Miksi tykkään matkustaa turistikauden aikaan?

Juliaihminen

Kun edellisessä postauksessa kerroin siitä, miten olisin voinut jäädä Mae Sariangiin vielä pidemmäksi aikaa, niin Mae Hong Sonissa kävi päinvastoin: Oltiin varattu kaksi yötä Golden Pai -nimisestä mestasta (jota alettiin jostain syystä kutsua nimityksellä Golden Shower), mutta päädyttinkin lähtemään sieltä jo ensimmäisen yön jälkeen. Jopa minunkaltainen pihi lortto hyväksyi tämän suunnitelman, vaikka oltiin maksettu toisesta yöstä.

Meidän resortti nimittäin uhkui semmoista surullisuutta. Siellä oli kymmenittäin mökkejä ja paljon henkilökuntaa, mutta me oltiin ainoat asiakkaat. Uuima-allas oli tyhjä. Ravintola oli tyhjä. Parkkipaikalla oli vain meidän auto. Palmujen alla menevillä poluilla ei kävellyt ristin sielua. Vain Niinan ja Pasin huoneessa majaili joku, nimittäin karsea hämähäkki. (Mä olen muuten selvinnyt nämä kaksi viikkoa erinomaisesti näkemättä mitään ökkiäisiä, paitsi gekkoja, mutta ne on ihania!)

Alkoi jotenkin kriipata. Ja ennen kaikkea tuntua vähän ahdistavalta. Nyt ei ole Pohjois-Thaimaan suosituin turistikausi, eli sinällään siellä on hyvä matkata. Ihmiset yleensä sanovat, että yrittävät vältellä turistikausien aikaan matkaamista (koska hinnat ovat korkeita, paikoissa on ruuhkaa ja majapaikkoja on hankala saada), mutta mä taidan itse tykätä matkaamisesta juuri turrekauden aikaan. Tällöin kaikki paikat ovat auki, sää on yleensä otollisin ja paikoissa on menoa ja meininkiä (toki välillä ihmisvihaaja mussa haluaisi tunkea selfiekepit jonnekin onkaloon). Mun sydän särkyy, kun näen tyhjiä hotelleja, ravintoloita tai huvipuistoja. Siinä on jotenkin niin Muumilaakson marraskuu -fiilikset. Kaikki on ohi. Ei täällä ole mitään. Viimeinen sammuttaa valot. 

Sitten mun mielen valtaa sellaiset kammottavat säälin ja surun ajatukset, että mitä näille kaikille ihmisille tapahtuu, jos turisitit eivät enää palaakaan tänne. (Tällaista surren vietin kerran viikon Tunisian Soussessa, joka oli tyhjillään Arabikevään alun jälkeen ja on varmaan terrori-iskun jälkeen vielä tyhjempi.) On niin raskasta ottaa lomalla sääli syömeen. Juuri tästä syystä en pysty tinkaamaan ja jätän mielelläni (vaikka pihi olenkin!) tippejä, kun koen sellaista kliseistä huonoa omaatuntoa siitä, että minä voin tästä matkata takaisin omaan rikkaaseen elämääni.

Niinpä sitten vain lähdettiin ajamaan suoraan kohti Paita ja jätettiin twinpeaksmaisen resortin pölyt taaksemme. Ikävä kyllä me saatiin Paista ensimmäiseksi yöksi karsea valtatien jylinän raiskaama loukko, mutta sellaista se välillä matkoilla on. 

Mae Hong Sonia on kuitenkin kehuttava: se on kaunis ja miellyttävä kaupunki, jonka keskustassa on pieni järvi ja temppeli. Ne ovat illalla upeasti valaistu (Thaimaassa kaikki on aina upeasti valaistu). Ehdottomasti yhden yön arvoinen (mutta älkää yöpykö Golden Showerissa).

 

Matkaatteko te mieluummin sesongin aikaan vai sen ulkopuolella?

 

Thukkasten Thaimaa-kuukausi:

Kuukauden reittisuunnitelma: Ensin pohjoiseen road tripille, sitten etelään rantalomalle

Helsingistä Bangkokiin: 10 tunnin lento vauvan kanssa

Vauva saapuu Bangkokiin

Vauva hippeytyy iltabasaarilla

Mae Hong Son Loop eli road trip vauvan kanssa

Mae Sariang ja miten nukkua vauvan kanssa matkalla

 

 

Share

Kommentoi