Nelipäiväinen työviikko on upea keksintö

Juliaihminen

Yksi tämän vuoden parhaimmista päätöksistä oli se, että teen neljäpäiväistä viikkoa, maanantaista torstaihin. Tässä on nimittäin vähän sellainen have a cake and eat it too -meininki. Saan tehdä kiinnostavia juttuja ja toteuttaa itseni töissä (mitäköhän hittoa itsensä toteuttaminen tarkoittaa, lord knows, mutta niin tässä yhteydessä kuuluu sanoa). Kuitenkin aina torstai-iltana laskeudun täysin lattemamalife-moodiin, kun perjantaisin voi tehdä ihan mitä huvittaa, lähteä vaikka pidemmälle viikonloppureissulle tai sitten vain nauttia torikahveista lapsen kanssa. 

Mä olen tämän kevään elänyt sellaista elämää, jossa ei tarvitse odottaa mitään. Se on mulle poikkeuksellista, koska yleensä olen ollut vähän sellainen sitten kun -hahmo. En odota viikonloppua, koska se tulee joka tapauksessa niin pian. Aiemmin työssä käyminen oli normi, ja viikonloppu sellainen poikkeustila. Tämä loi viikonlopulle paineita siitä, että piti ehtiä tehdä kaikkea kivaa. Nyt kun olen torstai-illasta sunnuntai-iltaan vapaalla, myös töistä pois oleminen on arkea, eikä mikään harvinainen herkku.

Tästä syystä on ihan ok, jos perjantai kuluu vaikka siten, että me käydään Alpun kanssa puistossa ja lounaalla ja sitten päivä onkin siinä. En ajattele, että vapaapäivä olisi mennyt hukkaan, päinvastoin, jää sellainen olo, että Alppu on viihtynyt. Lisäksi kolmen päivän vapaaseen mahtuu paljon helpommin myös mulle itselleni täysin omaa aikaa kuin jos olisin kotona pelkän viikonlopun.

Mulla on ollut monet kaverit nyt vielä kevään hoitovapaalla, joten seuraakin on ollut. Toisaalta, moni lähtee nyt töihin syksyllä. Onneksi uusia äitiyslomalaisia astuu kehiin. Esimerkiksi pikkusiskoni Sofia (joka riekkuu Alpun kanssa tämän postauksen kuvissa) saa beebelon ihan näinä päivinä (jännittäääää!). Myös Alpun kummitäti Maria jää viikon päästä äitiyslomalle, mikä on superkivaa, etenkin kun Maria asuu tuossa yhden talon päässä meistä. (Kunnon Melukylämeininki.)

Oikeastaan mä jopa vähän aikaa harkitsin, että jäisin vielä itse hoitovapaalle syksyllä, kun olisi niin kivaa seuraa tiedossa päiviksi. Lisäksi ajatusleikki kotiin jäämisestä oli sellainen henkinen selviytymiskeino sille, että tunsin niin syvää haikeutta jouluna äitiysloman loppumisesta. Vihaan kaikkea lopullista, joten oli paljon helpompi ajatella, että "menen käymään töihin". 

Sitten työt veivät mukanaan, ja nyt olisi henkisesti vaikeaa palata takaisin hoitovapaalle. Sen sijaan sovin juuri pomon kanssa, että jatkan syksynkin tätä nelipäiväistä viikkoa. 

Taloudellisesti tämä 80-prosenttinen työaika ei ole myöskään mahdoton, kun perheessä on kahden vanhemman tulot. Palkka tippuu viidenneksellä, mutta se näkyy kevyempänä verotuksena. Lisäksi Kelalta saa osa-aikaista hoitovapaarahaa, joka sekin kompensoi. Toki sitten on yksi ylimääräinen päivä hassata rahojaan lounailla ja kahviloissa, mutta se on aika pienimuotoista kulutusta.

Mutta joo, etuoikeutettuahan tämä on monella tapaa. Se, että työnantaja joustaa tässä niin kivasti ja se, ettei talous mene liian kireälle, vaikken teekään täyttä päivää. On mulla yksi yksinhuoltajakaverikin, joka tekee 80-prossasta, ja hänkin on ollut tosi tyytyväinen tilanteeseensa tähän mennessä.

