Puhutaan taimilapsista, ei sijaislapsista

Ladataan...
Juliaihminen

Tänään Helsingin Sanomissa oli ihana pieni mielipidekirjoitus siitä, että sana "sijaislapsi" kalskahtaa murheelliselta: Keiden sijaisia nämä lapset ovat?

Puutarhanhoidosta kiinnostunut eläkeläinen Hannele Metso ehdottaa, että puhuttaisiin mieluummin taimilapsista. Hän on neljän lapsen äiti, joista "kaksi on tullut omasta siemenestä ja kaksi taimesta". Perhe on lasten kasvualusta. Samalla lailla kukat ovat ihan yhtä arvokkita keskenään, oli ne keväällä kylvetty siemenestä tai taimesta.

Sillä, miten me nimeämme ja kutsumme asioita, on hyvin paljon merkitystä. Vakiintuneita termejä ei välttämättä tule kyseenalaistettua (ainakaan minä en ollut koskaan edes ajatellut tuota sijaisuutta), mutta sanat kertovat siitä, miten me asioita arvotamme ja mitä niistä ajattelemme.

Ehkäpä sana sijaislapsi juontaa juurensa siitä, että sellaisia perheitä, joihin muuttaa lyhyeksi tai pitkäksi aikaa lapsia asumaan olosuhteiden pakosta, kutsutaan sijaisperheiksi. Tämä varmaankin lohduttaa lasten biologisia vanhempia: nuo, jotka nyt hoitavat lapsiani, ovat sijaisia, minä olen se oikea.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että lapsista pitäsi puhua sijaisina. Vaikka lapseton pariskunta ottaisi "sijaislapsen" kasvatettavaksi, niin he tuskin pitävät sitä kenenkään sijaisena.

Olen aiemmin itse harmitellut sitä, että mun mielestä myös sisarpuoli on huono sana. Mulla on neljä pikkusisarusta, joilla on eri äiti kuin minulla, mutten silti ajattele heitä puolikkaina, vaan mulle he ovat ihan kokonaisia siskoja ja veljiä. Meillä ei ole koskaan käytetty siskopuoli-sanaa.

Anu mainitsi kommentissa, että Ruotsissa puhutaan bonuslapsista (bonusmamma, bonusdotter), ja siinä on ihana positiivinen klangi. Mä innostuin tästä. Tosin sitten aloin kelailla, että viittaako tuo termi ennemminkin sellaisiin siskoihin ja veljiin, jotka ovat vaikkapa isän uuden vaimon lapsia. 

Osa musta miettii myös, onko kaikkea aina pakko määritellä. Mutta toisaalta, uusiin ihmisiin tutustuessa musta on kiva jossain vaiheessa kertoa, että meitä oli neljä sisarusta mun lapsuudenkodissa, ja sitten sain vielä neljä lisää sen jälkeen kun täytin 17 vuotta mutten asunut enää isän kanssa. Ja tässä astuu sana "sisaruspuoli" kehiin. Olisi kiva, että termi kertoisi siitä, että tässä saan elämääni jotain ihanaa uutta ennemmin kuin että tähän ilmaantuu jotain vajaavaista, puolikasta.

Juuri tämän positiivisen mielikuvan takia innostuin tästä taimilapsi-sanasta (hihii, osasyy taimilapsisanaan ihastumiseen on myös se, että tunnen yhden mielettömän ihanan 2-vuotiaan, jonka nimi on Taimi).

 

 

Mitä nimiä te käyttäisitte sisaruksista, joilla on toinen (tai molemmat) vanhemmat eri kuin teillä?

 

 

Kuvat: En kylvänyt tänä pääsiäisenä rairuohon siemeniä, mutta narsisseja sentään hankin. Tuo pupu tyylikkäine paitoineen sen sijaan saapui meille pari viikkoa sitten, kun mun äbä toi pahvilaatikollisen mun lapsuuden leluja Alppua varten.

