Heinäkuu lompsis

Juliaihminen

Heinäkuu oli luonnollisesti silkkaa nautintoa.

Viiden kuukauden ikäinen Alppu alkoi kääntyillä kuin oikea vavva. Annettiin hänelle myös intiaaninimi Kierii kuolassaan, koska se otti tavakseen lattialla maatessaan ensin kuolata pienen lammikon ja sitten kieriä vatsallaan sen päällä 360 astetta. Syömisharjoitteet jatkuivat, joskin lomailu teki niistä aika satunnaisia. ("Tänään se söi kolme mustikkaa. Eiköhän se riitä kiinteäksi ateriaksi.")

Mitäs mää sitten tein?

Lomailin ja lomailin ja lomailin

Kun oltiin palattu Kroatiasta, retkeiltiin viitisen viikkoa ympäri Suomea. Mökkeiltiin, purjehdittiin, hengattiin maalla ja Turussa. Siistiä tässä lomassa oli erityisesti se, että vauvan takia ei tule suoritettua yhtään mitään. Riittää, että vauvan saa pidettyä tyytyväisenä päivän. Normaalisti mulla on tiukat lomasuoritukset päällä, jolloin en sitten lopulta rentoudu kunnolla. Vauva pakottaa rentoutumaan, mikä sopii mulle täydellisesti.

Tein töitä

Ja sitten kuitenkin tein myös vähän hommia. On hauska tehdä silloin tällöin duunijuttuja, koska mulla on maailman hauskin työ. Esimerkiksi satunnaisten ihmisten kanssa pokémoneista juttuleminen kuuluu työnkuvaan. (Jutun voi lukea 28.7. ilmestyneestä Apu-lehdestä. Oon varma, että tätä blogia lukevat tuhannet Apu-lehden tilaajat.)

Kaaduin vauva sylissä

Kammottavaa, mutta juuri kun olin kirjoittanut tämän postauksen peloistani vauvan loukkaantumisesta, kaaduin meidän rantatiellä niin, että vauva oli kantorepussa. Onneksi (!) refleksit toimivat ja sain suojattua Alpun niin, ettei se osunut maahan. Sen sijaan sain itse kirvelevät naarmut jalkaan ja käsiin, ja esittelinkin sitten sileitä kesäsääriä kesän ainoissa häissä. Classy.

Söin mielivaltaisen hyvin

Kun viettää aikaa äbälässä, grilli on joka päivä kuuma ja ruokaupasta ostetaan sellaisia asioita kuin matkavanukas. Etenkin mun mieltä (ja vatsaa) lämmittää aina heinäkuun lopulla järjestettävät Juhan perinteiset syntymäpäivät (Juha on meidän äidin mies), jolloin Juha kokkaa ja me syömme. Tämä ei poikkea oikeastaan normaalista arjesta muuten kuin siten, että silloin kuunnellaan 1980-luvun hittibiisejä myöhään yöhön ja analysoidaan niitä antaumuksellisesti. Koska ne on vain niiiiin hyviä.

"Once upon a time I was falling in love. Now I'm just falling apart. Ei voi sanoa muuta kuin että Shakespeare, take a note!" (Kuten Sofia asian ilmaisi.)

 

Tuntuu haikealta, että ihana heinäkuu on takanapäin. Mutta. Ystäväni Kastehelmi sanoi kesästä todella osuvasti:

Kesäkuu on etkot, heinäkuu on juhlat ja elokuu on jatkot. Ja jatkoja kaikki odottaa aina eniten.

Nauttikaamme siis!

  

Edelliset kuukausikoostehorinat täällä:

Paras tammikuu naismuistiin

Huuruinen helmikuu

Helpottava maaliskuu

Huhtikuu, ah!  

Toukokuun herätys

Kesäkuu hujahti

 

 

 

Share

Kommentit

Teemaan sopien alettuani seuraamaan sun blogia luin hyvän aikaa väärin sen nimeksi Juhlaihminen :D.

Juliaihminen
Juliaihminen

Ooo! Juhlaihminen olisi aivan ihana nimi! Otan sen ehdottomasti blogin alter egoksi. Nerokasta.

Kommentoi