Nelipäiväinen viikko on parhaimmillaan juuri kesällä. Kun mökille voi lähteä jo torstaina töiden jälkeen, ehtii kunnolla rentoutua ja vain olla. (Jos "vain olemisella" tarkoitetaan päätöntä juoksentelua ja selkä kaarellaan huutavan 1-vuotiaan kantamista sisälle syömään puistosta.) Eli jos ihan rehellisiä ollaan, niin maanantaisin on myös ihana päästä töihin vähän lepäämään. Kuten sanottu: I can have a cake and eat it too.

 

Oletteko olleet osittaisella hoitovapaalla? Millaisia kokemuksia teillä on siitä?

 

 

Sain kuvissa olevat Alpun vaatteet Reimalta:

TIHKU: Kurahaalarit ja sadetakki

RAINY: Sadehattu

KURA: Kurahanskat

 

 

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA // JULIAIHMINEN INSTAGRAMISSA // JULIAIHMINEN YOUTUBESSA // JULIAIHMINEN BLOGLOVINISSA

 

 

Share

Kommentit

Kniia (Ei varmistettu)

Ootko siis samaan aikaan joustavalla hoitovapaalla, kun lapsen isä on hoitovapaalla? Oon koittanut (passiivisesti tosin) tätä mahdollisuutta selvitellä, ja jostain Kelan keskustelupalstalta oletellut että olisi mahdollista. Silti kunnon tietoa en Kelan sivuilta löydä, pitäisi kai laittaa kysely viestinä tai asioida jossain toimipisteessä. Mutta niin, ajattelin nyt kysyä kun sinulla taitaa asiasta olla paremmin tietoa.

Juliaihminen
Juliaihminen

Joo, mä kysyin tätä kanssa meidän palkanlaskennasta, ja homma menee niin, että jos työnantajalle se on ok, niin se sopii. Kela ei kuitenkaan maksa kahtaa eri hoitovapaata, eli periaatteessa tämä menisi niin, että mies saisi 80-prossasta hoitovapaarahaa ja mä 20-prossasta. Mutta koska se olisi musta niin kova säätö, niin Tikille tulee nyt se 100 % hoitovapaaraha, ja mä olen käytännössä palkattomana päivän viikosta. 

Tiki on sitten tehnyt tuona yhtenä päivänä viikosta omia hommiaan, mikä taas on pitänyt sen mielenterveyttä (ja taloutta) yllä, kaikki siis voittavat :)

Kniia (Ei varmistettu)

Kiitos vastauksesta! Vaikka byrokratia monine käänteineen on lähellä sydäntäni, en tajua miksi Kelan lapsiperheasiat tuntuu ajoittain täysin Heprealta. Enkä läpikotiaisia ohjeita löydä, sivutkin ovat kuin kevytversiot aiemmasta infotarjonnasta. En silti valita, sillä kaikki tuet yms. ovat paljon odotuksiani paremmat, mutta hämilläni olen silti.

Kniia (Ei varmistettu)

Hei muuten vielä! Luin vastauksesi uudemman kerran, kun selostin miehelleni tätä järjestelyä ja tajusin, että vastasit tuosta tukiasiasta hieman eri tavalla kuin aiemmin olin asiaa selvitellessäni ymmärtänyt. Joten menin Kela-Kerttu-keskustelupalstalle ja löysin seuraavaa informaatiota:
"Jos lapsen pääasiallinen hoitaja on vanhempi, silloin tämän vanhemman tulisi hakea kotihoidon tuki ja toinen vanhempi voi hakea joustavan hoitorahan." Olen ymmärtänyt tämän siis niin, ettei tämä joustava hoitoraha vaikuttaisi siihen kotihoidon tukeen (voin olla väärässä).

Alla vielä linkki keskusteluun, josta tämän Kela-Kertun vastauksen poimin:
https://kysykelasta.kela.fi/viewtopic.php?f=8&t=30845&p=86198&am...

