Lapsen talvipukeutuminen hanskassa (sis. Reiman alekoodi)

Juliaihminen

*Sain postauksen tuotteet Reimalta

Me pestiin juuri Alpun välikausitakki ja laitettiin se varastoon. Tiki sanoi, että sille tuli surullinen mieli, kun se alkoi ajatella, että Alppu ei enää koskaa käytä tätä takkia. Ensi keväänä koon 80 takki on jo auttamattoman pieni, luultavasti Alppunen on jo silloin koon 92 miekkonen. Nyt se käyttää vielä vähän aikaa päiväkodissa välikausihaalaria ja sen alla fleecehaalaria, mutta kun lämpötila laskee johonkin +5 asteeseen, alkaa olla toppakamojen aika.

Välikausivaatteiden pois pakkaaminen tarkoittaa myös sitä, että pitää valmistautua ensimmäiseen talveen, jolloin Alppu on itse operoiva yksilö. Viime talven se veti onnellisesti äitiyspakkauksen haalarissa vaunuissa nököttävänä pikku toukkana. Nyt on toisin!

Tämä vaatii paljon ajattelutyötä, koska lapsen pukeminen sään mukaan on mulle aika iso mysteeri. 

Mä sain viime keväänä Reimalta Alpun välikausikamat, ja olin niihin tosi tyytyväinen. Haalari, takki ja kengät ovat kestäneet toukokuusta lokakuuhun ihan priimassa kunnossa monien pesujen jälkeen. Reimalla on myös vaatteissaan kaikenlaisia hyviä pikku juttuja, jotka tekevät niistä sopivia juuri Suomen olosuhteisiin. Esimerkiksi moniin paikkoihin on lisätty heijastimia (parasta!), haalareiden vetoketjut menevät tarpeeksi alas (1,5-vuotiaan pukeminen sylissä helpottuu huomattavasti), taskut ovat sopivissa paikoissa ja haalareita voi kiristää ja löysentää vyötäröltä.

Lisäksi tykkään nykyään Reiman raikkaista väreistä ja vaatteiden designistä. Mulle tulee aina niin hyvä mieli, kun näen oman lapsoseni tyylikkäänä epelöimässä ulkona. Niinpä kysyin, voisinko saada talvikausikamatkin heiltä postausta vastaan. Kivaa, että suostuivat!

Samalla kyselin, millaisilla vaatteilla Suomen talveen kannattaa varautua. Reimalta Anni Kauppinen linkkasi Ylen hyvän jutun aiheesta. Tuo päiväkodin tekemä kuvitus on aivan nerokas: kun lämpötila on se ja se, kerroksia pitää olla näin ja näin paljon.

Nyt, kun asteet ovat vielä kymmenen kieppeillä, toppakamoja ei tarvita. Nollan tietämillä toppahaalari, lämpimät kengät, kauluri, pipo ja hanskat ovat tarpeen. Ilmeisesti jos lämpötila laskee -10 pakkasasteeseen, voi laittaa villapuvun toppahaalarin alle. Ja jos pakkanen vielä siitä kiristyy, niin sitten tavan vaatteiden alle vielä sukkahousut. (Alpulla ei ole koskaan ollut sukkahousuja jalassa. Ennen kuin syntyi, ostin sille jostain jumalan syystä sukkahousuja, mutta ne jäivät käyttämättä.)

Nämä vaatteet mä sitten tilasin täksi talveksi:

Untuvahaalarit

Kypärämyssy (tästä kävin mun kaverin kanssa vähän pohdintoa, että kannattaako nykyajan lapsella olla kypärämyssyä, kun se on kuitenkin sitten semmonen räkää keräävä ja leuan alta kostea jäinen kalikka talven mittaan, mutta tilasin nyt sitten kuitenkin kypärämyssyn, kun viime talvena se oli kätevä)

Villamyssy

Kauluri

Toppahanskat

Fleecehanskat (ovat kätevät, kun ne saa nepparilla kiinni toisiinsa)

Villahaalari

Vuorilliset talvikengät (Alppu rakastaa jo nyt niitä. Kun hän saapuu kotiin, se laittaa ne välittömästi jalkaan ja tepastelee ympäri asuntoa siniset kenkänsä jalassa.)

