Kirkko auttaa arkeani (suositus iltaruoalle!)

Juliaihminen

Olen aina ollut kirkon jäsen, ja tyytyväinen sellainen. Kirkossa tehdään älyttömän tärkeää työtä, ja tuntuu, että aina muutama spedeilijä julkisuudessa lokaa kirkon mainetta ja sitten kaikki hyvä ruohonjuuritason toiminta unohtuu.

Etenkin nykyinen kotiseurakuntani, Paavalin seurakunta, on aivan huippu. Voisi sanoa, että paras minkä jäsen olen koskaan ollut. Toisaalta on paha vertailla, koska riparin jälkeen en ole ollut megana kirkon toiminnassa mukana. Sen sijaan lapsen saatuani kirkko on tullut hyvinkin tutuksi.

Kävin nimittäin koko vauvavuoden aina tiistaisin ihanassa sylivauvakerhossa, joka oli yksi mun viikon kohokohdista: Sai mennä seurakuntasaliin juomaan kahvia, syömään keksejä, juttelemaan vanhemmuudesta humoristisella twistillä (oli siellä surullisiakin juttuja, kaikki luottamuksellisia) ja antamaan lapsen ryömiä villisti ympäriinsä muiden toukkien joukossa. Tutustuin siellä moniin tämän alueen äiteihin, mikä tekee elämästä edelleen helpompaa: On todennäköistä, että jos menen puistoon, löydän sieltä juttuseuraa itselleni. 

Mun uusin ihastuksen kohde on Paavalin seurakunnan järjestämät keskiviikkoiset iltaruuat. Maailman nerokkain keksintö! Yhdellä eurolla saa jumalaisen hyvää vegaanista keittoa, leipää ja kahvia päälle. Niin hyvää, että jopa Alppu vetää sitä koko lautasellisen. Kun bongasin tuon Facebookista alkukeväästä ajattelin, että pitää mennä. Sitten se jotenkin jäi, mutta pari viikkoa sitten vihdoin intouduin.

Jäin täysin koukkuun. Seuraavaksi kerraksi rekrytoin jo Raisan sekä meidän alakerran naapurit. Arvostin erityisesti naapurin Teemun panosta iltaruokailun kulkuun, häneltä tuli useita hienoja raamattuaiheisia vitsejä. "Jos keitto loppuu, niin toivon mukaan keittiössä on vielä viisi leipää ja kaksi kalaa."

Tänään iltaruoka järjestetään harmi kyllä kevään viimeisen kerran, ja minä aion todellakin mennä! Jos iltaruokailua jatketaan ensi syksynä, tästä tulee jokaviikkoinen tapa mulle. 

Kirkolta on niin hyvä veto tarjota ihmisille tällainen mahdollisuus skipata kerran viikossa ruoan laittaminen kotona ja päästä valmiiseen pöytään. Hinta on niin nimellinen, että tuolla voi kuka tahansa käydä syömässä "ulkona". Paikalla näkee sekä lapsiperheitä, vanhuksia ja opiskelijoita. Sekä porukoita että yksin syöviä ihmisiä.

Mä olen nyt parina viikkona hakenut Alpun suoraan päiväkodista ja suunnannut tuonne. Aina sen jälkeen, kun lapsi on syönyt, se menee leikkimään muiden lasten kanssa, ja minä saan lööbata hetken muiden aikuisten kesken. 

Tällainen matalan kynnyksen tekeminen ja ihmisten auttaminen on mielestäni juuri sellaista toimintaa, mitä kirkolta toivon ja minkälaisena instituutiona kirkon noin yleisesti ottaen näen. Fiilistelen myös meidän omaa kirkkoherraa, Kari Kanalaa, joka on tv:stä tuttu, eli se Ensitreffit alttarilla -pappi. Olin iloinen, kun hänet valittiin, kun olin ollut vähän kateellinen Kallion seurakunnalle heidän omasta julkkiskirkkoherrastaan, nimittäin Yle Leaksissa järjettömän hauskaksi paljastuneesta Teemu Laajasalosta.

 

Onko teillä tällaista käytännöllistä suhdetta kotiseurakuntaanne?