 

 

Share

Kommentit

Sanatmerkkaa (Ei varmistettu)

Heippa,

Oon samaa siskopuoli -asiaa usein kipuillut! Ootko kuullut sellaista termiä kun "uussisko". Mun mielestä se olis kiva, siinä vaan se hankaluus että eihän kukaan muu tiiä mitä se tarkottaa. Ja sit toisaalta, onko sisko enää niin uus kun ollaan oltu samaa perhettä jo yli 20 vuotta...

Juliaihminen
Juliaihminen

Uussisko, symppis! Ainakin ehdottomasti parempi kuin siskopuoli. 

Mitäköhän tuossa siskopuoli (varmaan suora käännös englannista half sister) on joskus ajateltu? Joo, eri vanhempi eli periaatteessa puoliksi vain biologinen sisko, mutta on se jotenkin ihan lähtökohtaisesti vähän nihkee.  

Torey
Näissä neliöissä

Meillä on siskoni kanssa eri isät, mutta ei hän mikään puolikas ole! Jo koulussa joskus kun näitä käytiin luokassa läpi "kenellä on mitäkin" niin luokkakaverin kanssa keskenämme juttelimme, ettemme pidä pikkusiskojamme puolikkaima vaikka eri isät onkin. Olen aina inhonnut sitä sanaa. Ihan täysin siskoja ollaan. Aina saman katon alla kasvettu. 

 

Sisarpuoli toimii mielestäni siinä jos ei ole ollenkaan verisukua vaan vanhempien avioliiton kautta tulee sukulaissuhde. Vaikka osa heistäkin sattaa tuntea toisensa täysin sisaruksikseen!

Lindapyn (Ei varmistettu)

Enpäs itsekään oo koskaan ajatellut sijaislapsi-termiä noin, mutta ihan totta! Mulla on kaksi pikkusiskoa, joiden kanssa meillä on eri isä. Ollaan kasvettu ja asuttu yhdessä kymmenen vuotta, kunnes muutin omilleni - ihan oikeita ja kokonaisia siskoja ollaan silti toisillemme. Muistan, kun toinen heistä joskus päiväkoti-ikäisenä tuli hädissään mun luokse ja kysyi, että 'ollaanhan me ihan oikeita siskoja eikä mitään puolikkaita', kun asia oli tullut puheeksi jossain kavereidensa kanssa. Täältä kans siis peukku alaspäin väkinäisille määrittelyille!

Juliaihminen
Juliaihminen

Eikä! Miten mielettömän liikuttavaa! No just näin. Tästä tulee semmonen olo, että määritelmät hiiteen, ehkä on parempi puhua ihan vain siskoista ja veljistä, ja sitten jos jossain tilanteessa pitää tarkentaa, niin voi vähän avata. Mulla esimerkiksi kuulostaa aika hard corelta, että "meitä on kahdeksan lasta". Mut ei mun äiti niitä kaikkia synnyttänyt! :D (Kaikki rispectini naisille, jotka ovat synnyttäneet kahdeksan lasta.)

Suttastiina

Olisikohan noiden "puolikkaiden" takana ollut alkujaan perimysasiat? Tärkeää erottaa kuka on kenenkin sukua ja millä prosentilla ettei perinnönjaossa tule riitaa :D

Itse en osaisi käyttää sisarpuoli tai velipuoli termiä, sisko ja veli ne olisivat ja jos joku tarkempaa tietoa kaipaisi, niin sitten kertoisin että on eri isä/äiti.

Taimilapsi kuulostaa miun korvaani kauhuelokuvalta (vrt Children of the Corn), mutta ei se sijaislapsikaan kauniita ajatuksia mieleen tuo. Vaikea keksiä juuri sitä oikeaa ilmaisua -  Ystäväni kutsuu itseään extra-äidiksi ja poika on lainalapsi!
 