Mietin pitkään, tarvitseeko lapsonen haalareiden lisäksi toista vaihtoehtoa, eli toppatakkia ja -housuja. Kaikki ylimääräinen kama himassa aiheuttaa syvää ahdistusta. Päädyin kuitenkin hankkimaan nämä, koska välillä toppahaalaria joutuu ehkä pesemään, jolloin varakamat ovat kätevät. Lisäksi tajusin välikausihaalarin kohdalla, että joskus on kiva lähteä kaupungille niin, että lapsella on vain takki, kun sitten kenkiä ei tarvitse riisua samalla, kun riisuu päällisvaatteet lapselta.

Jos rehellisiä ollaan, niin en olisi varmaankaan tilannut tällaiseksi kakkosasuksi kallista uutta settiä, ellen olisi saanut sitä ilmaiseksi, vaan olisin metskannut sen halvalla kirpputorilta. Moni kaveri on sanonut, että niillä on yhdet priimat haalarit ja sitten yhdet jotkut vähän ryönäset haalarit varalla.

Lisäksi olen käsittänyt, että vielä tämän ikäisellä ulkoleikissä haalarit ovat kätevimmät, kun niihin ei mene lunta sisälle vatsan kohdalta toisin kuin takki ja housut yhdistelmässä. Toisaalta näissä nuo toppahousut tulevat niin korkealle, että voipi olla, ettei lumi tunkeudu muutenkaan vaatteiden alle.

Nyt musta tuntuu, että olen kerrankin ollut lapsosen pukeutumisen kanssa ajoissa ja hankkinut sille talveksi tarvittavat asiat. Näiden lisäksi "tilasin" vielä Tikin äidiltä Alpulle villasukat, joita se tarvitsee jo pian, kun kumppareissa jalat vähän palelee.

Meidän päiväkoti on siitä kiva, että ne ovat siellä ulkona aika lailla satoi tai paistoi, oli pakkasta tai hellettä. Niinpä pitää kyllä todella pitää näistä varusteista huolta. Omalla kohdalla olen tavallisesti tällaisissa sään mukaan pukemisissa aivan toivoton, mutta olen päättänyt, että Alppu ei saa kärsiä mun ja Tikin saamattomuudesta vaatteiden ostamisen suhteen.

Sitten pyysin tietenkin Reimalta alekoodia, eli:

Koodilla JULI17AW saa Reiman verkkokaupan tuotteista -15 % alennusta ja ilmaisen kuljetuksen sunnuntaihin 22.10. saakka. (Etua ei voi yhdistellä muihin verkkokaupan alennuksiin.)

 

Tuleeko jotain hyviä talvipukeutumisvinkkejä mieleen kokeneilta lapsen talveksi pukijoilta?
Puuttuuko multa jotain?

 

 

Lue myös: 

Miten pukea lapsi keväällä puistoon, eli välikausihaalaribisnekset

 

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA

 

 

Share

Kommentit

Leppäkerttu (Ei varmistettu)

Meillä oli viime talvena lähes identtinen setti. Kengät ovat tyylikkäät ja sopivat takin kanssa kulttuuririentoihinkin. Ainoa huono puoli niissä on se, että kun kangas jumittaa vetoketjun väliin useita kertoja niin se rispaantuu ja on yhä useammin vetskarin välissä. Aluksi tätä ei tapahtunut, mutta jalan kasvaessa kevättä kohti tila vähenee ja tapaturma on valmis... Kannattaa siis kiinnittää asiaan huomiota heti alusta asti vaikka olisi kuinka kiire lähtö tai uhmaikäisen lattiaraivarit!
Kypärämyssy korvattiin villamyssyllä ja Reiman fleecekaulurilla, toimi erittäin hyvin! Koko vaatesetti säilyi kaikesta rymyilysyä huolimatta tosi hyvässä kunnossa seuraavalle käyttäjälle.