 

Lue myös:

Äitiyslomalla saa ystäviä mom dateilla

Vuosi, jolloin en kysynyt kenenkään ammattia

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

 

 

Kommentit

CougarWoman
CougarWoman

Kari Kanala on ollut mulla yläasteella uskonnonopen sijaisena! Oli ihan mahtava tyyppi jo tuolloin. Oonxmä ny ainaskii puolijulkkis sitte? :D

Juliaihminen
Juliaihminen

Mun mielestä sä olet ilman Kanalaakin puolijulkkis. Siis sellainen puolijulkkis, jonka kasvoja kukaan ei ole nähnyt. 

CougarWoman
CougarWoman

Awwww <3 (Mut sähän olet nähnyt ;) ) 

Juliaihminen
Juliaihminen

Niin olen! Koen itseni etuoikeutetuksi!

(Ja tämä ei ollut "taas se julia puhuu etuoikeuksistaan" -disclamer, hahahahah.)

SaaraCecilia

EIkä! Mahtavaa toimintaa kirkolta.

Erosin itse jokin vuosi sitten kirkosta, kun meni herne nenään siitä, ettei papeille meinattu suoda oikeutta vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Olin siihen asti maksanut kiltisti kirkollisveroni, koska ajattelin haluavani tukea juuri tätä sun esiintuomaa toimintaa, mutta sitten siinä kohdin halusin äänestää jaloillani. Ryhdyin lahjoittamaan ”säästyneet” kirkollisverot muuhun hyväntekeväisyyteen, mutta kirkon roolia yhteiskunnassa on kyllä aika vaikea minkään muun järjestön täyttää.

Mun pitää kyllä ehkä harkita tätä asiaa vielä, mutta on kyllä vaikea dilemma! Toimin itse aktiivisesti partiossa ja kirkko on näissä touhuissa aika aktiivisesti mukana joko suorilla tuilla tai ainakin tarjoamalla ilmaista tai puoli-ilmaista kokous- ja leiriytymistilaa. Lisäksi mun isovanhemmat käy niiden kotiseurakunnan kerhoissa eikä niillä olis muuten mitään viikottaista aktiviteettia.

Paras ratkaisu tässä olisi varmaan sitten liittyä takaisin ja alkaa selvittää, että miten kirkkoa instituutiona voi olla itse muokkaamassa. En siis usko mihinkään itseäni suurempaan, mutta jaan ehdottomasti kristilliset arvot ja ymmärrän kirkon tärkeän roolin yhteiskunnassa.

Apua, tulipa avautumispostaus, mutta tästä tulee harvoin puhuttua kovin avoimesti, kun varsinkin noi uskonasiat on vähän sellasia, joista harvoin eden lähimpien ystävien kanssa tulee puhuttua.

Juliaihminen
Juliaihminen

Kirkolla on kieltämättä aika eeppinen rooli yhteiskunnassa. Kerran esimerkiksi haastattelin yhtä vähävaraista mimmiä, joka oli raiskattu ja joka koki tapauksen jälkeen paniikkikohtauksia eikä uskaltanut liikkua kaupungilla. Kirkko kustansi hänen terapiansa.

Nämä on näitä! Muakin risoo kaikki suvaitsematon skeida, mutta sitten taas tiedän, että se jengi on marginaalia. Tosin marginaali on usein melko kovaäänistä. Ymmärrän kuitenkin myös sen, että kirkko ei voi potkia kaikkia ei-niin-suvaitsevaisia pois, koska ne samat tyypit ovat myös niitä, jotka juuri tekevät aktiivisesti näitä hyvishommia, toimivat vapaaehtoisina, vetävät leirejä jne, eli tietyllä tapaa äänekkäitä mutta myös hyvällä tavalla aktiivisia.

Annafiinu (Ei varmistettu)

Tämä kommentti oli huippu ja varmaan tiivistää monen tunteet kirkkoa kohtaan!

