Satokausityydytys on täällä

Juliaihminen

Satokausityydytyksen päivät ovat käsillämme. Marianna lanseerasi tämän termin meidän käyttöön, ja se on mun mielestä nerokas. Satokausityydytys on mielihyvän tunne siitä, että onnistuu tekemään ruokaa, jonka raaka-aineet on juuri poimittu pellolta, pensaasta, metsästä, puusta, vuorilta, mistä nyt ruokaa tavataan poimia. (Yllä olevat vihannekset on poimittu pari viikkoa sitten Tapanilan Liike 51:stä, joka nyyh! lopetti juuri.)

Toinen hyödyllinen termi on hävikkityydytys, eli se, kun jääkaapissa on just jotain vanhaksi menevää, ja sitten humps vain kätevänä emäntänä valmistaa siitä apetta ja välttää maailman tuhoutumisen. 

Suosittelen kokeilemaan, molemmat tuovat tullessaan mukavan omahyväisen olon.

 

 

Onko satokausityydytys saavuttanut viime aikoina syöntäinne?

 

 

Lue myös:

Kun satokausityydytys lanseerattiin

Pelottavan herkullinen kurpitsapiiras

 

 

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA

 

Share

Kommentit

Satokausityydytystä koin juuri eilen, kun tein uunijuureksia! Se tyydytyshän on tietysti vielä potenssiin sata, kun kaikki porkkanat, lantut, punajuuret ja palsternakat olin omin pikku kätösin laittanut siemenenä maahan alkukesästä. Nyt se rikkaruohojen nyppiminen alkaa tuottaa hedelmää tai tässä tapauksessa juuresta ;) Taloudellisesti järkeväähän tämä ei ole, juureksia saa kaupasta tarjouksella varmaan eurolla kilo. Mutta kyllä tää satokausityydytys korvaa kaiken..

Juliaihminen
Juliaihminen

No nyt on kyllä kyseessä jo todella eeppinen satokausityydytys, herregud! Ihailen!

Kommentoi