Juliaihminen
Juliaihminen

Ihan superhyvä vinkki tuo kenkäasia! Tuo on just semmosta pientä, joka alkaa ärsyttää käytössä pikkuhiljaa.

Tosi kiva kuulla, että nämä kestävät seuraavalle käyttäjälle, Alpun naapurissa asuva serkkutyttö tietää, mitä pukee vuoden päästä talvella päälleen :D (Tostakin mä tykkään, että Reiman useimmat värit ja kuosit sopivat täysin sekä tytöille että pojille.)

AaAa (Ei varmistettu)

Ekaksi (sori, pakko kun mä en kestä kun ihmiset ei osaa tätä, neuroosini tää, sori ;)) kengät on varmaan vuorilliset eikä vuorelliset :)

Pätevältä vaikuttava setti, kyllä noilla porhaltaa (sillä varauksella tosin että kun Hkin talvista ei tiedä, niin untuvahaalari voi olla auttamattoman kuuma ja jäädä vähälle käytölle jos talvi on niin leuto kuin viime talvena esim.). Meillä eniten käytetty talvivaatetus on ollut viime vuodet sellainen jo ohueksi kulunut toppahaalari (kirppikseltä tai lapsen edellisenä talvena käyttämä joka vielä mahtuu) joka on vedenpitävä. Sillä on kahlattu ainakin jouluun asti (ja se uusi pränikkä toppahaalari otetaan käyttöön vasta kun on lunta ja pakkasta...tai sit kun toi rönttähaalari jää pieneksi). Mutta joo, meillä mennään paljon ohut toppahaalari ja alle merinovillakerrasto / haalari Helsingin tyypillisimmät talvikelit (ts. loskaa ja räntää).

Ja toi kypärämyssy, se on ihan paras päiväkotilapselle (mun 5,5v saa käyttää vielä ainakin tän talven vaikka kuinka ois vauvojen päähine). Nimittäin kypärämyssyn kanssa lapsen kaula tulee suojattua samalla kuin pääkin. Ainakin mun nakerolla kun tuppaa kaulurit "unohtumaan" (ainakin meidän pk:ssa lapset saa aika pieninä jo vastuuta itsensä pukemisesta ja kun aikuiset hanskaa tosi monen lapsen pukemisen ulos, niin en ihmettele että jos jonkun pikku-iivarin piilottama kauluri jää huomiotta. Mutta siis, kypärämyssy on nerokas päähine!

Aijuu, sellainen vinkki vielä, että meillä lapsen sormet oli aika usein kylmät topparukkasissa (kokeiltiin tosi monia) ja parhaaksi osoittautui kombo alla mummon neuloma ohut villalapanen ja päällä rukkanen (tässä kombossa on myös helpompi saada kirottu peukalo rukkaseen...lohdutus myös taaperoiden äideille, että kyllä sen peukun oppii hanskaamaan ja vielä koittaa päivä kun lapsi vetää näppärästi itsekseen sormikkaat käteen!). Rukkanen saattoi sit olla joko vk-rukkanen (kun märkä lumi) tai topparukkanen (kunnon pakkaset). Eli siis kombo villalapanen+vk-rukkanen oli meidän lapsella lämpimämpi kuin pelkkä topparukkanen (vk-rukkasiin taas ehdottomasti paras on Reiman Askare-malli, näitä meillä on käytetty siitä eteenpäin kuin lapsi oli 2v. ja ovat ihan parasta A-laatua).

Juliaihminen
Juliaihminen

Hei ihan superhyviä vinkkejä! Hitsiläinen, en muuten edes ajatellut, että untuvahaalari voisi olla liian kuuma. Jotenkin kelasin, että kun siellä se lapsonen nököttää pakkasessa tunteja, niin more is more, ja ei ainakaan tule kylmä.

Hahahahaha, lol! En edes tajunnut että vuorellinen/vuorillinen on kaksi täysin eri sanaa. Fiksaan sen tuosta tekstistä :D Kiitos!

