Hyvä elämä on monenlaista

Juliaihminen

Oltiin tuossa yhtenä päivänä Alpun kanssa päiväretkellä Espoossa. Tapasin ystäväni Paulan ja tämän siskontytön Emmassa. Oli hypnoottista istuskella pitkään sellaisen Brasiliaa kuvaavan videoteoksen edessä ja kuunnella, kun Paula kertoi, mitä ihmiset puuhailevat Rio de Janeirossa.

Tämän jälkeen Paula tarjosi meille bataattikeittoa ja leipää talossa, jossa Paula oli koira- ja talovahtina. Sitten keitettiin termariin kahvit ja pakattiin koriin Paulan paistamat letut ja hillo ja suunnattiin leikkipuistoon piknikille. Tämän jälkeen tehtiin kävelylenkki pitkin Westendin rantaa, Paulan siskontyttö kahlasi meressä ja Alppu oli tyytyväisenä menossa mukana.

Käytiin vielä venesatamassa jätskillä. Paula on lukenut taidehistoriaa ja se tietää paljon arkkitehtuurista. Tämä on yksi syy, miksi sen kanssa on hauska liikkua missä vain. "Julia. Nuo talot ovat puhdasta kahdeksankymmentälukua. Täällä voi larpata sellaista sosiaalidemokraattista unelmaa."

Paula on niitä ihmisiä, jotka pitävät kaikesta huolta ja joiden seurassa tulee sellainen olo, ettei oikeastaan mistään kannatakaan huolehtia. Paulan aura on sellainen lungin rauhallinen, vaikka se on muuten kyllä todella pirskahteleva hahmo. Paulaliitto on myös täydellinen vauva- ja lapsikuiskaaja, ja siksi Alppu on viihtynyt sen seurassa alusta asti. (Silloin kun ekan kerran lähdin Alpun kanssa ihmisten ilmoille, Paula vei meidät Ateneumiin.)

Kirjoitin vähän aikaa sitten siitä, miten mun mielestäni ydinperhettä korostetaan vähän liikaa tällä hetkellä: ei lapsi tarvitse sisaruksia, se voi luoda tiiviit suhteet muihinkin lapsiin. Olen myös sitä mieltä, että on ihanaa, kun Alpun elämässä on monia mielenkiintoisia ja läheisiä aikuisia, joilla on kaikilla oma juttunsa ja joista Alppunen voi nähdä mallia, millaista hyvä elämä on. Koska hyvä elämä on tosi monenlaista, ja musta tuntuu, ettei riittäisi, että Alppu näkee vain mun ja Tikin tavan elää. 

No, ennen kaikkea olen tietenkin iloinen, että Paula on mun elämässäni, se, että se on Alpun elämässä, on kiva bonus!

Paula on myös erinomainen ihminen näyttämään hyvää esimerkkiä siitä, millaista hyvä elämä on. Katsokaa nyt noita lettujakin!

 

Oliko teillä paljon kivoja aikuisia elämässä silloin, kun olitte lapsia? Entä jos teillä on nykyään lapsia, niin onko niillä mukavaa aikuisseuraa?

 

 

Lue myös: 

Uusioisovanhemmat eli kun isovanhempia on paljon

Lapsi ei tarvitse sisarusta

 

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA // JULIAIHMINEN INSTAGRAMISSA // JULIAIHMINEN YOUTUBESSA // JULIAIHMINEN BLOGLOVINISSA

 

 

Share

Kommentit

Maria Hakkala

Mä kävin pienenä, noin 5-vuotiaana, paljon teatterissa mun tädin kanssa, mikä kuulostaa hirveen kultturellilta mutta oli vaan älyttömän siistiä tällaiselle pikkupaikkakunnan pennulle. Noustiin bussiin pimeältä bussipysäkiltä keskeltä ei mitään, matkattiin noin tunnin verran, katseltiin pari tuntia vaikka Pepin seikkailuita, ja ajettiin myöhään illalla takaisin samalle bussipysäkille. Tää oli loppujen lopuksi aika lyhyt ajanjakso mun elämässä, eikä kyseinen tätikään oo mun elämässä enää juuri ollenkaan, mutta silti näistä retkistä on jäänyt hirveen hyvät muistot. :)

Juliaihminen
Juliaihminen

Kuulostaa ihanalta! 

Mä reissasin pari kertaa lapsena mun kummien luo Tanskaan, se oli mulle jotenkin merkittävää. Otin niiltä reissuilta hirveästi valokuvia, joita katselin useasti myöhemmin. Ehkä jo pelkästään niiden kuvien takia matkat ja ne hetket ovat jääneet niin hyvin mieleen. :)

(Parasta oli toki myös se, että kuulin Aqua-bändistä ensimmäisenä, ja olin kuullut Barbiegirl-kappaleen ennen koulukavereita.)

Mä olen miettinyt tätä myös siltä kannalta, että musta on tärkeää, että suku ja ystävät pääsevät muodostamaan suhteen myös lapseen. Ja toivon, että itse osaisin antaa tälle myös tilaa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kunpa oma elämä olisikin yhtä länsimaista idylliä kuten tässä blogissa, mutta en muista lapsena viettäneeni aikaa muiden aikuisten kanssa ja jos tekaisisin lapsen niin ei niilläkään oikein olisi, sukuun ei ole juurikaan kontakteja..

Juliaihminen
Juliaihminen

Hahaa, pitää ehkä tehdä taas joku ränttäyspostaus välillä, ettei mene liian idylliseksi. :D

Mutta kivoihin ihmisiin voi kyllä tutustua missä vaiheessa tajansa, eivät munkaan läheisimmät ystävät ole sukulaisia.

emmms (Ei varmistettu)

Olipa ihanasti kirjoitettu! Lapset eivät itselle ole ajankohtaisia, mutta ihan oman elämän kannalta on hyvä huomioida, että hyvää elämää on monenlaista. Tietyn elämänradan suorittaminen ei välttämättä tee onnelliseksi, mutta toisaalta hyvä elämä voi löytyä monista yllättävistäkin paikoista. Ja mikä rikkaus on kun on omassa elämässä erilaisia ihmisiä<3

mies (Ei varmistettu)

Paula näyttää kivalta naiselta.

Kommentoi