat niin erilaisista tilanteista, ja tiedostan omalla kohdallani olevani aika etuoikeutettu kanttura, kun mulla on energiaa ja mahdollisuuksia säästää rahaa näin.

Oikeastaan en minäkään ole saanut mun kahden tonnin nettopalkastani säästettyä hirveän nopeasti tuota summaa, mutta tykkään asettaa itselleni taloudellisia tavoitteita. Sitten voin taas kehua itseäni, kun aikanaan saavutan ne. (Itse asiassa nyt kun olen aloittamassa yritystä, en vielä täysin tiedä, millainen nettopalkka mulle muodostuu verojen, YEL:in ja muiden kulujen jälkeen. Loppusyksy tulee olemaan vähän hakemista ja summa vaihtelee kuukausittain.)

Ajattelin laittaa itselleni tiukan tavoitteen ja pyrkiä siihen, että jouluun mennessä säästössä olisi viisi tonnia. Kattellaan!

 

Jos teillä on fuck you -rahasto, niin paljonko pyritte pitämään siellä rahaa? Miksi juuri tämä summa?

 

 

Lue myös:

Miksi olen alkanut puhua rahasta?

Huolehdin lapsena rahasta paljon

Toukokuun menot: 1615,4 euroa

 

 

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA // JULIAIHMINEN INSTAGRAMISSA

 

 

Share

Kommentit

paulahelena
ALUAP

Mä haluisin, että käyttötilillä olis aina tonni ja säästössä vähintään 5k. Nyt käyttiksellä on vajaa 400€, koska oon hummaillu menemään suomidesignkaupoissa, ja säästössä vajaa 4k ku puol vuotta sitten ostettiin auto enkä oo vielä saanu kerryteltyä rahoja takasin. Oon kyllä saamassa veronpalautuksia 2k eli tilanne korjautuu pian!

Juliaihminen
Juliaihminen

Joo, mä olen saman tyylinen rahankäyttäjä, eli välillä voi hummata itselleen vähän designiä, mutta sen jälkeen taas otetaan pieni säästökuuri, jotta päästään tavoiterahamäärään tilillä :) Näin elämästä voi sekä nauttia että elää taloudellisesti turvattua elämää.

Blue Peony (Ei varmistettu)

Mnulla on aina muutama tonni ylimääräistä säästötilillä ihan siksi, että jokin yllättävä menoerä ei aiheuttaisi katastrofia. Tosin kutsun tiliä Chianti-tiliksi, koska ajatus, että säästelee rahoja Italiassa vietettäviä eläkepäivien talvia varten on mukavampi kuin se, että joutuu ehkä ostamaan uuden pesukoneen. Ainakaan en aio koskaan pitää 8000 euron pottia hautajaiskuluihini, kuten äitini tekee! Asuntolainan olen nyt maksanut, mutta taloyhtiössä on ollut isoja remppoja, jotka olen maksanut pois omalla lainalla reilussa vuodessa (tässä kuussa menee julkisivuremontin viimeinen erä, jee!), ja seuraavaksi on suunnitelmissa nipistää pesämuna sijoitusasuntoon. Laskeskelin, että sen pitäisi onnistua parissa vuodessa, ja kun lapsi sitten muuttaa kotoa, muutan sitten itse siihen asuntoon elämään kulturellin keski-ikäisen sinkkunaisen elämää.

Juliaihminen
Juliaihminen

!!!! Nerokasta brändätä säästötili Chianti-tiliksi! <3

Ja purskahdin ääneen nauruun, kun luin tuosta 8k hautajaistilistä, mahtavaa! :D (Ja siis toki kaikki kunnioitus äidillesi, tämä siis täysin hyvällä, jotenkin niin liikkistä!)

Mutta ylipäänsä, erinomaiset rahankäyttöidikset sulla lähitulevaisuudessa! :)

Blue Peony (Ei varmistettu)

Olen minäkin vuoroin nauranut, vuoroin pudistellut päätäni tuolle äidin hautajaispotille. Olen myös pyytänyt, että hän kertoisi selkeästi, millaiset maahanpanijaiset niillä rahoilla pitää järjestää... itse olen tehnyt ruumiinluovutustestamentin, ja sain vasta sen tehtyäni tietää, että silloin saa ilmaisen kuljetuksen ja tuhkauksen, joten säästän jatkossakin asioihin, joista voin nauttia elinaikanani! Sukupolvierokysymys tämä varmaan on.

Blue Peony (Ei varmistettu)

Olen minäkin vuoroin nauranut, vuoroin pudistellut päätäni tuolle äidin hautajaispotille. Olen myös pyytänyt, että hän kertoisi selkeästi, millaiset maahanpanijaiset niillä rahoilla pitää järjestää... itse olen tehnyt ruumiinluovutustestamentin, ja sain vasta sen tehtyäni tietää, että silloin saa ilmaisen kuljetuksen ja tuhkauksen, joten säästän jatkossakin asioihin, joista voin nauttia elinaikanani! Sukupolvierokysymys tämä varmaan on.