Juliaihminen
Juliaihminen

Hahahaha! Maissilapset mainittu, ymmärrän täysin. Ja joo, kyllähän tuo saattaa kuulostaa vähän keinotekoiselta, etenkin jos ei ole mikään puutarhahifistelijä.

Extra-äidissä ja lainalapsessa on kiva sävy! Vähän niin kuin sellainen, että tämä me haluttiin tänne meidän perheeseen.

Alliina (Ei varmistettu)

Missä tuota sijaislapsi termiä käytetään? Olen itse kuullut ja käyttänyt sanaa sijainvanhempi (mikä kuvastaa tilannetta täysin), mutta en termiä sijaislapsi. Onko se lyhenne sijoitetusta lapsesta? Taimilapsi kuulostaa munkin korvaa aika pelottavalta ja/tai (huonolla tavalla) hipiltä tai jopa uskonnolliselta. :) Siemenet ja taimet ja idut liittyvät mun mielikuvissa konkreettisesti kasvikunnan maailmaan.

Sisarpuoli sana on aina ollut mielestäni epälooginen. Puhumme äitipuolesta, joten sisarpuolen tulisi tarkoittaa ns. tuotua siskoa, eli uusperheen siskoa, johon ei ole verisukulaisuusyhteyttä. Puolisisko olisi paljon loogisempi ja myös nätimpi. Paras olisi pelkkä sisko. Mitäpä se muille kuuluu onko vain isä tai äiti yhteinen? :) Turha sitä on sanoilla erotella ja tuoda eriksee esille.

Juliaihminen
Juliaihminen

Mun mielestä sijaislapsi on ihan semmonen arkikielinen termi. On se varmaan siinä mielessä yleinen, että tuo kahden sijoitetun lapsen äiti on kiinnittänyt asiaan niin paljon huomiota, että on kirjoittanut Hesarin yleisönosastoon aiheesta. 

Mä en käytä edes äitipuoli sanaa, koska siitä tulee mieleen Lumikki ja paha äitipuoli :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Mä oon aina mieltänyt sen yhdistymään nimenomaan tuohon sijoitettu-termiin. Mutta vaikka työni puolesta näistä perheistä useinkin puhun, niin todella paljon useammin tulee käytettyä (loogisia) sijaisvanhempi-termejä ja lapsista puhuu ihan vain lapsina - ellei ole tarvetta eritellä (tyyliin biologinen lapsi, adoptoitu lapsi, sijoitettu -/sijaislapsi). Sana alkaa kuulostaa mukavammalta, kun sen mieltää tuosta sijaa majatalossa -tyyppisestä lähtökohdasta eikä jotakin parempaa korvaamaan pyrkivänä.

kattila (Ei varmistettu)

Moikka! Täytyypä nyt kommentoida ihan ekaa kertaa sun blogiin :) Hauska tuo taimilapsi-termi! Oon muuten kuullut jonkun käytettävän termiä "lahjalapsi". Siinä on musta tosi hellyyttävä ja symppis kaiku!!
Ja ehdottomasti bonus käyttöön sisko-/velipuolien sijasta!
Sulla on kyllä nii ihana tämä sun blogi! En oo varmaan "kohderyhmää", mut silti luen jopa kestovaippapostauksia ihan mielenkiinnolla :D kertoo ehkä jotain sun niin huikeesta kirjotustyylistä! Kiitos siis siitä! Ihanaa kevättä teille ja erityisesti Alpulle :)

87100 Kajaani

Liikutuin tuosta taimilapsesta ja ylipäätään kasvualusta-vertauskuvasta. Lahjalapsista ja -vanhemmista olen kuullut myös puhuttavan. 

Itselläni on omasta takaa 'vain' tätilapsoja tai tätimuruja, eli siskonpoikia siis. Joita on ihana yökylittää, hemmotella ja lättykestittää. Ja sitten muina dinkkeinä palautella vanhemmilleen, kun kitinä ja hurina alkaa ottaa liikaa kupoliin. Ahhahhahha.

Kommentoi

Ladataan...