Hygge on vanha juttu!

Ladataan...
Juliaihminen

Mitä tämä nyt taas oikein on?! Vanhalle hyvälle asialle keksitään uusi termi ja sanotaan, että ilmiö on Tanskasta kotoisin, niin yhtäkkiä se on trendikästä. Minä olen harjoittanut "hyggeä" jo monta vuotta. Suomeksi sanottuna käpertymistä. Ja olen varma, että suuri osa teistäkin on käperrellyt antaumuksellisesti menemään ilman, että tiesitte tanskalaisten hyggeilystä mitään.

Itse asiassa mulla on ollut vuodesta 2012 suora keskusteluyhteys erään joensuulaisen tohtorismiehen kanssa. Riston kanssa meillä on tapana lähetellä Facobook-chatissa toisillemme kuvia villasukista, huovasta, kynttilöistä ja kupista kuumaa. Syksyn ensimmäisiä kylmiä säitä odotellaan aina toiveikkaasti, sillä niiden tullessa käpertyminen voi legitiimisti alkaa. Ristolla on etulyöntiasema, sillä hän asuu Joensuussa, jonne talvi tulee varhaisemmin kuin Helsinkiin. Välillä toki käymme keskustelua käpertymisen etiketistä: Saako kesällä käpertyä, jos on oikein kylmät säät? Voiko ilman villasukkia käpertyä? Saako käpertyessä katsoa televisiota tai peräti selata läppäriltä jotain, vai onko silloin vain naistenlehdet tai Aku Ankka sallittu? (Vastaus kuuluu: some ei kuulu käpertymisen maailmaan.)

Lisäksi me paheksutaan sitä, kun julkisuudessa käpertymisestä puhutaan ikävään sävyyn. Antti Rinne toitottamassa, miten "Suomi ei saa käpertyä kokoon" tai jääkiekkoasiantuntija meuhkaamassa, ettei "suomalainen jääkiekko voi käpertyä yksin". Eivät tiedä mistä puhuvat! Käpertyminen on valtava voimavara, joka Suomen ja suomalaisen jääkiekon kannattaa ehdottomasti valjastaa käyttöönsä.

Toisinaan Risto (joka on Itä-Suomen yliopistolla työskentelevä tohtori) saattaa luoda kiinnostavan "julkaisun" käpertymisestä, kuten tämän vuokaavion. Se auttaa meitä arjen amatöörikäpertyjiä tekemään oikeita päätöksiä siitä, miten kussakin tilanteessa tulisi toimia.

 

Risto on muutenkin elämän pieniä nautintoja arvostava mies. Hän pitää muun muassa tällaista Pullakahvit-blogia, jonne arvostellaan seikkaperäisesti erilaisia pullakahvikokemuksia. (Vierailin itsekin kerran kyseisessä blogissa kertomassa Kuralan korvapuustikatastrofista.)

Mutta takaisin asiaan. Sinällään mulla ei missään nimessä ole mitään sitä vastaan, että käpertyminen nousisi megatrendiksi. Itse asiassa se taitaa jo olla sitä. Joten kyllähän siitä toki saa käyttää mitä nimitystä ikinä haluaa, kunhan se edesauttaa käpertymisen ilosanoman leviämistä.

Eiköhän kaikki vedeä ne villasukat jalkaan, kaadeta se kuppi kuumaa ja mennä sinne sohvan nurkkaan käpertymään tänä iltana!

 

Miten teillä käperrytään?

 

 

 

Share

Kommentit

Saana Väliheikki
LAVLI

Ainahan siitä pitää tehdä mukamas jotenkin trendi, että ihminen saa olla rauhassa ja levätä. Eikö melkein samoin ollut parinvuodentakainen trendi kotoilu? Siis trendi kotona olemisesta? 

Vau mikä vauva!

Siis mä oon kuvitellut, että käpertyessä nimenomaan pitää katsella jotain elokuvaa. Yksin käpertyessä toki voi selailla laiskasti myös naistenlehteä, mutta myös elokuvat on ihan sallittuja. Ei toki mitä tahansa, vaan jotain hyvän mielen elokuvaa, tai jotain elämänmakuista. Itse oon kylläki yleensä katsellut neiti Marpleja.

Juliaihminen
Juliaihminen

Erittäin hyvä pointti. Elämänmakuinen elokuva on erittäin tervetullut katseluhetkeen. Nimenomaan ei mikä tahansa Salatut elämät, vaan jotain tarpeeksi upottavaa ja mieltä rauhoittavaa.

CougarWoman
CougarWoman

Mä oon aina luullut että hygge kuuluu vaan sosiaaliseen kanssakäymiseen, siis silleen kun kavereitten kanssa hengataan ja juodaan punkkua ja napostellaan hyvyyksiä kynttilänvalossa ja kaikilla on hyvä pössis..? 

Mutta jos toi sun kuvailemasi on kanssa hyggeä, niin eihän meidän talossa mitään muuta harrastetakaan - meillä kun ei koskaan ole kiire mihinkään, ja yhdessä vaan hengailu on molempien  ykkösharrastus. Jes, ollaan trendin harjalla! 