Vierailija (Ei varmistettu)

Taidat olla muuten oikeassa, Alpun ikäinen itseasiassa varmaan tarvitseekin enempi vaatetta kuin menevämpi leikki-ikäinen (joka on juoksee, kiipeilee ja touhuaa ihan koko ajan), pienet kun on vähän semmoisia pikku tatteja talvella pihalla paksuissa kamppeissaan (supersuloisia omissa leikeissään touhuten). Ja tulevasta talvestahan ei taas tiedä että millainen siitä tulee (meillä esim. 5,5v hinkuaa että haluaisi opetella hiihtämään, raukalla kun ei ole ollut sukia vielä ikinä kun kaksi edellistä talvea on olleet ihan surkeat hiihtokelien puolesta, tänä vuonna ajattelin kyllä riskeerata ja ostaa sukset).

HP (Ei varmistettu)

Hei vinkkinä hiihtoasiaan, että Helsingissä kyllä pääsee hiihtämään, vaikka lunta ei olisikaan! Paloheinässä on läpi talven tosi hyvät tekolumiladut, joita sivakoin niin yksin kuin myös 4- ja 2-vuotiaiden kanssa ja lyhempiä lenkkejä lumetetaan pakkastilanteen mukaan muuallekin päin kaupunkia. Esimerkiksi meidän kotilähiössä Vanhassa Herttoniemessä oli tosi hyvä puolen kilometrin tekolumilatu, jota hiihdeltiin lasten kanssa. t. Hiihtohullu mutsi

AaAa (Ei varmistettu)

Juu, meillä vaan lähtee hyvänä lumitalvena latu (Keskuspuistoon) 200m kotiovelta (ja latuahan siitä riittäisi sit Vantaan rajalle asti) ja pienen kanssa ei-niin-hiihtohullut (ja laiskat) vanhemmat ei jaksa ajatellakaan Paloheinän ruuhkiin lähtemistä (julkisilla vielä pitäisi mennä). Meillä vanhempien talviurheilulaji on luistelu, joten luistelua on takana pienellä kolmen talven verran (viime talvena kausi päästiin aloittamaan marraskuussa ja vikan kerran luisteltiin maaliskuussa). Tässä kohtaa on pakko kehua, että Helsingissä on (ainakin meidän hoodseilla) aivan supermahtavat luistelumahikset kun pieniä luistinratoja pidetään yllä melkein joka leikkipuistossa joten kynnys luistinradalla lähtemiseen on tosi pieni.

MariaK (Ei varmistettu)

Suomen kielen lautakunta suositteli jo 2014, että vuori-sanaa ja sen johdoksia voi taivuttaa kahdella tavalla. Vuorillinen ja vuorellinen käyvät siis molemmat https://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/suosit.... (Sori, piti päästä pätemään.)

AaAa (Ei varmistettu)

Ai kauhiaa, tuo ehkä selittää miksi tuo demoninen "vuorellinen" muoto on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti. Jatkan kuitenkin änkyränä taistelua oikeakielisyyden puolesta! (Enkä sano mitään casesta "alkaa tekemään", mikä on myös noita surullisia vuoden 2014 päätöksiä, nih!) :D

MariaK (Ei varmistettu)

Hih joo, nää on kyllä tällasia, että herättää tunteita :D. Mäkään en ala korjaamaan (!) enää vuoria ja muita toisten teksteistä, mutta omissa teksteissä pysyttelen aika konservatiivisilla linjoilla.

riik
3h+kasvimaa

Mun mielestä takki ja housut on kätevä kombo just kaikilla kauppa- ja kahvilareissuilla. Takin saa kätevästi pois, mutta jos haalarin riisuu puoliksi, se roikkuu kävelevän lapsen perässä tosi hankalasti. Ja lisäksi kun nää talvet on vähän mitä on, toppahaalari on usein sen verran ryönäinen, että on kiva omistaa sellanen siistimpikin setti. Ja tästä tuli tietty mieleen, että osta vielä toppahaalarin päälle menevät kurikset päiväkotikäyttöön :).