Vierailija (Ei varmistettu)

Jouduin tuossa muutama vuosi sitten järjestämään hautajaiset yhdelle läheiselle, ja yllätyin pakollisten hautajaiskustannusten määrästä. Useampi tonni se oli, vaikkei mitään prameaa arkkua tai isoja juhlia haluttu. Hautapaikka, arkku, kuljetus, haudan avaus, nurmikon uudelleen istutus, hautakivi, haudan hoitosopimus, kahvit ja pullat, kukat yms. ovat yllättävän tyyriitä. Hautauskulut maksetaan yleensä vainajan varoista, mutta jos niitä ei ole, voivat läheiset hakea sossulta hautausavustusta. Siinä kaiken rahapyörityksen keskellä kävi kyllä itselläkin mielessä hautauspotin kerääminen. Ihan vain ettei kuolemani olisi ainakaan taloudellinen rasite läheisilleni.

Blue Peony (Ei varmistettu)

Totta on, että kyllä hautajaisiin saa rahaa kulumaan, vaikka ei isoja järjestäisikään. Meillä on kuitenkin aikoinaan ainaishallintaan hankitut sukuhaudat, joista ne hankkinut isoäitini isoäiti kuulemma tapasi sanoa, että on tehnyt suvun parhaat kiinteistökaupat. Hän teki myös ainaishoitosopimukset kertamaksulla. Vastaavia sopimuksia ainaishallinnasta tai -hoidosta ei enää tehdä, joten emme voi kuin kiitellä häntä hyvästä diilistä. Eli noita kustannuksia ei äitini kohdalla tule olemaan, ei liioin kukkia, koska niitä emme hautajaisissa käytä, tai nurmikon istutuksia, koska kyseessä on hiekkapintainen hauta ja uurnalle riittää pieni kuoppa, jonka saa itsekin kaivaa (näin teimme isoisäni kuollessa muutama vuosi sitten). Vanhasta kivestä olemme sopineet, ettei siihen enää laiteta uusia nimiä. Sukukin on käynyt todella pieneksi, joten äitini saattojoukon suuruus tulee aikanaan todennäköisesti olemaan tasan neljä ihmistä. Joten kyllä kahdeksan tonnia on hieman ylimitoitettua... Lisäksi olen yrittänyt äidilleni sanoa, että sisareni ja minä huolehdimme kyllä kuluista, joten hän voisi hyvin nauttia rahoistaan eläessään.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihanan taloudellisesti hoidetut hautajaiskulut :) Mulle tuli hautausta järjestäessäni vähän samanlainen rahastusfiilis kuin hääbisneksestä. Mutta kerranhan sitä vain kuollaan.

Kanelibasilika

Täällä myös, mutta "Meksikonmatkatili", vaikka en ainakaan lähiajoille suunnittele Meksikon matkaa. Tuntuu kuitenkin kivemmalta laittaa rahaa säästöön MEKSIKOA varten kuin pahaa päivää. Samainen säästötili kuitenkin pelasti pahat päivät viime syksynä ja tänä keväänä, kun yllättäviä pakollisia ja inhottavia kuluja tuli yhdellä rytinällä. Onneksi samasta riitti vielä vähän matkustamiseenkin, vaikkei ihan Meksikoon asti. Nyt työn alla on säästää tilille taas vararahasto, toivottavasti onnistuu :) 

Juliaihminen
Juliaihminen

Hahaha, on kyllä nerokasta brändätä itselleen säästötili kunnolla. Joku "pahan päivän vara" pitää just sisällään ajatuksen, että sitä pahaa päivää tässä jollain lailla koko ajan venailtaisiin, mikä ei nyt ole suoranaisesti motivoiva ajatus.

iidis
Varpain jaloin

Mulla on sama tunne. Haluaisin sen 5000 säästöön varmuuden vuoksi. Lisäksi haluaisin säästää sivuun "toimintatonnin", jonka turvin voi korjata sen hajonneen pesukoneen yms. (tai hankkia uuden talvitakin, kun sellainen tarve koittaa). Pidän tuota turvapatja-rahastoa arvossa jo ihan senkin vuoksi, että taidealalla työt on useimmiten pätkissä ja vaikka nyt olisikin hyvä meininki ei tulevaisuudesta voi olla 100% varma.

Totuus on kuitenkin se, että säästötilillä on tällä hetkellä naurettavat 120€ viime kevään häiden ja kesällä työpaikan vaihtamisen väliin jääneen palkattoman kuukauden seurauksena, eikä sitä toimintatonniakaan ole sen paremmin. Olen kuitenkin ylpeä siitä, että saimme maksettua meidän häät kokonaan säästöillä ilman lainarahaa. Nyt maksan sitten taas hiljalleen tätä henkistäkassavajetta kokoon.

Juliaihminen
Juliaihminen

Musta nämä on just semmosia hommia, jotka elää koko ajan. Eli rahee pitää kyllä käyttää silloin, kun sitä oikeasti tarttee, eikä tuntea siitä mitään syyllisyyttä.

Mun mielestä häät on erinomainen syy käyttää rahnaa, sillä sai niin kivan muiston ja kokemuksen itselleen :)

Tykkään myös "toimintatonnista"!

Tica
pied-à-terre

Miulla on vaikka mitä rahastoja, kuten "valmistumisen jälkeen niin pitkälle kun pääsee" -rahasto ja "laitan opintolainan tänne että se on säästössä eikä käytössä" -rahasto, mutta periaatteena ihan vitsailematta yritän aina pitää säästötilillä niin paljon rahaa, että jos vaikka perheenjäsenelle käy jotain voin hetkenä minä tahansa ostaa lennot Suomeen tai Yhdysvaltoihin (perhe vähän kaikkialla).