Olen teologi ja toivon, että jos minusta tulisi pappi, niin saisin vihkiä kaikkia pareja. Yhtenä keinona on äänestää syksyn seurakuntavaaleissa. Vaikka se tuntuu helposti ihan turhalta, se on oikeastaan yksi tärkein keino, jolla seurakuntalaiset voivat esim. avioliittokysymykseen vaikuttaa. Seurakuntavaaleissa valitut henkilöt vaikuttavat siihen, ketkä valitaan kirkolliskokoukseen eli ev.lut. kirkon korkeimpaan päättävään elimeen. Kirkolliskokouksessa päätetään myös tuosta vihkioikeus-kysymyksestä. Seurakuntavaaleissa äänestää ihan tosi vähän äänioikeutetuista ja ääntään käyttää karkeasti sanottuna aktiivisimmin ne, jotka ns. on konservatiivisimpia, joka siis johtaa siihen, että asiat eivät muutu. Eli nyt kaikkien, jotka toivovat kirkon avioliittokannan muutosta, kannattaisi äänestää ehdokkaita, jotka on ilmoittanut hyväksyvänsä samaa sukupuolta olevien kirkollisen vihkimyksen.

Tulipa ränttäys, mutta toivoisin vaan niin paljon, että ihmiset ymmärtäisivät, että heillä on avain kirkon muuttamiseen!

#minunkirkkoni (Ei varmistettu)

Moi saaracecilia! Mietit, että miten kirkkoa instituutiona voi olla itse muokkaamassa. Nyt siihen on todellakin mainio tilaisuus, sillä seurakuntavaalit järjestetään syksyllä. Vaaleissa valitaan seurakuntiin ja yhtymiin luottamushenkilöt. Jos kirkkoa haluaa siis muuttaa, olis paljon järkevämpää yrittää tehdä sitä sisältäpäin kuin jaloilla äänestämällä (mikä tuntuu olevan valitettavan yleistä). Jos kaikki tekis niin, silloinhan kirkkoon nimenomaan jää vaan ne örmyt eikä muutosta ikinä tapahdu!

Seurakuntavaalisivuilta: "Viime vaaleissa valituista luottamushenkilöistä alle 30-vuotiaita oli vain 6 %. (lähde: Kirkon tutkimuskeskus)"

Nyt siis vaan ehdolle! https://www.seurakuntavaalit.fi/ehdokkaaksi

emmms (Ei varmistettu)

Oot Julia aiemmin jo ollut mielestäni cool mutta tämä postaus vahvisti asemaasi idolinani. Olen tapakristitystä perheestä, mutta entisen poikaystäväni myötä löytänyt oman tavan uskoa Jumalaan ja kirkkoon. En vieläkään sanoisi itseäni uskovaiseksi, mutta käyn pari kertaa vuodessa kirkossa jumalanpalveluksessa ihan muuten vaan. Olen juurikin sitä mieltä että kirkkoon pitäisi kuulua jo ihan siitä syystä että sillä on niin paljon hyvää toimintaa. Harmittaa kun nykyään on jotenkin sivistyneempää olla kuulumatta kirkkoon ja Jumalaan uskomista pidetään junttina.

Juliaihminen
Juliaihminen

Kiitos!! <3

Olen kelannut samaa viime vuosina. Mutta nyt olen aistivinani sellaista pientä hipsteri-movementtia, että kirkkoon kuuluminen alkaisi olla cool. Helsingissä on ollut paljon kaikkea siistiä, kuten Aleppon kellot, pakolaisten jeesaaminen, Teemu Laajasalo (full support hänelle) ja sitten kaikki tämä ruohonjuuritaso. Sitten on myös kirkon sisäisiä herätysliikkeitä, tyyliin suhe, jossa käy nuorta ja tyylikästä jengiä. 

Tiedän myös mielipidevaikuttajia ja mainostoimistojamppoja, jotka ovat viime aikoina liittyneet takaisin kirkkoon. Ehkäpä jonkinalinen kirkon sisäinen vallankumous on tulossa. Näitä on hauska spekuttaa!

Vierailija (Ei varmistettu)

