Hävyttömän ihmisen säästövinkki

Juliaihminen

Tuli mieleen kertoa teille sellaisesta ukkelista, johon tutustuin viitisen vuotta sitten. Olin Apu-lehdessä kesätoimittajana, ja piti kirjoittaa juttu vanhuksesta, joka halusi myydä asuntonsa mutta jäädä siihen vuokralle. Tyyppi asui Itä-Helsingissä, ja menin käymään hänen kotonaan. 

Kuten usein haastatteluja tehdessä, nytkin itse aihe oli nopeasti käsitelty, ja sitten siirryttiin vähän jorinoimaan muuta. Mies alkoi sitten kertoa siitä, miten hän on saanut kerrytettyä viekkaidella itselleen oikein mukavan omaisuuden. Hän oli juuri niitä ihmisiä, joilla on pestyt muoviset jogurttipurkit kaapissa, ja niistä voi sitten halutessaan vaikka juoda.

Yksi säästövinkki oli kuitenkin ylitse muiden, ja ajatukseni ovat usein vaeltaneet takaisin hänen pikku kikkailuunsa:

"Olen alkanut käydä hautajaisissa. Niissä saa syödä kunnon juhla-aterian, ja tämän ikäisenä se on helppoa. Katson vain lehdestä, missä ja milloin jonkun tuntemattoman ihmisen hautajaiset ovat ja ilmaannun paikalle. Jos joku tulee kyselemään, mistä tunsit vainajan, katson häntä surullisesti ja sanon: "Sodasta. Mutta siitä en välitä puhua enempää." Jos omainen sitten jatkaa vielä utelua ja sanoo, ettei hänen käsityksensä mukaan Pekka ollut sodassa, niin aina voi myös esittää, että en kuule mitään vanhoilla korvillani."

Nauroin katketakseni, kun miekkonen kertoi näistä keplotteluistaan. Sittemmin ukkelista tuli minulle aikamoinen maanvaiva, ja hänellä oli tapana käydä A-lehdissä ja pyytää minua rakennuksen aulaan rupattelemaan milloin mistäkin. Lopulta jouduin valehtelemaan aulan henkilökunnalle, etten ole juuri nyt talossa, jotta minun ei tarvitsisi tulla enää pitämään seuraa tälle miekkoselle. Nyt en ole nähnyt häntä enää pariin vuoteen, mutta uskoisin, että tuolla elinvoimalla hän ei ole vielä itse päässyt omiin hautajaisiinsa kunniavieraaksi.

 

Tuleeko teille mieleen sukulaisten tai tuttavien opettamia muita erinomaisia säästävinkkejä?

 

 

Kuva: Oma säästövinkkini on käydä syömässä äidin luona. Ei tarvitse edes esittää, että tuntisi ketään sota-ajoilta.

 

Lue myös mitenkään aiheeseen liittymätön postaus:

Aikuiset ihmiset, jotka eivät ole vieläkään irtaantuneet tutin kaipuusta

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

 

Kommentit

Kari Hotakaisen ”Ihmisen osa”, oletko lukenut :).

Juliaihminen
Juliaihminen

En! Mutta olen käynyt katsomassa näytelmän Tampereen kaupunginteatterista. :)

Ajatusleikki

Hah! Just meinasin tulla kommentoimaan samaa :D

CougarWoman
CougarWoman

Mä kävin silloisen poikaystävän kanssa useammankin kerran vähän reilu parikymppisenä tuntemattomien kesähäissä syömässä ja juomassa. Ainoa kikka oli ovelasti saada selville, puhuiko morsiamen vai sulhasen puolelta tulevan kanssa, ja sitten kertoa tulevansa itse sieltä toiselta puolelta. Toimi hyvin isoissa häissä kun vaan pynttäytyi ns. vimpan päälle. 

Käytiin myös usein isojen hotelliketjujen aamiaisilla talvisin, jätettiin talvitakit ulos jonnekin hankeen/puskaan ja käveltiin sisävaatteissa aamiaissaliin sen näköisinä, että oltiin käyty ensin aamutupakalla ulkona. Nykyään kai vaativat huoneen numeron, tuolloin (n. 20 vuotta sitten -- ei prkl että olen vanha) eivät useinkaan vaatineet. 

Sitä edellisen poikaystävän ollessa armeijassa (asuttiin jo yhdessä) pidin usein kotibileitä. Kaikki toi omat kaljat ja pullorahoilla sain sitten taas ostettua makaronia ja tonnikalaa. (Oli vähän tiukkaa rahasta.) 

Vierailija (Ei varmistettu)

Saa olla aika isot juhlat, että sinne pystyy ujuttautumaan syömisen ajaksi ja myös sellaiset, joissa ei ole nimikoituja istumapaikkoja. :) Itse asiassa melkoisen töykeä tyyli tunkeutua tuntemattomien ihmisten juhliin. Kaikki asiat ei oikeassa elämässä ole niin hauskoja kuin komediassa.
Jos mennään tällä linjalla niin sitten yhtä mukavia säästövinkkejä on se, että menee kaverille kylään tai tämän mökille vieraaksi ilman, että osallistuu kuluihin millään lailla. Tai lähtee baariin ja lupaa tarjota seuraavan kierroksen, mutta sitten tuleekin soitto joltakin ja pitää pikaisesti poistua ekan tuopin jälkeen. Onhan näitä.