Vierailija (Ei varmistettu)

Mua vaivaa tässä blogissa mainospostaukset, ja varsinkin hinta (jos tosiaan sait vaan noi rojut) tuntuu aivan liian halvalta näkyvyydestä. "Natiivimainokset" aka mainokset tulee itsellä vielä liikaa silmille, ehkä muita sit kiinnostaa. Ja joo ja vaivaa sekin, että just lapsi valjastettu mainoskasvoksi. Nimellä ja naamalla, vaikkei juuri tässä postauksessa naamaa näy. Muuten olen tykännyt kirjoituksistasi.

Juliaihminen
Juliaihminen

Okei, yritän purkaa tämän kritiikin osiin, koska tässä tuli aikamoinen ryöpytys mun valintoja ja jopa mun äitinä olemista kohtaan.

Eli sua vaivaa 1) se että tein mainospostauksen 2) että tein mainospostauksen ja sain siitä mielestäsi liian vähän rahaa (kuten sanoin, pyysin itse noita Reiman vaatteita, koska mun mielestä ovat olleet niin toimivia, kannattaa myös tsekata lasten talvivaatteiden hinnat ja sen jälkeen pohtia, lähtikö liian halvalla, olet ilmeisesti isompituloisempi kuin minä) ja 3) mun lapsi esiintyy tässä blogissa (joskaan hän tosiaan ei esiinny nimellä tai naamalla). 

No, ymmärrän että se voi vaivata. Mua se ei vaivaa, olen yrittänyt kelailla, mitä haittaa siitä voi olla mulle tai lapselleni, että puen sille kivat vaatteet päälle ja ”valjastan” sen tänne mainostamaan asioita, jotka on mun mielestä kivoja. En ole keksinyt vielä. 

Olen myös kelaillut, että en voi samaan aikaan kirjoittaa siitä, että ihmisten ei kannata kuluttaa turhia juttuja ja sitten mainostaa turhia juttuja. Tästä syystä en ole mainostanut täällä omasta mielestäni turhia juttuja.

Kiva jos muuten tykkäät! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Yritin tuoda sen ajatuksen, että en ymmärrä miksi sanot saaneesi vaatteet "ilmaiseksi". Kun tiedät työsi ja aikasi arvon, sekä sen päälle näkyvyyden suositussa ja luetussa blogissa. Olen myös mieltänyt tämän blogin erilaiseksi kuin monet muut, sitten kai.
Saatan olla parempituloinenkin, mutta eikö tässä puhuta vaatteiden arvosta niiden valmistajalle eikä ovh:sta?
Omien lasten kautta tullut kelattua lasten oikeutta yksityisyyteen netissä. Että sekin asia nyt sotkeutui/liittyi tähän. Monissa blogeissa ja instoissa lasten kaupallistaminen häiritsee.

No niin, jankata en tahdo. Kaikkea hyvää.

Vierailija (Ei varmistettu)

Eikö me äidit voitais sopia, että ei heristellä sormea muille omien arvojen tai fobioiden pohjalta :) Ei tätä blogia musta tunnista sinun kritiikistäsi. Mä tykkään Julian blogista eikä minua häiritse yhteistyöpostaukset kun ne kerrotaan selkeästi. Enemmän häiritsee perusbannerit.

Juliaihminen
Juliaihminen

Kiitos! <3

Vierailija (Ei varmistettu)

En tunnista itseäni enkä myöskään halua tulla mukaanluetuksi johonkin "me äidit" -karsinaan. Fobioista puhumattakaan. Blogin kommenttikentässä postauksen aiheesta käytävä keskustelu lienee lukijoiden ja blogin kirjoittajan välisten roolien vuorovaikutusta. Yhteiskunnallisia aiheita ja duunikuvioita ammattitaidolla käsittelevältä blogilta lukija saattaa odottaa kriittisempää otetta kuin joltain muulta.