Kunhan olen taas takaisin työelämässä enkä opiskelija pyrin pitämään kaksi säästötiliä: yksi jolta saa käyttää kunhan raha menee muistoihin ja toinen joka on asuntoja tai eläkettä varten.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mulla oli pitkään säästötilillä aina n 4000 mutta koska ikinä sille ei vielä ole ollut käyttöä, niin lasken sen nyt kolmeen tonniin. Se + silmälasibudjetti sieltä siis tällä hetkellä löytyy. Olen pyrkinyt pitämään siis n 2 kk tulojen verran tallessa, mutta ehkä parempi pitää 2 kk menojen verran ja siihen 3000 riittää mainiosti!

tuhkaajakonfetteja (Ei varmistettu) https://www.livli.fi/tuhkaa-ja-konfetteja/

Meillä ei tällaista puskuria löytynyt. Olen 29-vuotias yhden lapsen äiti, valmistuin viime keväänä erityislastentarhanopettajaksi. Tein vielä kesän gradua hiki päässä, kun mies teki töitä, että saatiin järjestettyä muutto toiselle paikkakunnalle, oli pakko pitää kahta vuokra-asuntoa hetki, että saatiin asunto ja miehen työnteko oli mahdollista. Mun oli tarkoitus aloittaa työt elokuussa, kun mies on tienannut niin paljon, että ei voi enää syksyllä nostaa opitnotukea ja no, hänellä oikeastaan myös tukikuukaudet on käytetty.

Sairastuin vakavasti kesällä ja en päässytkään aloittamaan töissä. Saan Kelasta minimisairauspäivärahan. Meillä on asp-tili, joten vaikka tulot on mun sairauspäiväraha + asumistuki + lapsilisä, niin ei olla oikeutettuja toimeentulotukeen. Asuntosäästöt hupenee nyt elämiseen. Tää on tosi perseestä, ollaan opiskelijoina säästetty ja nyt ne rahat menee. Välillä on käynyt mielessä, että parempi olis jos ei oltais säästetty ollenkaan, niin saatais nyt sitä toimeentulotukea.

Toisaalta nyt ei olla ihan täysin tukien varassa. Aika ristiriitaiset ajatukset jokatapauksessa koko näistä puskurirahasto-hommista :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä on vähän samantapainen tilanne. Säästettiin köyhinä opiskelijoina asp-tilille mukava potti ja vielä pieni puskurirahastokin. Sniiduiltiin ihan kaikesta, oman kodin haave kannustimena. Elettiin säästämisen takia suoraan sanoen tosi ankeasti, vaikka parempaan olisi ollut varaa.

Sitten iski sairastuminen, työkyvyttömyys ja kuntoutus. Nyt ollaan eletty niillä asuntpasäästöillä. Parin kuukauden päästä nekin on loppu, sitten saadaan toimeentulotukea.

Pakko myöntää, että se pihistely kaduttaa. Olisinpa matkustellut, kun se vielä terveydenkin kannalta oli mahdollista.

Vierailija (Ei varmistettu)

Loppukaneettina piti vielä sanoa, että jälkiviisaana toivon, että olisinpa osannut suhteuttaa säästämisen omaan tulotasooni.

Juliaihminen
Juliaihminen

No just tämä! Tosi hyvä, että toit tämän näkökulman keskusteluun. Tämä on superhankala juttu, kun tässä jotenkin rankaistaan ihmistä väärin perustein. Käsittääkseni jos teillä olisi jo se aspilla ostettu asunto, siitä ei tarvitsisi luopua toimeentulotukea varten. Kuitenkin kun se on vielä rahana, joutuu käyttämään säästöjä eikä tukia tipu :(

Eli ymmärrän todellakin, miksi tästä on ristiriitainen fiilis!

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä haluaisin, että mun ja miehen yhteisellä säästötilillä olis aina perheen äkillisiä menoja varten neljä tonnia. Omalla tililläni pyrin pitämään 5-10 tonnia puskurirahaa, että hädän tullessa voin elellä sen puolikin vuotta ilman palkkatuloja. Vähintään yhden kuukauden palkka mulla on aina ollut tilillä (useimmiten 2-3), koska mä en vaan pysty elää rillutellemaan niin, että tilin saldo näyttäisi vain jotakin satasia tai kymppejä. Mieluummin oon vaan ostamatta yhtään mitään.

Mimimii (Ei varmistettu)

Tavoite on 3000€ ja se pitäisi täyttyä ennen joulukuuta. Sitten on rahastot yms ja viime kuussa avasin "humputtelusäästön" johon siirrän välillä kympin joskus kaksi ja sieltä saa käyttää surutta vaikka vaatteisiin tai meikkeihin. Kun 3k tulee täyteen jatkan säästämistä tilille ja humputteluun mutta suurempi osa menee sijoituksiin (josko kohta "saan" ostaa niitä osakkeita?!).