Kelan sivulla sanotaan lisäksi näin: "Hakuaika. Hae osittaista hoitorahaa viimeistään 6 kuukauden kuluessa siitä, kun haluat sitä saada." Eli ymmärrykseni mukaan sitä voi hakea takautuvasti 6 kk:n ajalta, eli jos olet tähän oikeutettu, niin laitahan hakemus menemään :)

Kniia (Ei varmistettu)

Vai onko tämä joustava hoitoraha juuri se, josta puhuit, jolla olisi sitten vaikutusta siihen kotihoidon tukeen? En tiedä! Sanoinhan että nämä lapsiperhetuet ei ole minulle ihan selvää kauraa... Mutta olen siis aiemmin ymmärtänyt että ihan erillisiä ja toisiaan huomioimattomia ovat, mutta kokemusta asiasta ei vielä ole.

Juliaihminen
Juliaihminen

Hahaa, tämä pitää vielä nyt varoiksi tsekata! Meidän palkkis siis vain sanoi, ettei sitä hoitovapaata voi saada kaksi ihmistä yhtä aikaa yhdeltäkään päivältä, niin siksi en lähtenyt kelailemaan tuota enempää. Mun uskomukseni on siis se, että sitten Tikin hoitovapaaraha putoaisi sen saman summan mitä mä saisin, mutta ehkä pitää vielä tsekata varuiksi!

Hc (Ei varmistettu)

Kyllä voi saada yhtä aikaa hoitorahaa sekä joustavaa hoitorahaa. Itsekin olen saanut. Niillähän on eri peruste. Hoitorahaa maksetaan jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa eikä yksityisen hoidon tuen piirissä. Joustavaa hoitorahaa puolestaan saa jos lyhentää työaikaansa lapsen hoidon vuoksi.

Meidän perheelle maksettiin 2016 hoitorahaa sekä molemmille vanhemmille joustavaa hoitorahaa. Molemmat teimme nelipäiväistä työviikkoa. Kolmena päivänä viikossa olimme yhtä aikaa töissä; silloin lasta hoiti tehtävään palkattu sukulainen.

Juliaihminen
Juliaihminen

OMG! Ihan mahtavaa, että tämä tuli puheeksi! Nyt kyllä kysyn Kelalta tästä asap. Huippua, kiitos! :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihanaa! Olisinpa tuo mahdollista itsellenikin! Töihin paluu odottaa kuukauden päässä ja haikeus on jo nyt kamala (vaikka marraskuun harmailla minun mielenterveyttä kannattali ajatus siitä, että "pian" pääsen jo töihin ja lapsen isä ottaa kotivastuun). Työpaikallani sairaalassa ei asemassani ole mahdollista tehdä osa-aikaista, tiedän kautta aikain vain yhden samassa asemassa olevan kollegan, joka on saanut tehdä osa-aikaista työaikaa - ja hänkin ensin uhkasi irtisanoutua, ellei asia järjesty. Minulla ole tarpeeksi munaa. :(

Pyjama
Pyjamapäiviä

Sulla on kuitenkin laki puolellasi, joten ehkä kannattaisi kuitenkin yrittää?

Esim Erton sivuilla sanotaan näin: Työnantaja voi kieltäytyä antamasta vapaata vain, jos siitä aiheutuisi vakavaa haittaa työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle, jota ei voida kohtuullisin järjestelyin välttää. Käytännössä tällaiset tilanteet ovat harvinaisia. Jos työnantaja kieltäytyy antamasta osittaista hoitovapaata, hänen on esitettävä selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista. Jos yksi on jo saanut raivattua tien, niin eikö voisi siihen tukeutua? Miksi en minä, jos toinenkin on saanut? ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Olen kyllä tietoinen, että laki on puolellani ja että periaatteessa osa-aikaisuuden pitäisi onnistua. Kuitenkin se vaatisi järjestelyitä työnantajalta ja jonkun toisen tekemään työni yhtenä päivänä viikossa, ja taas sellaisen järjestäminen on vaikeaa työssäni. Myöskin, kun työpaikka on sellainen, ettei samaa työtä voi tehdä kuin muutamassa paikassa Suomessa ja tällä hetkellä lähin paikka on n.500km päässä, ei voi alkaa "hankalaksi" :( Vituttaa olla näin selkärangaton ja olla ajamatta omaa ja yhteistä etua, mutta ajattelin kuitenkin sinnitellä täydellä työajalla sillä ajatuksella, jos se (ettei ole hankala ja vaadi erityisjärjestelyitä) silottaisi tietäni jatkossa.