Hyvä kysymys on, miksi esim lehdissä termit "yhteistyö" ja "tuotteet saatu" eivät ole käytössä vaan puhutaan ilmoituksista.

Vierailija (Ei varmistettu)

Jos sinusta on yksinkertaisesti väärin, että blogi on mitenkään kaupallinen, ei varmaan kannata lukea blogeja. Toisaalta annat ymmärtää olevasi niin hyvätuloinen, että ärsyttää kun jotkut ei ota riittävästi rahaa työstään. Sitten vihjaat omien pohdintojesi kautta, että on väärin tunnustaa blogissa lapsien olemassa olo ylipäätään. Minusta tuntuu, että haluat vain soittaa suutasi.

Juliaihminen
Juliaihminen

Aaa joo, toi ilmaisuus-sana häiritsi sua. Mä käytin sitä sanaa, kun inhoan kaikkia eufemismeja, joilla yritetään häivyttää se, että blogin kirjoittaja on saanut vailla veloitusta jonkun asian. Yritän pitää kaiken lukijalle aina niin läpinäkyvänä kuin vain pystyn, jotten johtaisi harhaan. Olen myös ammatiltani toimittaja (blogi on harrastus), joten olisi noloa jäädä kiinni jostain vahingossa tehdystä piilomainonnasta.

Toki siis pidän arvossa aikaa ja vaivaani. Mulle taas vaatteet ovat ovh:n arvoiset (vaikka tieysti valmistajalle summa on eri), koska muuten ostaisin ne ovh-hintaan kaupasta. 

Tuo lasten kautta mainostaminen on hankala juttu, josta haluaisin kuulla enemmänkin mielipiteitä. Musta tuntuu, että semmonen "moraalisesti hyväksytty totuus, jonka kunnollinen äiti voi allekirjoittaa" on se, että lapsien avulla ei saisi mainostaa mitään. Mutta sitten on pakko kysyä, että miksi. Mitä haittaa siitä voi olla mun lapselle, että puen sen veloituksetta saatuihin Reiman vaatteisiin ja laitan siitä vaikkapa Instaan kuvan? Nyt tai tulevaisuudessa? Kiusataanko sitä tästä syystä jossain? En usko. Onko se joutunut markkinakoneiston ikuisiin saatanallisiin rattaisiin? Mä en tiedä, mitä se konkreettisesti tarkoittaisi. Ja tietenkin jos lapsi ei tulevaisuudessa halua olla jossain kuvissa, niin sen ei missään tapauksessa ole pakko suostua. Blogissa en nyt kamalasti ole tunkenut muutenkaan sen naamaa näytille (enkä edes puhu siitä oikealla nimellä), tosin en tiedä, mitä haittaa siitäkään sille olisi. 

Tietenkään kaikki ei ole kaupan ja kaikkea ei kuulu kaupallistaa, mutta noin yleisesti ottaen, mitä konkreettista haittaa tästä voi olla? Enkä mäkään halua jankata, mutta tämä asia on pohdituttanut itseäni.

Vierailija (Ei varmistettu)

Meinasin kommentoida aihetta tästä kulmasta jo aikaisemmin mutta pyyhin kommentin pois. Minusta nimenomaan tuntui että tuo lapsen kaupallistamiskritiikki tuli nyt jostain ihan muualta kuin juuri tästä blogista. Joissain muissa blogeissa näkee todella isommissa määrissä sännöllisiä kaupallisia yhteistyöpostauksia, joissa lapset toimivat "katalogimalleina" ja poseeraavat harjaantuneesti. Lapset esiintyvät usein omilla nimillä ja kasvoilla. Tai siltä se vaikuttaa, en seuraa näitä blogeja aktiivisesti. Saattaa olla että haukun siinäkin väärää puuta.