Nyt mun täytyyyy tarttua tähän Teemu Laajasaloon (syyttelemättä, aidosta kiinnostuksesta) - pakko kysyä että mitä mieltä sä oot tästä TL-keissistä ja kuinka voit olla varma hänen vilpittömyydestään versus Brother Christmasista jonka syytökset vaikuttaa hyvin vahvasti Hesarin ajojahdilta (minkä johdosta hänen toimintansa on nyt sitten pienentynyt todella paljon ja luottamuksen ja lahjoitusten saaminen takaisin tulee olemaan todella haastavaa.. ja itse olen kyllä hänen puolellaa!). Mua kiinnostaa koska oon pitänyt sua todella ajattelevana ja fiksuna ihmisenä! Mutta haha nyt olen tajunnut (en-halua-haukkua-sinua ja edelleen olet fiksu!) että sääkin oot kuitenkin tavallinen puolueellinen ihminen etkä ylijumala millaisena olen sinua pitänyt:) :D vit-si että kirjoittamalla on vaikea sanoa asioita ilman että kuulostaa ihan mulkulta.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ja hei meikä onkin "tuntenut" Karin jo ennen hänen julkisuuttaan!! Kari oli rippipappina kun olin isosena, sinä vuonna kun itse pääsin ripille Kari ei osunut omalle leirille. Sad. Kari oli kyllä jo silloin niin tykätty (nuorten keskuudessa), koska ei ollut perinteinen jeesusteleva tylsä pappi. Sittemmin erosin kirkosta enkä koe sitä ollenkaan omaksi paikakseni mutta nostan peukkua kaikelle tällaiselle toiminnalle:) just niin hyvä että kirkon ei tarttis olla se vanha ja vähän homehtunut paikka jossa saarnataan ja tuomitaan ei-uskovat ja syntiä kovasti tekevät.

Juliaihminen
Juliaihminen

Hahahah, mä todellakin olen puolueellinen enkä mikään oikeuden ylijumala :D Toisaalya ehkä se ei vielä tarkoita että olen täysi taukki, vaikka tykkäisinkin jostain ”pahiksesta” joskus.

Mulle tässä vaikuttaa se, että oon fanittnut Laajasaloa monta vuotta, kun se oli YleLeaksissa. Se oli nopea, hauska ja inhimillinen, puolusti aina heikompia. 

Noi kuittisekoilut on ilman muuta huono ja tuomittava asia, ja hyvä että tuollaisia tulee silloin tällöin esiin, koska sitä on aivan saleen millä tahansa laukalla. Mutta mittakaava tuossa meni jotenkin överiksi. Kyseessä oli vain alle 3k ostokset, jotka oli mun käsittääkseni huolimattomuutta ja joka on jo selvitetty ja käyty läpi. Lisäksi musta on inhimillistä tehdä virheitä, kaikki tekee niitä joskus. Tuntuu että kenen tahansa taustasta löytyy skeidaa, jos ottaa oikein asiakseen penkoa. Mun mielestä BCn vertaaminen Laajasaloon on ehkä myös vähän ylimitoitettua.

Vierailija (Ei varmistettu)

En ole juuri seurannut uutisointia Teemu Laajasalosta, mutta tässäpä oma kokemukseni. Olen itse siis lääkiksessä missä iso osa (kuten itsekin) on käynyt valmennuskurssin, osa Teemu Laajasen silloin meidän hakuaikoina omistaneen Huippuvalmennuksen valmennuskurssin. Kaikista muista valmennusfirmoista paitsi Huippuvalmennuksesta kuulee ainakin jotain positiivista, mutta Huippuvalmennuksesta ei voi sanoa samaa.

Se oli ihan täyttä rahat pois -hommaa. Mikään ei toiminut ja opetus oli kehnoa. Teemu itse on lupaillut henkilökohtaisesti meille kurssilaisilleen asioita ja sen jälkeen kiertänyt asiat ja jättänyt antamatta lupaamiana korvauksia mokailuistaan (opetuksia peruttiin tai siirrettiin ajankohtana, kun niiden olisi pitänyt alkaa, tärkeitä valmennukseen liittyviä osa-alueita ei annettu lainkaan). Itse ja pari ystävääni olivat yhteydessä häneen henkilökohtaisesti mutta vastaukseksi ei saanut muuta kuin hyvin ympäripyöreää poliitikkomaista puhetta.

Hemmetin hyvä hän on puhumaan ja kirjoittamaan ja sen takia varmaan päässytkin niin pitkälle. Henkilökohtaisesti on kyllä vaikea uskoa Teemun syyttömyyteen omien kokemusteni perusteella, vaikka en asiasta en enempää tiedäkään.

Juliaihminen
Juliaihminen

Buu! Kuulostaa tosi ikävältä kokemukselta, ei siis ihme ettei lafka kantanut pidemmän päälle.