Tiia S (Ei varmistettu)

Säästötililläni oli ensin joku tavoite ja kun se täyttyi, niin jatkoin vain säästämistä. Nyt kun säästössä on 12 000 €, aloin purkaa sitä sijoittamiseen. En vielä tiedä kuinka paljon uskallan pelata ja minkä verran jätän korottomalle tilille lojumaan. Käyttötililläni haluan pitää vähintään 1000€. Käytännössä sielläkin roikkuu yleensä n. 3000€, mutta nyt hoitovapaan alkaessa summa alkaa huveta. Toivon pääseväni köyhäilyllä mahdollisimman pitkälle ennen kuin joudun turvautumaan säästöihin.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mulla on omalla puskuritilillä tavoitteena aina +10 000 e ja tätä tiliä käytän myös matkarahastona. Säästän, mutta myös tuhlaan, koska elämä on nyt. Esim. tykkään käydä ravintoloissa, mutta kertoja olen vähentänyt ja toisaalta lisännyt sitä, että kotiruoka on aiempaakin edullisempaa.
Pienituloisenakin sain säästettyä jonkun verran, mutta se edellyttää menojen tarkkaa läpikäymistä ja priorisointia. Suomen yhteiskunta ei kyllä kannusta pienituloisia säästämään, koska säästöt ja omasta taloudesta huolehtiminen vähentää tukia nyt tai tulevaisuudessa, kun taas niiden kohdalla, jotka tuhlaavat kaiken, yhteiskunta tulee apuun. Tietenkin ihminen on ensis
Ja joo, en pidä itseäni varsinaisesti "etuoikeutettuna kantturana", vaikka mulla tällä hetkellä on talous hyvässä balanssissa. On toki hyvä tiedostaa, että asiat on ainakin tällä saralla hyvin, mutta musta tuo etuoikeutettu- painotus joka välissä alkaa kuulostaa jo lesoilulta. Minulla on todella hyvätuloisia sukulaisia, jotka puhuvat vähän samaan tyyliin meidän perheelle eivätkä aina kovin hyväntahtoisesti, joten ehkä siksi olen allerginen tälle puhetyylille. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Haluan, että minulla on ainakin 5-10000€ säästössä, milloin mihinkin; pahan päivän varalle, asuntoa, autoa ja viimeisimpänä hoitovapaata varten olen säästänyt. Hoitovapaata meni ja palasin töihin, edelleen 15k€ säästötilillä.:O Oikein hävettää, että en osaa sijoittaa rahoja (en uskalla, kun osakkeet on nyt niin korkealla) enkä toisaalta viitsi kaikkea laittaa ylimääräisiin asuntolainalyhennyksiinkään. Lapsenkin olisin voinut pitää vielä pidempään kotihoidossa rahan puolesta, siitäkin on huono omatunto. Mutta siis, tavoitteena olisi maltillinen puskurirahasto, eikä tällaista taloustyhmän korottoman tilin potti.D:

Annallalaa (Ei varmistettu)

Mä koitan aina pitää vähintään yhden kuukausipalkan verran rahaa säästössä. Tällä hetkellä ku opiskelen toista vuotta ilman opintotukea (ihan syvältä muuten, ei paljoo fiilistellä huolettomia opiskelijapäiviä) niin se on about tonnin, mutta oon kelannu et saa ainakin kuukauden tai kaksi pelivaraa jos kaikki kosahtaisikin ja vaikka työt loppuis ku seinään. Olenhan myös tuntipalkkalainen nollatuntisopparilla! Mikä on ihan hyvä diili näin opiskellessa, mutta luo tietenkin vähän epävarmuutta.

Sit ku oon kokopäiväduunissa taas niin säästän varmaan maanisesti kaiken ylimääräsen :D Oikeesti mulla taitaa olla lähemmäksi kaksi tonnia eri tileillä (asun ulkomailla ja osa rahoista on Suomessa), mutta piilottelen niitä iteltäni niin voin sitten yllättyä iloisesti!

Mä tuun aika pienituloisesta perheestä ja oon matkustanut ja opiskellut tosi pitkään niin en oo vielä päässy tähän kesiluokkaiseen elämään kiinni, mutta se on selkärangassa että pitää olla jonkinlainen puskuri... Nyt kun kolmikymppisenä ei enää niin helposti voi mennä takaisin äidin ja isän luokse takaisin :D

Mmaaret (Ei varmistettu) http://piposilmila.fi

Hyvä postaus! Mulla oli tavoite: säästää rahaa sapattivapaata varten niin että voisin räpätä koko vuoden hiihtopummina ja trävellerinä menemään. No se onnistui (joku ois saattanut käyttää saman rahan ensiasunnon 10% säästöosuuteen, mutta sai sen noinkin kulumaan..). Sitten tapahtui jotain. Palasin samaan työhön, samalla palkalla, mut yhtäkkiä kaikki raha häviää vaan sormien välistä. Siis se sama josta aiemmin laitoin säästöön jopa 50%! Kiitos sun blogin, olen tajunnut, että tämän suhteen pitää kyllä tehdä joku ryhtiliike, mutta toistaiseksi tulokset on olleet aika samat kuin "joo mä aloitan kuntosalilla käymisen ensi maanantaina" -hankkeilla.

Stranger123 (Ei varmistettu)

Mulla on tunnarit Lilyyn mutta en halua julkisesti kertoa paljonko mulla on säästössä rahaa. Olen ollut nyt ulkomailla töissä 10kk ja säästänyt täällä noin 13t euroa. Asp-tilillä on 30t ja käyttötilillä 800e. Säästötilillä on muistaakseni 6-8t. Olen 27v. Omaan asuntoon on ilo säästää! Olen asunut viidessä eri ulkomaassa vuosien mittaan joten onneksi säästömaratooni ja kaukokaipuu eivät ole sulkeneet toisiaan pois.