Juliaihminen
Juliaihminen

Korvanuppiini saapui juuri tieto, että olet oikeassa. Eli Tanskassa asunut kummitätini kommentoi Juliaihminen-fb-sivulla:

"Suomalaisilla on aina tarve saada tarkkaan rajattua kaikki toiminnat eri lokeroihin. Nytkin tanskalaisten geeneissä kulkeva hygge on leimattu kaamoslääkkeeksi. Vaikka Tanskassa eletään yhtä marraskuuta lokakuusta maaliskuuhun, kyllä he osaavat hyggetä ihan yhtä lailla 30 asteen helteillä. Tärkeimmät elementit siihen on yhdessäoloa hyvässä seurassa ilman etukäteen suunniteltua ohjelmaa ja herkut (oli se sitten kaljapullo tai karkkipussi, mm. Haribon Matador mix on aikoinaan kehitetty tanskalaisten hyggekarkiksi, siihen kerättiin eri-ikäisten tanskalaisten lempi-irtsarit, niin oli sitten helppo napata kaupasta se yksi rasia, kun perhe kokoontui perjantaina hyggemään ja katsomaan Matador-sarjaa telkkarista). Tanskalainen harvemmin hyggee yksinään..."

 

Ilmeisesti hyggen ja käpertymisen ero on juurikin tämä: käpertely suoritetaan usein suomalaiseen tapaan yksin (tai ehkä koiran kanssa), kun hyggeen tarvitaan muitakin ihmisiä.

MUITA IHMISIÄ! MITÄ SE SEMMONEN RENTOUTUMINEN OIKEIN ON?!

Suttastiina

Tsih, meillä päin on "hämärähyssyä" vietetty niin kauan kuin minä muistan, eli mennään tuonne 60-luvun lopulle!

80-luvun lopulla sveduissa ajanviettotapaa kuvasi "Myskväll".

Hyggiksestä tulee mieleen skottilainen mahalaukkupaistos.

Suttastiina

eikun siis Hyggestä tulee mieleen Haggis!

 

Juliaihminen
Juliaihminen

Hämärähyssy! <3

tiiku (Ei varmistettu) https://www.instagram.com/tiiariina/

Mä käsitin myös että hygge sisältää kaikkea muutakin, kuin tuon kotona mukavasti ja rennosti oleilun kivan kirjan ja kuuman juoman kanssa. Just toi sosiaalinen puoli ja suhtautuminen asioihin, ei pelkkä tekeminen, niinkuin CougarWoman tossa totesi ja mitä Faiz Alsuhail yritti Ylen artikkelissa selittää: "mutta se on paljon enemmän ja siinä on vahva sosiaalinen puoli" ja että hyggeily ei rajoitu pelkästään kotiin. "Hyggessä saa suorittaa eikä siinä saa olla kiire" ja "pitää olla arkista ja helppoa" - näitä kriteereitähän voi soveltaa kaikkeen tekemiseen :)

Juliaihminen
Juliaihminen

Totta turiset. Taisin lukea vähän turhan kursorisesti tuon jutun. Hygge-asenne kyllä kelpaisi elämään noin muutenkin.

Ja oonhan mäkin vähän käperrellyt työpaikalla toisinaan. Villasukat, kuppi kuumaa ja vähän semmonen hitaasti toimiva ajatus on ollut läsnä monesti etenkin talviaamuina :D 

Joskaan siinä ei kyllä ole ollut erityisesti vahvaa sosiaalista puolta. (Lukuunottamatta Riston kanssa käytyjä loputtomia viestiketjuja.)

SiinaL (Ei varmistettu)

Siis katsoin eilen uutisia, ja siinä kerrottiin kuinka Tanskassa hyggeillään ja _poltetaan kynttilöitä_ ja kuinka Suomessakin voitaisiin ottaa oppia! Huusin siskolle, että tuu nyt katsomaan mitä schaibaa täällä selitetään, siitä oli hygge-mieliala kaukana :DD

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Mä mietin aamulla ihan samaa tuota Ylen juttua lukiessani. Että mitä kummaa, ainahan täällä Suomessakin on hyggeilty! Mutta multa(kin) meni tuo sosiaalinen pointti ohi, ja vasta näiden kommenttien myötä tajuan paremmin, mitä se oikea hyggeily on. Täytyy kyllä rehellisesti myöntää, että mä kelpuutan hyggeilykaveriksi vain aviomieheni. No joo ja ehkä siskoni. 

Mutta miten mahtavaa, että tanskalaisilla on oma hyggekarkki!!!

Laura Meikkipää

Minua valaisi eilen Tanskassa jo vuosia asuva tuttavani, että hygge ON NIIN PALJON MUUTAKIN kuin käpertyminen kynttilänvalossa kotiin. Hyggeä voi olla ihana lomamatka, joku superkiva ihminen tai kahvikupillinen kiireisen päivän keskellä.

Siis joo, totaalisen uusi keksintö :D

Kommentoi

Ladataan...