Mekin olimme siellä! Alppiruusupuiston kukkaloisteessa

Ladataan...
Juliaihminen

Vaikuttaa siltä, että Haaga on uusi Roihuvuori ja Alppiruusupuisto on uusi hanami. Nyt on juuri se aika, jolloin ihmisen kannattaa lähteä välittömästi ihailemaan tuota kukkaloistoa! Kun kerran listailen täällä näitä Helsingin ilmaisia retkikohteita, niin Alppiruusupuisto on aivan ehdoton.

Pitkospuureittien käpyttely on elämys, siinä uppoaa sinne kukkien keskelle ihan kuin olisi jossain Miyazakin elokuvassa, tai vielä parempaa: Japanissa! (Hienoin kohteliaisuus, mitä Suomessa voi sanoa on se, että tuntuu kuin olisi ulkomailla.) Yksivuotiaan kanssa oli aika hauska mennä siellä, kun se mellasti eteenpäin uskomattomalla tarmolla mutta pysyi kuitenkin lankkujen päällä. Välillä piti estellä sitä hyökkäämästä koirien kimppuun. Alppu ilmeisestikin rakastaa yli kaiken koiria ja kirkuu riemusta silloin, kun vastaan tulee semmonen hauva, jonka omistaja antaa paijausluvan. 

Alppiruusupuisto on mulle myös siitä merkityksellinen paikka, että sieltä alkoi hyvä ystävyys: Annika postasi puistosta vuosi sitten. Intouduin kyselemään, mitä muuta siellä Haagassa kannattaa tehdä, ja niinpä Annika kutsui munt ja Alpun sen kahden lapsen kanssa Haagaa, ja piti meille kunnon kierroksen. Annika on jo lopettanut oman bloginsa, mutta me jäätiin ystäviksi. Ollaan tavattu sen jälkeen monta kertaa, ja Alpusta on tullut hyvä kamu etenkin Annikan 5-vuotiaan tytön kanssa.

Niinpä oltiin siellä tänäkin vuonna yhdessä, meidän ystävyydellähän oli vähän niin kuin vuosipäivä.

Mä en ilmeisesti pysty menemään mihinkään ilman, että joku alkaa riehua noista lastenvaunuista. Viimeksi meille huudettiin, että VAUNUTERRORISTIT. Tällä kertaa semmonen retkeilyliivissä ja valtava järjestelmäkamera tanassa vaeltava setämies alkoi skuulata mua: "Minä joudun hyppäämään metsään, kun täällä on noin leveä kuljetus." (Tuolla tosiaan mahtuu ihan helposti ohittamaan toisensa pitkospuilla.) Sitten se ukkeli tuli vielä uudestaan hiekkatiellä ihan mun taakse ja rykäisi kovaan: "Hmh!" 

Itselleni poikkeukselliseen tapaan en vastannut sille mitään. Yleensä mulla on ollut tapana vähän kouluttaa tuollaisia junttieedvardeille, mutta nyt olin jotenkin niin haltioitunut niistä kukkasista, että oli vain pakko ihastella maisemaa ja jättää liivimies omaan arvoonsa.

Mitäs sitten puiston jälkeen kannattaa tehdä? No tietenkin mennä syömään. Tällä kertaa valittiin Hotelli Haagan erinomainen lounas (Alppu tykkäsi). Jälkkärille mentiin sympaattisen Makiata-kahvilan terassille, joka sijaitsee oikeastaan puistossa. Tässä vaiheessa meidän pojat olivat jo sammahtaneet unosten maille, eli me pystyttiin nauttimaan elämästä kertakaikkisen täydellisesti.

Suosittelen muuten tuota puistoa myös kukinta-ajan ulkopuolella. Ne pitkospuut on tosi hauskat, ja silloin siellä voi myös remuta vähän vapaammin, kun ei ole niin paljon ihmisiä (tai kärttyisiä liivimiehiä). 

 

Oletteko ehtineet käydä tänä vuonna tai joskus aiemmin?

 

Ilmaista tekemistä Helsingissä:

Linnanmäelle 1-vuotiaan kanssa

Falkullan kotieläintarha

 

 

 

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA // JULIAIHMINEN INSTAGRAMISSA // JULIAIHMINEN YOUTUBESSA // JULIAIHMINEN BLOGLOVINISSA

 

 

Share

Kommentit

SC

Alpun housut on ihanat! Mistä ne on? :) Ihastelin niitä jo instan puolella. (Minä poikaystävälle: "kato miten ihanat housut Alvarilla on!" Poikaystävä: "öö siis kuka toi lapsi on?")

Juliaihminen
Juliaihminen

Hahahahah :D :D Mahtavaa! :D 

Ne on Marimekon pöksyt, löysin ne Ipanaisen kirppikseltä jollain kolmella eurolla. #winninginlife Nykyään ihan munkin suosikit, Alppu näyttää sellaiselta pikku twerkkaajalta niissä :)

smagardi
astu harhaan

En vähä kestä tota neljättä kuvaa, jossa pienet toverukset nojailevat kaiteeseen kuin aikuiset miehet elämästä puhumassa. :')

Juliaihminen
Juliaihminen

Hihii, pikkusedät siinä pohtivat tärkeitä juttuja luonnon äärellä :)

Suninen (Ei varmistettu)

Enpä voi minäkään mennä mihinkään ilman, että joku huomauttaa vaunuista, alkaa antaa (järjettömiä) neuvoja kuinka rauhoittaa itkevä lapsi junassa tai voivottelee kuinka raskasta/kaoottista lapsen kanssa on. Mielestäni me emme ole kamalasti tiellä vaunujen kanssa, vauvani on rauhallinen ja yleisesti mahtava tyyppi ja pärjään äitinä ihan ok hyvim. En siis ymmärrä ollenkaan ihmisten asenteita. Siksi oon aatellut, että nää jutut ei johdu meistä vaan niistä. :D

Juliaihminen
Juliaihminen

Jep, täysin samat kelat. Mä oon ennemminkin sitä mieltä, että vaunujen kanssa on helppo kohde sellaiselle tyypille, jonka tekee mieli purkaa harmitustansa ihan mihin tahansa. On paljon helpompi ränttää jollekin äidille lapsensa kanssa kuin vaikka pukumiehelle, jotenkin vaunut kiinnittää huomion.

Laskeskelin, että torstai - sunnuntai akselilla neljä eri ihmistä tuli sanomaan mulle ikävästi vaunuihin liittyen. Ja mä siis ihan oikeasti yritän olla mahdollisimman paljon olematta tiellä, etenkin kun vähän just pelkään niitä ilkeästi sanojia nykyään. Siitä menee helposti päivä pilalle, ellei satu olemaan superhyvällä tuulella (kuten onneksi viime viikonloppuna olin miltei koko ajan, joten urpoilut valui kuin vesi hanhen selästä).

Äbä (Ei varmistettu)

Haluaisin joskus kannustaa marketissa suoraa huutoa karjuvan lapsen äitiä, joka kantaa kaarella sojottava leikki-ikäistä autoon. Mutta lienee parasta olla vaan suomalaiseen tapaan huomaamatta, koska vaikkapa peukutus tuntuisi luultavasti kettuilulta, vaikka tarkoitus olisi sanoa: " Tiedän ja ymmärrän. Olen ollut tuossa itsekin n 30 v sitten ja kyllä se siitä. Teet hyvää työtä ja olet super äiti!"

Kommentoi

Ladataan...