Juliaihminen
Juliaihminen

Ihan superhyvä! Tuolla saa ostettua jo aika mässyn kämpän sitten, kun tiedät mistä kämpän ostaa! (Aspilla ei harmi kyllä voi ostaa sijoituskämppää :D)

Ja hei muuten, tosi kiinnostava pointti, ettet halua kertoa julkisesti säästöistäsi. Mua kiinnostaa tosi paljon tietää, että miksi et? Mä siis tajuan tämän tosi hyvin enkä millään tavalla paheksu sitä, mutta noin yleisesti ottaen haluasin jotenkin päästä käsiksi tähän, että miksi itse ei halua kertoa niitä :)

 

Sesamamukavierailija (Ei varmistettu)

Saattaa käydä niinkin, että ei tarvitse ottaa lainaa ollenkaan, jos päädynkin hankkimaan jonkun 60 000 pikkukylän kaksion.. :D Mutta juu, koen, että jos esimerkiksi mun veli tietäisi jemmoistani, se ja sen koko perhe ottaisi elämäntehtäväkseen tietynlaisen halveksumisen jos esimerkiksi palaan Suomeen ja joudun olemaan tovin työttömänä ja nostamaan hetken niitä pikkuruisia työttömyyskorvauksia. Vaikka aivan yhtä lailla olen maksanut veroja Suomeen ja ulkomailla ollessani olen maksanut maan tapojen mukaisia veroja myös. Rakastan rutiineja ja työntekoa ja mun suurin pelko on nimenomaan työttömyys, minkä takia en Suomessa pariin vuoteen ole ollutkaan.

Suku kokee myös katkeruutta siitä, että olen elänyt oman tapani mukaan ja toteuttanut haaveitani, jotka ovat erilaisia kuin heidän. Tämä on jotenkin niin omituista ja epäreilua toimintaa heidän puoleltaan, että sitä on yllättävän vaikea edes selittää! Opiskeluaikoina sain jatkuvaa kritiikkiä osaksieni, kuinka kehtasin nostaa "toisten rahoja" aka opintotukea heidän mielestä turhaan paskaan ammattikorkeakoulututkintooni. Mutta aivan ehdottomasti heidän mielestään mun kuuluisi näillä säästöillä ostaa esimerkiksi suvun lapsille kalliita lahjoja, "kerran sillä on rahaa". Toisaalta tällä hetkellä kun elävät luulossa, että olen ihan 'suu säkkiä myöten', saan sitä samaa halveksuntaa, koska "kohta se on kolmekymmentä ja huidellut vain maailmalla eikä kerryttänyt mitään pesämunaa". Olipa miten hyvänsä niin aina se on väärin joillekin, heh.

Tällaisessa ankeassa ilmapiirissä on siis paras olla ihan hipihiljaa näistä asioista. Noin muuten kyllä kannatan avoimuutta! Äitini on poikkeus ja tietää suunilleen (ei tarkkoja summia) ja nämä persesudit käsittävät onneksi vain muun suvun. :D

säästäväinen (Ei varmistettu)

Mä niin samaistun tähän kommenttiin! Oon aina ollut tosi pienituloinen, mutta ollaan miehen kanssa tosi hyviä rahankäyttäjiä ja säästetty, summat on melkeen samat ku sulla (30t asp:llä, noin 15t muita säästöjä). Haluaisin olla avoin ja paljastaa, miten näinkin "köyhänä" voi säästää noin paljon, mutta kun tuloksena olis sukulaisten hyökkäys päälle (jo nyt osa yrittää lainata rahaa tms, vaikka niillä on isommat tulot kuin meillä, mutta niillä on myös isommat menot). Me ollaan säästetty minimoimalla menot ja valitsemalla tietty elämäntyyli, niin tuntuu tosi hassulta ja vähän pahaltakin, että meille ollaan kateellisia, kun jotkut luulee, että meillä on tosi paljon rahaa... (ja niin onkin, koska ollaan säästetty)

Ajatus on tärkein

Huoh. Oon seitsemän vuotta ollut opiskeleva kotiäiti. Laske siitä, paljon on säästössä rahaa :D no valmistuin sentään välissä ja viime vuoden olin työtön kotiäiti. Nyt taas opiskeleva, koska why not.

Olis hienoo, jos ois rahaa. On myös ollut hienoo, kun on ollut mahdollisuus olla lasten kanssa kotona. Surettaa, että nuorin joutuu jo 2-vuotiaana päiväkotiin ihan kunnolla, kun muilla on ollut mahdollisuus olla suurimmaksi osaksi kotona.

Kummasti elämä on kantanut ilman niitä rahastojakin, vaikka tilillä välillä on ollut vain kaksinumeroinen summa. Maailman parasta saada viimeinen opintotuki alkukuusta, valmistua loppukuusta ja olla niin raskaana, ettei kukaan huoli töihin eikä itseäkään hirveesti edes kiinnostanut niissä vaivoissa. Open töitäkin oli aika vähän tarjolla kesä-heinäkuussa. Mutta siitäkin selvittiin. Ja nyt haaveilen, että löytyisi hoitovapaan päätteeksi kiva työ, josta sais sellasta palkkaa, että ei vituttais ostaa kolmia talvikenkiä uutena, kun käytettynä ei löytynyt. Ehkä jonain päivänä saisi jotain sivuunkin säästöön. Että vähän erilaista elämää täällä kuin monella muulla kommentoijalla, mutta silti ihanaa :)

Rahkamuija (Ei varmistettu) http://rahkamuija.blogspot.fi/?m=1

Toivon todella, ettei kukaan pidä käyttötilillä (johon on kortti) mitään kolmee tonnia, kuten joku täällä kirjoitti. Jos korttitiedot päätyy vääriin käsiin, tili tyhjenee viimestä lanttia myöten, oli tilillä sitten 3 € tai 30 000 €. Been there, done that. Sen takia omalla käyttötilillä ei ole koskaan pariasataa enempää, tarpeen tullen sinne on helppo siirtää lisää.