Okei, sanottakoon vielä siis, että mulla ei oikeasti ole mitään suurta mielipidettä aiheesta, enkä nyt nousisi barrikadeille Laajasalon puolesta.

Vierailija (Ei varmistettu)

LOL, nyt on pakko sanoa että hope not :D Olen itse ateisti ja tuntuu erikoiselta, että voisin kuulua instituutioon jonka pohjana on usko pyhään kolmiyhteyteen ja ylösnousemukseen vaan koska sen fasiliteetit ja toiminta on "cool". Tai ylipäätään en ymmärrä miksi kuulua toimintaan jonka perimmäistä viestiä ei usko. Vähän sama kun olisi duunissa Snellmannilla lihajalosteiden tuotantopäällikkönä ja olisi vegaani.En tajuu.
MUTTA Jos on uskovainen ja eronnut kirjosta syystä x ja nyt kokee uudelleen yhteenkuuluvuutta sen toiminnan kanssa niin jes, hieno juttu, liittykää ja täyttäkää maa!

Juliaihminen
Juliaihminen

Ymmärrän että kirkon vastustajien kesken asia aiheuttaa paljon tunteita, ja se on ihan ok! Mutta musta on vähän tympeää tuomita ihmisiä tai kertoa, miksi joku saa tai ei saa liittyä takaisin kirkkoon.

Vierailija (Ei varmistettu)

Tarkennan: musta on tympeää ja käsityskykyni ulkopuolella liittyä kirkkoon jos ei usko. En kiellä, etteikö kirkko tekisi hyviä juttuja (suomessa) mutta en vaan suostu ymmärtämään miksi kukaan kuuluisi tai millätavalla olisi hyvä juttu liittyä instituutioon, joka on ytimeltään vastaan omaa maailmankuvaa..? Mielestäni siinä on valtava ristiriita.
Mikäli et ole uskova ihminen ja haet täyttymyksen ja yhteisöllisyyden kokemuksia en suosittele liittymään kirkkoon, vaan esimerkiksi vapaaehtoistyötä asian puolesta josta välität.

Juliaihminen
Juliaihminen

Musta tässä keskustelussa ei ole sanottu kertaakaan, että joku ei-uskovainen liittyisi kirkkoon. En siis ihan tajua sun kritiikkiä.

Mutta jos mennään tuohon huomioosi, niin keneltä se on pois, jos ihminen, joka ei usko jumalaan, kuitenkin päättää liittyä kirkkoon? Mitä niin tympeää siinä mielestäsi on? Eikö jokainen saa tehdä tällaisessa asiassa ihan omat päätöksensä ilman, että joku ulkopuolinen tulee heitä tuomitsemaan? Vaadin muilta ihmisiltä sitä, että ketään ei loukata jne. mutta silloin kun kyse on ihmisen omista valinnoista, jotka vaikuttavat vain hänen omaan elämäänsä, mua ihmetyttää tällainen tuomitseminen. Ihan sama, onko kyseessä homojen avioliitto tai kirkkoon kuuluminen, miksi muiden pitää puuttua ihmisen motiiveihin?

Mun kokemuksen on, että ateistit ovat tänä pävänä Suomen rajojen sisällä "pahimpia" lähetyssaarnaajia. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Ok, sori ymmärsin varmaan sitten väärin tuon huomion havaitusta liikehdinnästä kirkon sisälle ja kommentista "olen juurikin sitä mieltä että kirkkoon pitäisi kuulua jo ihan siitä syystä että sillä on niin paljon hyvää toimintaa. Harmittaa kun nykyään on jotenkin sivistyneempää olla kuulumatta kirkkoon ja Jumalaan uskomista pidetään junttina."
En myöskään yritä "käännyttää" ketään pois uskosta. En ole kritisoinut myöskään itse ihmisten uskoa. Varmaan jos itse on uskossa ja kuuluu kirkkoon kritiikki ylipäätään kirkkoon kuulumisen syistä voi tuntua varpaiden tallomiselta. "Mun kokemuksen on, että ateistit ovat tänä pävänä Suomen rajojen sisällä "pahimpia" lähetyssaarnaajia. " Okei. No tästä voi sitten olla jokaisella varmasti omansa. Jo yhteiskunnanrakenteet tuputtaa kristinuskoa, onneksi vähenevissä määrin. Esimerkki omasta kokemuksesta: minut on kastettu seurakuntaan, olen aloittanut peruskoulun ysärin lopulla, alle 20 vuotta sitten, ja Helsingissä vielä silloinkin oli elämänkatsomustiedon opiskelu tehty niin jumalattoman (he he) vaikeaksi, opetusta tarjottiin iltapäivällä 3-5, hyppytunnit välissä ja matkaa toiselle koululle bussilla 30min. Joka perjantai oli aamuhartaus, josta pois saivat olla vain muslimit. Käytännössä siis pääsin eroamaan kirkosta vasta lukiossa. Edelleen saan selkärangasta esiin isämeidän ja uskontunnustuksen.