Pyjama
Pyjamapäiviä

Mites töissä käytännössä? Teetkö 80% verran töitä? Vai 90%-100%? Työt, joita ei voi tehdä toinen nopeammin kuin toinen (vaikka bussilla ajaminen?) on varmasti helpompia, mutta muutamissa tapauksissa olen kuullut, että pomot "unohtavat", että joku tekee osa-aikaista ja työtä tuntuu olevan yhtä paljon kuin täyttä aikaa tekevällä.

 

Juliaihminen
Juliaihminen

Tämä oli munkin pelko etukäteen, mutta meillä on onneksi tällaiseen meininkiin jo totuttu, niin duunihommelit on jaettu ihanan reilusti niin, että ehin tehdä kaiken tarvittavan ilman, että olisi ihan nääntynyt työviikon jälkeen. Thank juu loord!

Pyjama
Pyjamapäiviä

Loistavaa! Varmasti onkin niin, että jos systeemi on työpaikalla tuttu ja paljon käytetty, niin ei tarvitse sen kummemmin taistella!

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä olen ollut osittaisella hoitovapaalla niin, että olin 3pv/vk töissä (60% työaika) ja sitten myös 80% työajalla (eli jos työnantajalle on ok, niin voi olla myös isommallakin prosentilla osittaisella hoitovapaalla). Meillä nämä osittaiset hoitovapaat oli käytössä silloin kun lapsi aloitti päiväkodissa, jolloin lapsi oli 3pv/vk päivähoidossa ja 4pv/vk sit kotona (kaveriperheessä vastaava järjestely, mutta niin että molemmat vanhemmat teki 80% työaikaa).

Olen kyllä ehdottomasti osittaisen hoitovapaan ylistäjä ja etenkin se 80% työaika on bueno optio (ansionmenetys pienehkö, ekstravapaa viikossa mahtavaa ja lisäksi töitäkin ehtii tehdä). Omalla kohdalla 60% työaika oli vähän rassaava, koska 3pv/vk on aika vähän, etenkin kun mulla oli 100% hallinto/byrokratiajuttuja normaalisti ja ne vei turhan paljon aikaa mun "oikealta työltä" (normaalisti sovittuna oli että noita ei niin kivoja juttuja 5-10% työajasta, mutta niihin meni olennaisesti 1pv/vk, which was not nice). Mutta lapsi sai pehmeän alun päiväkotiin ja se oli hyvä se (aijuu, haastetta lisäsi töiden tekemisen suhteen, että lapsi sairasti keskimäärin viikon kuukaudessa ekan syksyn, joten sairaan lapsen hoitopäiviä tuli suhteettoman paljon). Mutta sit se 80% työaika oli mahtista aikaa (hah, etenkin kun silloin lapsi oli terveenä ja viihtyi superisti päiväkodissa). Oon ennen lastakin tehnyt pidemmän pätkän 4pv/vk (oli paljon pitämättömiä lomia ja työnantajalle oli ok, että pidin niitä pois tuolleen työaikaa keventämällä) ja siinä on jotenkin aikasta ideaali työn ja vapaa-ajan suhde, se ekstrapäivä viikonloppuun on vaan tosi jees.

Niin joo ja mulla osittaisen hoitovapaan järjestäminen oli helppoa sitten, että mun työn rahoitus tuli mun henk.koht.projektista, joten sen puolesta kellään ei ollut mitään sanomista (ja ekstrasupermahtis ylläri oli, että mun rahoituskausi jatkui vielä näiden osittaisten hoitovapaiden laskennallisen pituuden verran, tästä todella iso peukunnosto rahoittajalle).