Varmaan jossain se sopivan ja järkevän raja menee, mutta itse en kyllä osaa sitä absoluuttisesti määritellä. En haluaisi että kukaan lapsi joutuu tekemään kotonaan "palkkatöitä". Minusta siinä on iso ero laitetaanko lapset poseeraamaan vai kuvataanko vaatteet lapsen päällä kun hän leikkii vapaasti. Myös yksityisyydensuojaa pitää miettiä. Omasta lapsestani en esimerkiksi laita ollenkaan kasvokuvia sosiaaliseen mediaan.

Minusta tässä blogissa on ollut ainoastaan aiheellisia yhteistyöpostauksia hyvällä maulla toteutettuna. Lasta ei todellakaan ole kaupallistettu minun silmissäni. Lasten ulkovaatteet ovat tuoreelle vanhemmalle vähän hämmästyttävä suo ja etenkin kotimaisten brändien esittely on vain mukavaa luettavaa. Kommentteihin tulee yleensä vielä lisää käyttäjäkokemuksia ja saa hyvää tietoa vaatteen kestävyydestä ja toimivuudesta. Tässä postauksessahan ei edes ollut ollenkaan lapsen kuvia! Se, että tuote tulee lapselle ei tarkoita että lapsi olisi rahantekoväline.

Sinttuinen (Ei varmistettu)

Hei! Tuosta lapsen esiintymisestä blogissasi olisi mukava lukea ihan erillinen postauskin. Tarkoitan siis ajatuksiasi siitä miksi olet päättänyt niin avoimesti kertoa ja kuvata lapsesi elämää sekä mitä tietoisesti olet halunnut rajata pois. Uskon, että kirjoituksesta syntyisi hyvää ja rakentavaa (kuten täällä blogissa on tapana) keskustelua. Aihe pompsahtelee nimittäin aika ajoin esille blogimaailmassa.

Juliaihminen
Juliaihminen

Tämä on superkiinnostava aihe, mutta pakko sanoa, että mua pelottaa tosi paljon se, että jengi tuomitsee mun valinnat niin maan rakoon, etten ole varma, haluanko heittää itseäni sen bussin alle. :D 

Sitä paitsi mulla ei ole kamalan johdonmukaista meininkiä. Lapsen naamaa tai nimeä en täällä blogin puolella juurikaan käytä, mutta sitten taas olen laittanut lapsesta kuvia Instagramiin ja etenkin kuvannut jotain huumoripätkiä Insta Storyyn, koska sen koen jotenkin semmoseksi henkilökohtaiseksi mediaksi, koska olen aloittanut sen pitämisen vuosia ennen blogia. Mitään järkeähän tässä jaottelussa ei ole, koska samassa internetissä ne on. Tikiltä myös aina tarkistan, että "onko tää ok" jne. Enkä esimerkiksi kertoisi tai kuvaisi mitään mun mielestä noloa tai ikävää lapsesta. Ylipäänsä pitää varmaan koko ajan vähentää lapsen kuulumisten puhumista nyt kun se kasvaa ja muuttuu enemmän geneerisestä vauvasta yksilöksi, jotten loukkaa sitä mitenkään tahtomattani.

Turvallisintahan olisi, ettei koskaan tekisi tai julkaisisi mitään. Emmääää tiedä!

Tiia S (Ei varmistettu)

Mainoksen ärsyttävyys ja ei-ärsyttävyys perustunee siihen kuinka hyvin se osuu kohderyhmäänsä. Myöskin vaikuttanee aitouden kokemus. Omasta mielestäni Julian blogissa on erittäin harvoin yhteistyöpostauksia, ja jos on ovat ne uskottavia, hänen omakohtaiseen kokemukseen liittyviä. Kuten tämä Reima. Valmistajan vaatteet ovat blogin aiempien postausten (+instagramin) perusteella olleet kovassa käytössä Julian lapsella ja jos ne ovat osoittautuneet toimiviksi, otan mielelläni suositukset vastaan mainoksenkin muodossa jopa.

Kriitikko (Ei varmistettu)

Mua vaivaa tässä blogissa se, että olet valjastanut lattiasi mainoskasvoksi. Muuten kyllä tykkään.