Mielestäni tässä keskustelusta tulee ilmi hyvin miksi edelleenkään uskonto ei ole sekulaarissa yhteiskunnassamme kahvipöytäpuheenaihe seurueessa johon kuuluu useita kantoja edustavia tyyppejä.

Näissä keskusteluissa on jännää kyllä se, että ateistit on usein fundamentalistien ohella niitä kärkkäimpiä jaottelemaan ihmiset uskoviin ja ei-uskoviin. Kun itse ainakin ajattelen, että raja ei välttämättä ole niin selvä, ja sama ihminen voi eri elämänvaiheissa kokea uskon aika eri tavalla. Ja joillekin taas uskonto on tärkeä tiettyjen rituaalien tai yhteisön takia, eikä siinäkään ole mitään väärää. Siksi(kin) on hyvä että kirkkoon (ainakin ev.lut.) mahtuu monenlaista uskomista ja epäilemistä ja ihan vaan tavan vuoksi kirkossa käymistä. 

Juliaihminen
Juliaihminen

Hyvin sanottu. Uskomisen ja ei uskomisen raja ei todellakaan ole mitenkään selkeä yksittäisen ihmisen kohdalla.

Vierailija (Ei varmistettu)

Niinpä. Kyllä mun mielestä kirkkoon kuuluminen on nimenomaan kirkon tukemista instituutiona ja myös paras tapa vaikuttaa kirkon toimintaan, sisältäpäin. En ymmärrä, miksi olisi yhtään kummallisempaa, että joku joka ei usko kolmiyhteiseen Jumalaan kuuluu kirkkoon kannattaakseen ja muokatakseen sen toimintaa, kuin että joku joka uskoo, eroaa kirkosta protestimielessä. Usko ja uskonto ovat kuitenkin aika erillisiä asioita.

Riinainen (Ei varmistettu)

Hipsterikristityistä puheen ollen. Mua kiinnostaa ihan loputtoman paljon esim. Vapaakirkkojen uusi nousu nimen omaan nuorten kauniiden korkeastikoulutettujen kaupunkilaisten keskuudessa. Näitä on Helsingissä esim. Suhe, Turussa Hope, ja Seinäjoella ainakin HOUM (just noin kirjotettuna). Niillä on kaikilla hemmetin hyvin tehdyt nettisivut ja aktiiviset IG profiilit joissa näkyy vaan iloisia, onnellisia nuoria ihmisiä joista suurella osalla on lapsi ja palava rakkaus jeesusta kohtaan.

Linn (Ei varmistettu)

Tämä on hirveän mielenkiintoista, koska juuri ne nuoret aikuiset mielletään liberaaleiksi. Noilla uusilla Vapaakirkoilla, myös esim. Fila, on hyvin tehdyt nettisivut, ig ja sellainen tekemisen meininki. Kuitenkin kun niiden teologiaa raaputtaa vähän pintaa syvemmälle, käy ilmi, että monet näistä uusista seurakunnista on teologisesti todella konservatiivisia.

Kaa (Ei varmistettu)

Mulla ei ole minkäänlaista suhdetta seurakuntaan, ja olen eronnut kirkosta.

Ymmärrän, että kirkon sisällä tehdään paljon hyvää ja ihmiset kirkon sisällä on moninaisia. Mutta.