Meillä isäntä määrittelee fuck you -rahaston niin, että sillä voi sanoa koko yhteiskunnalle fuck you. Raja on kuulemma 5 miljoonaa. :D

Juliaihminen
Juliaihminen

Hahahahah mahtavaa!

Mä toivon myös, että kukaan ei pidä fuck you -rahastoaan millään tilillä, mistä ei saa korkoa. Itsehän pitän rahnojani tällä hetkellä Norwegianilla, koska sieltä saa 1,75 % koron ilman käytännössä mitään riskiä (koska Norjan valtio takaa talletuksen 200 000 saakka) - ja massit saa nostettua heti poijes.

Mutta on tietty muitakin hyviä vaihtiksia.

Krisda (Ei varmistettu)

Mun mielestä puskurirahasto on aivan mahtava idea. Toivon, että meilläkin on joskus mahdollisuus sellaseen. Et sais tarvittaessa hankittu uuden pesukoneen tai ees haalarin lapselle. Nyt 5000e kuulostaa aivan hurjalta, kun laskin että se on mun puolen vuoden tulot!
Opiskelijana ei oo liikaa rahaa ja tili on nollilla lähes joka kuukausi. Epävarmuus rahasta harmittaa kamalasti. Toivottavasti tilanne helpottaa parin vuoden päästä ja saan valmistuttuani töitä! Sit voi alkaa hiljalleen keräilemään rahaa talteen :)

saarah
visual diary

Tää on loistavaa! Mulla on kans vuosikausia ollut Fuck you -rahasto, jota tosin en oo tajunnut nimittää noin nerokkaalla nimellä, kutsuin sitä vaan mielessäni irtiotto-rahastoksi. Nyt kun oon edelleen täällä "irtiotossa", alkaa varat hupenemaan, mutta on ollut kyllä sen arvoista.

Kirjoitin muinoin myös muuten näitä Yleishyödyllisiä vinkkejä irtiottoa säästämistä varten, pätee muuhunkin säästämiseen:
http://www.lily.fi/blogit/visual-diary/kuinka-saastaa-rahaa-irtiottoa-varten

Juliaihminen
Juliaihminen

Mahtavaa! Mä olin unohtanut tuon postauksen, mut itse asiassa se tulee juurikin nyt todella tarpeeseen, kiitos! <3

Girlboss (Ei varmistettu)

Mielenkiinnolla seuraan säästötavoitteesi toteutumista! En halua olla ilonpilaaja, mutta ainakin itselleni yrittämisen kulut eli verot ja vakuutusmaksut ym. olivat yllättävän korkeita. Kesti myös jonkin aikaa, ennen kuin hahmotti kulujen rytmin (=jos on nyt hyvä kuukausi, maksat sitä enemmän alveja parin kk päästä). Huippua, jos onnistut tavoitteessasi!

Juliaihminen
Juliaihminen

Joo, tuo rytmiin tutustuminen ja omaksuminen ehdottomasti kiinnostaavat. Kumma juttu muuten: journalistisista jutuissa ei ole alvia, eli ainakaan heti mun ei tartte maksella niitä. (Toki tulee myös sellaisia asiakkuuksia, joihin alv liittyy.)

Vierailija (Ei varmistettu)

Ois hauska kuulla miten paljon eri tilanteissa olevat ihmiset säästää per kk. :D itse oon vasta aloittanut mun "säästöuran" ja tuntuu raskaalta leikata tulotasoa oma-aloitteisesti, tarvitsen vertaistukea. :D toisaalta säästötilin ja asp-tilin kertyvä saldo palkitsee enemmän kuin mikään ostos tai tavara mutta en jotenkin keksi siltikään tarpeeksi säästökohteita.

Itselleni toimivin säätötapa on toistaiseksi ollut se että tileille menee automaattiset siirrot ja kuukauden kuluista riippuen tyhjään tiliä sinne loppukuusta tuon automaation lisäksi.

Mamma88 (Ei varmistettu)

Oon äitiysvapaalla ja toistaiseksi oon pyrkinyt säästämään 30% palkasta, joka jää laskujen jne. jälkeen käteen. Maksetaan miehen kaa yhteiselle tilille (josta menee asuntolaina, ruoka, vauva- ja kissakulut) 60% palkasta ja lopun saa kumpikin pitää itse. Palkasta netto 1850€, joten itselle jää noin 740€, joista satku menee opintolainaan ja noin 20€ puhelinlaskuun. Jäljelle jäävästä noin 700 egestä 30% säästöön säästötilille ja rahastoon eli noin 200€/kk. Tosin jos loppukuusta ennen palkkaa on vielä ylimääräistä tilillä niin laitan vielä ekstraa säästöön. Mua motivoi tasasummat säästössä. :D lopuilla 500€ saan tehä mitä haluun. Ne menee usein ulkona syömiseen, shoppailuun, bensaan ja vanhempien auttamiseen.