CougarWoman
CougarWoman

Hyvä että tartuit nimenomaan tähän, etkä tuohon hautajaisissa kuokkimiseen. :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Hän olikin jo semihöppänä vanhus...
Eikä tuollainen kyllä oikeassa elämässä ole huvittavaa, typerää ja epärehellistä sitäkin enemmän. Aika paljon löytyy muitakin elokuvissa tai kirjallisuudessa toimivia näpsäköitä juttuja, jotka irl siirrettynä aiheuttaa ainoastaan äimistystä ja myötähäpeää :D

Juliaihminen
Juliaihminen

Mä ottaisin puumiksen koska vain mun juhliin kuokkimaan. <3

Aikamoinen ukkeli :) Mulla ei kyllä pokka riittäisi, ja muutenkin olen surkea valehtelija niin et jos joku tulisi kyselemään niin häipyisin varmaan äkkiä..

Juliaihminen
Juliaihminen

Tyyppi oli kyllä sellainen kunnon vanhan hyvän ajan kylähullu, että pokkaa tuntui riittävän ihan mihin tahansa :D

randolfinhipat

Vessan vetämättä jättäminen! Bongattiin tämä vinkki pulison kanssa jostain random jenkkiläisestä tositeeveeohjelmasta ja otettiin se läpällä käyttöön esim. illalla ennen nukkumaanmenoa vessassa käydessä. Eli, jos käyt jonkun tutun - miksei tuntemattomankin - kanssa perätysten pissalla, niin eka voi jättää vetämättä, toka vetää sitten kahdet pissat. Säästyy vettä eli luontoa ja selvää RAHEA! ;) T. Mertta

Juliaihminen
Juliaihminen

Upeaa!!! Tästä lähtien jätän aina vessan vetämättä, etenkin kyläillessäni tuntemattomien ihmisten hautajaisissa. Vanhana veden säästäjänä taidan jättää myös kädet pesemättä. M m mm!

Vierailija (Ei varmistettu)

Mun brittiläinen poikaystäväni on opettanut mulle sellaisen neuvon, kuin ”If it’s yellow: let it mellow, if it’s brown: flush it down.”

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä teen sellaista, että jos olen koko päivän kotosalla ja haluan keittää toiset kahvit aamukahvien lisäksi, keitän ne samoista jauheista. (En siis heti aamukahvin jälkeen heitä suodatinpussia roskikseen, vaan se yleensä jää keittimeen. Lisään siis vain vettä ja painan nappia.) Mitään järkeähän tällaisessa säästämisessä ei ole, ja kyllä se vähän kahvissa maistuukin, että ei ihan tuoreista jauheista ole... Säästö on olematon, korkeintaan kymmenisen senttiä. Toivottavasti en koskaan höpsähdä säästämiseen niin, että alan mainostaa tätä hyvänä säästövinkkinä muillekin...

Juliaihminen
Juliaihminen

Mutta tällaiset pikku jutut ovat kyllä ekologisia, joten siksi en koskaan lähtisi parjaamaan! Rakastan sitä, kun laiskuus ja ekologisuus usein kulkevat käsi kädessä. (Tyyliin: tarvitsisin uudet kesäkengät, mutta en jaksa mennä ostamaan niitä, joten kuljen pari vuotta rikkinäisissä.)

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihanaa, ihan kuin Roope Ankka, joka käyttää aina samaa teepussia koko päivän! :D

Lotta123 (Ei varmistettu)

Mieheni on ihan suuri Kierrätyskeskusbongari ja jopa Kierrätyskeskuksen ilmaistorin puolelta. Sieltä hän on tehnyt lukemattomia ilmaisia/edullisia löytöjä. Hiljattain hajotin meidän lasisen pressopannun (joka ei sinänsä minulle ollut suuri menetys, kun en edes juo kahvia, mutta sillä on keitetty vieraille kahvit, jos on tarvittu isompi määrä kahvia). Sanoin, että tarvii ostaa Kierrätyskeskuksesta uusi tilalle eikä mennyt pitkääkään, kun mieheni löysi ilmaistorin puolelta aivan kelvon pressopannun.

Vanhempani ovat hyviä säästövinkeissään, joskin heidän toiminta voi olla myös hieman liikaa tilaa vaativaa. Sillä mitään ei kannata heittää pois. Juuri maalasimme mökillä saunamökin ja isäni kaivoi penkkareissa käyttämäni haalarin siskolleni maalausasuksi. Penkkarini olivat vuonna 2001, mutta haalari oli edelleen tallella ja isäni jopa tiesi missä. Vähän sairasta jo ja kauhulla odotan, kun he joskus päättävät muuttaa.

Lotta123 (Ei varmistettu)

Helle pehmentänyt pään... "ihan suuri Kierrätyskeskusbongari"... WHAT?!

Juliaihminen
Juliaihminen

Kuulostaa aivan erinomaiselta meiningiltä!!!!! <3

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.