Koska itse kuulun seksuaalivähemmistöön, on kirkon harjoittama syrjintä avioliittoon vihkimiseen liittyen ollut todella loukkaavaa ihan henkilökohtaisella tasolla. Aina, kun olen vieraana kirkkohäissä, tulee vähän paha mieli, koska se on konkreettinen muistutus siitä, että toisille kirkkohäät sallitaan ja toisille ei. Tämä fiilis tulee yhä, vaikka nykyään heterosuhteessa olevana minunkin sallittaisiin mennä naimisiin kirkossa. (En ole menossa, koska en ole uskonnollinen.)

Eihän kirkko ole ainoa, joka syrjii ihmisiä, mutta koska käsitykseni mukaan kirkon tulisi olla heikompien puolella, tuntuu sen harjoittama syrjintä erityisen pahalta.

Kirkossa tökkii kyllä moni muukin asia. Ristiäisvieraana hämmentää aina se negatiivisuus, jonka minä koen toimitukseen liittyvän. Hei, perheeseen on juuri syntynyt ihana lapsi, joten miksi pitää manata syntejä ja muistutella siitä, kuinka "paha" tämä lapsi olisikaan ilman kastetta. (Synti=paha on täysin oma tulkintani.)

Uskonto ja kirkkoon kuuluminen on muuten harmillisen vaikea puheenaihe. Olisi tosi kiinnostavaa keskustella kirkkoon kuuluvien ystävien kanssa heidän uskostaan, mutta asia tuntuu niin henkilökohtaiselta, että sitä on vaikea ottaa puheeksi.

Juliaihminen
Juliaihminen

Mä kirkkoon kuuluvana harvoin saan itse mitään siitä, kun uskonnosta keskustellaan. Ymmärrän epäkohdat ja juurikin nuo sun mainitsemat loukkaavat asiat hyvin.

Toisaalta mun missio ei ole lähetyssaarnaata ketään kirkon jäseneksi, eikä oikein kiinnosta myöskään sellainen keskustelu, jossa asemani on joutua puolustelemaan sitä, mihin kuulun tai mihin uskon, ja sellaiseksi ne keskustelut enimmäkseen koen. Siksi nämä keskustelut yleensä kuolevat syntyessään.

Kaa (Ei varmistettu)

Joo, tunnistan tuon, että kirkkoon kuuluva on lähtökohtaisesti puolustusasemissa mitä tulee uskontoaiheisiin keskusteluihin. Eihän sellainen asetelma ole kenenkään kannalta mukavaa. Siksi en käy keskusteluja aiheesta, koska mustakin olisi epämukavaa, jos kysymykseni tuntuisivat haastamiselta.

Toivottavasti edellinen kommenttini ei tuntunut siltä, että kaadan loukkaantumisen tunteitani yksittäisen kirkkoon kuuluvan niskaan. Ei ehkä kuulunut tähän keskusteluun tuo kommenttini, mutta jotenkin nuo tuntemukset vaan aina helposti ryöpsähtää, kun edes sivutaan aihetta kirkko. Uskon ja toivon, että kirkko kehittyy jatkossa parempaan suuntaan. Olispa tahti vain vähän nopeampi!

feline (Ei varmistettu)

Kaikki se horina ristiäisissä on kyllä todella kummallista! Itse en siis ole koskaan kuulunut kirkkoon, meidän perheessä ei ole mun aikanani harrastettu mitään kirkollisia juttuja enkä ole vuosikausiin ollut vieraanakaan missään kirkollisissa häppeningeissä. Katselen näitä juttuja siis aika täysin ulkopuolisen silmin.
No, tässä taannoin olin siis kuitenkin ensimmäistä kertaa aikuisiälläni ristiäisissä, ja koska en siihen touhuun mitenkään usko niin keskityin hartaan tunnelmoinnin sijaan kuuntelemaan sanatarkasti että mitä siellä oikein selitetään. Tuli mullekin sellainen fiilis, että aikamoista manaamista. Jotenkin alkoi ihan ahdistaa kun tuntui että ensin maalaillaan kauheita uhkakuvia synneistä ja kurjuudesta ja sitten lapsi otetaan jonkin pelastuslahkon jäseneksi, tietysti ilman että lapsi itse ymmärtää siitä mitään tai voi vaikuttaa siihen mitenkään. A p u a.