Tosin kun nyt jäin äitiysvapaalla niin jännittää, saanko laitettua enää 30% säästöön. Tosi kulutkin on ehkä pienempiä kun huomaa että vanhat vaatteet riittää hyvin ja kotiruoka kelpaa :)

Mahdoton Nainen

Mä aloin säästää rahastoon säännöllisesti 40€/kk vuonna 2013 kun olin vielä opiskelija (tosin olin yleensä noin puolet vuodesta oman alan töissä, joista tulee ihan hyvin rahaa). Se 40 euroa meni automaattisesti kerran kuussa tililtä, ja kun siihen tottui niin ei se oikeastaan tuntunut enää missään. Muuten olen laittanut satunnaisesti rahaa pariin eri rahastoon, joitain satasia tai kymppejä aina silloin kun liikeni. Sain myös perintöä pari vuotta sitten, joka meni osittain rahastoon ja josta siirtelen 4 kertaa vuodessa ASP-tilille, yleensä sen maksimimäärän eli 3000 euroa. Nyt olen valmistunut ja tällä hetkellä töissä, ja tarkoitus olisi joka palkasta vähintään 500 euroa, mielellään enemmän, saada laitettua säästöön joko ASP-tilille tai rahastoon. Jotain purkuriakin täytyy pitää tilillä, koska freelancerina voi tulla myös pitkiä työttömyyskausia.

chaura
Misplaced

Meillä on puskurirahasto, jossa on suunnilleen 10000 tallessa yhteensä molemmille, eli sehän on just ton 5t/naama. Suunnilleen 5kk riittäisi näin näillä menoilla. Niistä rahoista matkustetaan, ostetaan isompia juttuja ja esim hoitovapaalla ihan elettiin kun menot ylitti tulot. Sinne myös säästetään aina kun voidaan ja kun kertyy tarpeeksi ylimääräistä niin se sijoitetaan. Me ollaan säästetty tuhansia euroja opiskelija+työtön ja työtön+töissä -komboilla vuosien aikana, tää opiskelija+hoitovapaalla -yhdistelmä on eka jonka aikana rahaa ei jää yhtään säästöön vaan välillä joutuu käymään säästöpossulla (tosin nyt on toi lapsikin).

Mamma88 (Ei varmistettu)

Rahastoissa on kiinni 2400€, jemmatililla 800€ ja omalla käyttötilillä noin reilu satanen. Miehen ja mun yhteisellä säästötilillä on 1500€. Koen, että tilanne on ihan ok. Pidettiin häät 2015 jotka nieli 11k ja ostettiin asunto 2016 jonka remppaan meni samanmoinen. Ja nyt meillä on 1kk ikänen tyttö, johon menee kans tänä vuonna varmaan sen verran :D Mies on kokopäivätyössä, ei hurja palkka, mut sai just ison palkankorotuksen ja itse oon äitiysvapaalla. Meillä on oma kolmio Helsingissä, joka tosiaan rempattiin vimpan päälle viime vuonna. Ajattelen että vaikkei rahaa oo tilillä hurjia summia, niin istutaan omaisuuden päällä. (Fun fact, tykkään laskee kuinka paljon ollaan maksettu asuntolainasta suhteessa kämpän neliöhintaan, eli kuinka monta neliöö omistetaan meijän asunnosta ja kuinka paljon on vielä pankin. Me omistetaan toistaiseksi meijän vessan verran.. :D)

Julia, luen sun raha-aiheiset postakset moneen kertaan ja pakotan usein miehenkin lukee ne. :D oon saanut niistä paljon inspistä ja lisäpuhtii säästämiseen.

Tässä mietin semmosta, että kun oot itsekin äiti, niin olisi mielenkiintoista kuulla miten ja mistä säästää vanhempainvapaalla ja kodinhoitotuella eläessä sekä miten säästätte lapsen tulevaisuutta varten? itse ollaan mietitty et oisko järkee säästää rahastoon vai säästötilelle..

Juliaihminen
Juliaihminen

Niin kiinnostavaa kuulla näistä säästöprojekteista ja esim just tommoista mind gameista, että miten vaikka asuntolainan maksettua osuutta laskee. Mulla on aina tärkeää saada lainat pyöreään lukuun, mielellään pyöreään tonniin, tyyliin "136 234,45 lainasta täytyy maksaa ylimääräisestä lyhennyksestä 234,45 euroa, että pääsen 136 000 euroon". Jokaisella meillä on pienet perversiomme!

Joo, aion todellakin kirjoittaa pian lapselle säästämisestä! Nyt olen jakanut (vielä kirjoittamattomat) postaukset kahteen osaan: 1. Lapselle säästämisen moraalinen puoli (meneekö lapsi hunningolle) ja 2. Käytännön puoli (miten ja kuinka paljon kuussa). Eniten odotan tietenkin näiden postauksiin keskusteluja, koska olen itsekin vähän ulalla siitä, teenkö "oikein" tämän homman.

Kiitos ihanasta kommentista!!!

chaura
Misplaced

Oh, näitä postauksia odotan minäkin! Täällä on pohdiskeltu varsinkin tuota moraalista puolta paljon, tämänhetkinen kompromissi on se, että lapselle avattiin säästötili, johon halutessaan sukulaiset saavat laittaa rahaa (oma isäni on kinunnut tätä vauvan syntymästä lähtien), ja kaikki lapselle lahjoitetut rahat laitetaan sinne, mutta esim lapsilisät menevät ihan puhtaasti elämiseen (halutessaan voisi kai laskea paljonko vaipat, ruoat ja vaatteet tekevät kuussa, mutta käytännössä meillä kaikkien rahat ovat yhteisiä, joten en jaksa). Mietinnässä on mahdollinen kuukausisäästäminen kunhan rahatilanne paranee, tai mahdollinen osakesijoittaminen lapsen nimissä, mutta toistaiseksi olemme pysyneet ajatuksen tasolla näissä asioissa. Sun/teidän ja muiden lukijoiden näkökulma kiinnostaa kovasti, ehkä saa vähän uutta perspektiiviä tähän keskusteluun!