Jos työmääräkin olisi ollut sen 80%... (Ei varmistettu)

Olin 80%:lla hoitovapaalla kahden kuukauden ajan viime syksynä ja meinasin saada burniksen. Palkka pieneni, Kelan korvaus on olematon kompensaatio, työaika lyheni - mutta työmäärä pysyi tasan ennallaan. Muksu aloitti samaan syssyyn päivähoidossa, joten lopputulemana vietin hoitovapaapäivät stressipallona kotona lapsen kanssa enkä juurikaan nauttinut, koska pelkäsin tulevaa työviikkoa. Päiväkotikuvioiden vuoksi päädyimme aika pian siihen, että minä vein lapsen hoitoon aamulla ja mies haki iltapäivällä.

Ehdin töihin puoli yhdeksän, yhdeksän pintaan ja venytin niitä jatkuvasti iltakuuteen ja ylikin. Kotona olin monesti vasta seitsemältä. Summa summarum: paska reissu, en lähtis uudestaan, mutta lapsi sai kevyemmän laskun päiväkotiuraansa. Huokaisin helpotuksesta, kun säätö loppui ja sain taas viisi päivää aikaa viiden päivän duunien hoitamiseen.

Juliaihminen
Juliaihminen

Ymmärrän täysin. Oon oikeastaan enimmäkseen kuullut nimenomaan duunipaikoista, joissa se 80 prossainen duuniaika pitää kuitenkin sisällään sen 100 prosenttia työtä, jolloin tuosta ei toden teolla ole mitään iloa tai hyötyä. Musta tuntuu, että jos tekisin 80 % työaikaa niin, että tekisin viisi lyhyttä päivää viikossa, niin tilanne päätyisi kanssa tuohon samaan. Työpaikalla tulee jotenkin automaattisesti oltua pidempään kuin pitäisi, ja sitten ei jotenkaan kehtaa lähteä pois ajoissa, vaikka siihen olisi täysi syy.

Joanna. (Ei varmistettu)

Varaa meille sitten mamatreffejä syysperjantaiksi <3

Juliaihminen
Juliaihminen

Oi oi oi! Todellakin! Vitsit mä olen superiloinen tästä yllättävästä ja mahtavasta hyljekäänteestä! <3

LaMadre (Ei varmistettu)

Itse olen ollut 6kk 60% ja 6kk 80% hoitovapaalla. Tuo kolmipäivänen työviikko on todella hyvä vaihtoehto kotona oloon jos yhtään kaipaa työelämää eikä talous kestä kotona oloa. Näin jälkiviisaana voin todeta että olisin voinut mennä aikaisemmin töihin, pelkäsin että lapsi kärsii päiväkotiin lähtiessä ja venytin alotusta siihen että lapsi oli 2 vuotias päiväkodin alkaessa. Jos toinen lapsi tulee niin todennäköisesti palaan töihin aiemmin 60% työajalla. Silloin tuntuu että elämä on tasapainossa.

Juliaihminen
Juliaihminen

Joo! Musta on niin siistiä, että työelämässä on alettu pikkuhiljaa ottaa tällaiset vaihtoehdot huomioon. Vielä ei tietenkään jousteta läheskään niin paljon kuin toivoisin, mutta ainakin jonkun verran! 

Ja ihana kuulla, että sun mielestä aiemminkin voi mennä päiväkotiin. Meillä lapsonen on aloittamassa nyt elokuussa 1,5-vuotiaana, ja tietenkin sitä vähän spennailee, että pärjääkö tuo pikku nakki siellä.

 

Vierailija (Ei varmistettu)

80% työaika oli meidän perheelle loistoratkaisu esikoisen kanssa ja aion tehdä lyhyempää päivää myös, kun vauvamme kasvaa. Pienten lasten kanssa on hienoa olla ja kotikin tarvii jonkun joka siihen panostaa. Rahaakin tarvii kuitenkin.

Kommentoi