Blue Peony (Ei varmistettu)

Kypärämyssy on kätevä, koska se tosiaan suojaa myös kaulan ja sitä ei lapsi saa noin vain tempaistua pois päästäkään, jos pakkasella sille päälle sattuu. Meillä päiväkotiaikoina toppahaalari oli kätevä myös suojasäällä, koska jostain syystä märässä lumessa ja lätäköissä oli niin kiva maata ja telmiä (en pysty yhtään samaistumaan, miksi, koska itse en lapsena koskaan moiseen sortunut). Reiman vaatteet kestivät hyvin kovaa käyttöä ja lähtivät siistin näköisinä seuraavillekin käyttäjille. Hankin muuten itse usein seuraavan kauden kamoja alennusmyynneistä, varsinkin käsineitä kului uskomattomat määrät, sillä ne eivär aina ehtineet edes kuivua suraavaksi aamuksi.

Äbä (Ei varmistettu)

Yhden tyttären lapsista ei saa olla yhtään kuvaa netissä, kahden muun lapset saavat olla Facebookissa feedissäni omilla kasvoillaan, joskin kysyn jokaisen kuvan erikseen enkä julkaise Instassa lastenlasten tunnistettavia kuvia. Suhtaudun tosin Facebookiinkin niin, että se on töysin julkinen foorumi, vaikka olenkin rajannut julkaisut vain ystäviini. Elämme nyt ja tulevaisuudessa pitkälti myös virtuaalisesti enkä aivan ymmärrä rajoitusta, jossa lapsi ei saa olla olemassa lainkaan tunnistettavasti netissä ennen kuin hän 13-vuotiaana voi itse päättää siitä.

Itsestään selvää on se, että kenestäkään ei julkaista missään millekään palvelimelle tallennettuna mitään noloa tai loukkaavaa, ei edes salasanan taakse.

Mutta mua vilpittömästi kiinnostaa tietää, miksi neutraali nettinäkyvyys on huoli. Mitä uhkia siinä on lapsen tulevaisuudelle?

Vierailija (Ei varmistettu)

Mun mies (koodari) halusi välttää lapsen (kasvo)kuvien julkaisemista, mm koska koneellinen kasvojentunnistus on jo niin korkealla tasolla että aivan kaikki kuvat lapsesta voisi löytyä etenkin tulevaisuudessa kädenkäänteessä. Ei tarvitse tietää nimeä tai mitään muutakaan, mutta sieltä se koko elämä sitten aukeaisi. Ei siitä suoranaisesti mitään haittaa välttämättä ole, mutta nämä asiat säilyvät yhtä hyvin myös kotialbumissa.

Itse haluan lapseni päättävän itse siitä miten ja missä laajuudessa esiintyy somessa. Ja ainakaan kotoa ei tule erityisen elämää julkisesti avaavaa mallia. Esim mies on työnsä puolesta Facebookissa, mutta hänestä on tasan yksi kuva profiilissa eikä enempää tule. Hän ei myöskään pidä siitä miten yhtiöt keräävät ja säilyttävät dataa käyttäjistään. Minä en ole yhtä fanaattinen, mutta hyvin tarkka siitä millaista sisältöä julkaisen. Myös omassa ammatissani tulee olla sosiaalisessa mediassa tai ei ole kovin uskottava.

Enemmän kyse on siis siitä lapsen oman valinnan kunnioittamista. Lapsuuskuvat tuskin mihinkään häviävät, joten jos hän haluaa niitä myöhemmin itse julkaista, on tämä tietenkin täysin ok. Lapsen elämän yksityisenä pitämisessä ei ole hänelle mitään haittaa, kuvien julkaisu on potentiaalisesti jotain mihin lapsi ei ole tyytyväinen. Todennäköisesti lapsi kuitenkin perii asenteet perheeltään, eli jos perheessä on hyvin avoin linja, on se lapselle se normaali. Mieheni lasta en osaa ainakaan vielä kuvitella jakamassa yksityiselämäänsä kaikille :D

Kommentoi