Mahdoton Nainen

Pitää kiittää sua Julia näistä rahajutuista, ne on saaneet mut vihdoin tänä kesänä tekemään 34-vuotiaan elämäni aikana ensimmäistä kertaa oman talouden kuukausibudjetin. En oikein tiedä miksen aikaisemmin ole sitä saanut aikaiseksi, etenkin kun pyörittelen työkseni budjetteja, joten sinänsä tuttua hommaa. Mutta suutarin lapsilla ei ole kenkiä, tai ehkä en ole vain halunnut katsoa että mihin kaikkeen se raha oikeasti menee...

Olisi kiinnostavaa jos kirjoittaisit sijoittamisen eettisestä puolesta. Voisi ihan hyvin argumentoida, että koko pankki- ja sijoitusmaailmalla itsessään on hyvinvointia korruptoiva vaikutus, mutta toisaalta kun nyt sen vaikutuspiirissä kuitenkin elämme niin onko se sitten (epä)eettistä myös itse hyväksikäyttää järjestelmää? Raha tulee kuitenkin rahan luokse, ja yleensä niillä joilla on mahdollisuus edes jonkinlaisen pesämunan kasaamiseen on parempi mahdollisuus vaurastua kuin niillä joilla joka ikinen lantti menee elämiseen. Ja on turha uskotella itselleen, ettei se mun vaurastuminen ole keltään pois, kun se faktisesti on jopa globaalissa mittakaavassa. Lisäksi sijoittamisessa nousee kysymyksiä siitä, että tuleeko vahingossa (tai tahallaan) sijoittaneeksi yritykseen joka toimii epäeettisesti, mahdollisesti toimii kansainvälisessä asekaupassa, edistää omilla toimillaan ilmastonmuutosta tms?

Lisäksi kiinnostaisi tietää olenko mä ainoa jonka mielestä sijoitusasunnoilla vaurastuminen (tai siihen pyrkiminen) on etenkin pääkaupunkiseudulla inasen eettisesti arveluttavaa? Kun asuntomarkkinat on mitä on ja omistusasuntojen hinnat kohoamassa ensiostajien saavuttamattomiin, niin asuntosijoittaminen vain kuumentaa entisestään ylikierroksilla käyviä asuntomarkkinoita.

Othello (Ei varmistettu)

Moi ja kiitos kiinnostavasta blogista! Pystyisitkö avaamaan sijoitusasuntojen taustoja (kommentissa tai erillisessä blogipostauksessa), että minkälaiset laskelmat sulla on niiden takana ja millä perusteella hankit(te) just kyseiset asunnot? Itsekin olen monesti miettinyt sijoitusasunnon hankkimista uudella pankkilainalla (maksan puolison kanssa jo asuntolainaa), mutta tähän mennessä olen sijoittanut ylimääräiset rahat suoraan osakkeisiin tai rahastoihin.

Näin työssäkäyvänä opiskelijana tavoitteena on että käyttötilillä olisi kuun lopussa edes parikymppiä ;)
Mutta muuten säästössä olisi hyvä olla muutama satanen (ideaalitilanteessa +500€), lisäksi rahastoissa +500€ (säästän molempiin, rahastoon että säästötilille, 50€/kk, yht. siis 100€ menee säästöön ja sijoituksiin). Lisäksi on tietenkin ASP-tili minne ei kajota ennen kuin oman asunnon ostaminen tulee ajankohtaiseksi.

Paulita
Vähä hyvä

Mulla ja miehelläni on iso kasa tilejä, jotka ovat esim. talokulutili, asuntolainatili, reissutili, lapsitili, autotili jne, joille jokaiselle menee automaattisiirtona kuukausittain tietty summa rahaa molemmilta. Jos laskisin nuo säästöiksi, niin helposti olisi 5000-10000 euroa. Mutta mielestäni nuo eivät ole "oikeita" säästöjä, vaan korvamerkittyä rahaa, jotka käytetään tiettyyn tarkoitukseen silloin kuin tarvii (ja kyllä, me myös käytämme noita kun tarvetta on).

Noiden lisäksi mulla on "poikkeustila"-tili, johon muutama vuosi sitten otin tavoitteeksi säästää 10 000 euroa. Kun summa oli täysi, aloin hiljalleen purkaa sitä sijoittamiseen - osakkeisiin, rahastoihin, oman yrityksen perustamiseen, sijoitusasunnon käsirahaan. Jotain meni myös yleiseen oleiluun äitiysloman ja opintovapaan aikana. Nyt poikkeustilatililläni taitaa olla kaksi ja puoli euroa :)

Nyt olen ajatellut alkaa kasata poikkeustilatilille jotain summaa, jotta tulevalla äitiyslomalla voisi joskus tehdä jotain rahaa vaativaa. Ehkä 2500 euroa olisi hyvä tavoite puolen vuoden ajalle.

Juliaihminen
Juliaihminen

Kuulpeas Paulita, sulla on tosi hyviä keloja taloudenhallinnan suhteen. Haluaisin jutella sun kanssa enemmän yhteen projektiin liittyen! Jos yhtään kiinnostaa, niin laita mulle sähköpostia osoitteeseen juliathuren@gmail.com, niin mä kerron sulle enemmän. :)

Kommentoi