Asiasta toiseen: lapsijutut lienevät itsellänikin ajankohtaisia joskus lähivuosina, ja tähän liittyen olen "tietysti" jo illat pitkät googlaillut erilaisia kerhoja ja lapsiperhepalveluita kaupungin eri asuinalueilla yms. Pakko todeta, että kovin vähän löytyy mitään tunnustuksetonta mukavaa kerhoilu-puuhastelu-toimintaa! Seurakunnilla sen sijaan on tarjolla vaikka ja mitä. Ehkä sitä täytyy sitten aikanaan käydä näyttämässä nenäänsä jossain seurakunnan hommeleissa ja aistimassa tunnelmaa, että onko sekin manaamista vai uskaltaako sinne mennä.

Juliaihminen
Juliaihminen

Nyt on pakko kysyä, että puhuisitko islamista, juutalaisuudesta, buddhalaisuudesta tai vaikka konfutselaisuudesta tähän sävyyn? Jotenkin tuntuu, että kristittyjen loukkaamiseen monella itsensä suvaitsevaiseksi mieltävällä ihmisellä on vähän sokea piste. Ahdistaa, kun jopa jotkut feministiksi julistautuvat dumaavat kristinuskon sovinismin linnakkeeksi perehtymättä koko asiaan kahta sekuntia. Itse sanoisin, että kristinuskossa on sovinismin linnakkeita, mutta kokonaisuudessaan se ei ole sovinismin linnake.

Ja kuten yksi mulle ig-viestiä laittanut ihminen sanoi fiksusti: Jeesus oli paras mahdollinen intersektionaalinen feministi. Puolusti kaiken maailman köyhiä, kurjia, väärää kansallisuutta olevia ja toisenlaisia. 

Ja toiseen: Helsingissä kaupungin leikkipuistoilla on myös tosi hyvää ja täysin ei-jeesus kerhotoimintaa, tätä ei kaikissa kaupungeissa harmi kyllä ole. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Se "horina" on osa kristinuskon ja yhteiskuntamme historiaa. Raamatussahan tai kirkollisissa toimituksissa on paljon elemettejä, joiden tulkitseminen vaatii vahvaa teologista tuntemusta. Itselleni tärkeää on myös perinteet ja jatkuvuus, mistä tulikin mieleeni, että olin hautajaisissa aika pahoillani (kuolemantapauksen lisäksi), että"maasta sinä olet tullut" -osiota oli menty peukaloimaan modernimpaan suuntaan.

Vierailija (Ei varmistettu)

Lisäksi tosiaan nykyään ristiäisissä, häissä ja hautajaisissa voi vaikuttaa todella paljon siihen, mitä pappi sanoo, virret päätetään yhdessä ja niitä voi myös korvata muulla musiikilla, että mielestäni olisi kohteliasta vierailta kunnioittaa isäntäväen vakaumusta ja valintoja, jos he ovat haluneet tietyt ”horinat” mukaan toimitukseen syystä tai toisesta. Mielestäni on parempi kohteliaasti kieltäytyä osallistumasta kirkollisiin toimituksiin omaan vakaumukseen vedoten, jos ei pysty kunnioittavasti ja arvostavasti olemaan läsnä. Olen ollut useissa kirkkohäissä, joissa äänekkäät ateistikaverit ovat pilanneet tunnelman tirskumalla ja kommentoimalla toimituksen päälle.

Minna pappi Paavalista (Ei varmistettu)

Me Paavalissa iloitaan että olet tykännyt iltaruuasta ja muusta. Oli ilo lukea kokemuksiasi :) T. Minna pappi Paavalista

Juliaihminen
Juliaihminen

Kiitos teille! <3

Mä oon lapsen myötä taas päätynyt useammin seurakuntaan. Lapsi kastettiin kirkossa ja kastejuhla järjestettiin seurakuntatalossa. Nyt ollaan syksystä lähtien käyty seurakunnan perhekerhossa ja se on ollut mulle kuin taivaan lahja (kjehe) kun oon välillä ollut yksinäinen. Kerhon tyypeistä on muodostunut ihana tukiverkosto. Kirkko tekee musta paljon hyvää työtä, vaikka sen kaikkia periaatteita en fanitakaan. Me käytiin esimerkiksi useampi vuosi sitten seurakunnan tarjoamassa pariterapiassa kun meillä oli paha aviokriisi. Terapia oli kerran viikossa, melkein vuoden verran. Maksoi nolla euroa. 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.