Sisustusvinkit lastenhuoneeseen (kainalosauva ja kasa johtoja)

Juliaihminen

Olen tässä miettinyt, että voisin kirjoittaa välillä blogiin myös sisustuksesta. Rakastan sisustuslehtien lukemista ja haaveilua siitä, millainen olisi täydellinen koti.

Meidän uusin projekti on ollut nyt lastenhuoneen sisustaminen. Aloitettiin sisustussuunnitelmat tuossa helmikuussa, kun päätettiin, että 1-vuotias voi muuttaa omaan huoneeseen nukkumaan. Toisin sanoen, Tiki joutui luopumaan man cavestaan ja antamaan tilan Alpulle. (Tätä päivää oli pelätty, koska tähän mennessä meidän parisuhde on perustunut Tikin man cavelle eli sille, että kaikki saasta ja muu moska pysyy siellä, Pandoran lippaassa.)

No mutta, nyt esittelen teille, mitä ollaan tähän mennessä saatu aikaiseksi lastenhuoneessa tässä neljässä kuukaudessa.

Ihan ensiksi haluaisin kertoa mun siustusfilosofiastani: Kutsuisin sitä paresseuxilaiseksi suuntaukseksi. (Paresseux on ranskaa ja tarkoittaa laiska.)

Lähdettiin rakentamaan Arabianranta kierrättää lastenvaatteet -ryhmästä ilmiaseksi saadun pinnasängyn ympärille tätä sisustusta. Ajatuksena on tarjota esteettisyyttä ja positiivisia virikkeitä meidän eloisalle pikku lapsosellemme.

Sairaalasta varastettu (kyllä me se vielä palautetaan, as god is my witness!) kainalosauva on kaunis yksityiskohta heti ovensuussa. Tuo seinään nojaava silityslauta oli "löytö" Tokmannilta, se se antaa niin ikään kivan värikerroksen muuten valkoiseen seinään.

Huoneen perälle suunniteltiin sitten pieteetillä tällainen huoleton ja ilmava "kasaamme kotoamme kaiken paskan, jolla ei ole muutakaan paikkaa" -asetelma. Ajateltiin, että tässä on pienokaiselle tutkittavaa ja ihmeteltävää kerrassaan.

Makuuhuoneen ikkunasta avautuu upea "ikkunamme ovat julkisivuremontin raiskaamat jo kolmatta kuukautta" -pressut, jotka luovat miellyttävän hämyisen (pimeän) tunnelman keskellä kesää. Myös huoneen ilmasto on pressujen vuoksi niin sanotusti trooppinen, mikäli tropiikki on paikka, jossa ilma vaihtuu harvemmin kuin Tutankhamonin hautakammiossa.

Alpun huoneen "työpöydällä" on mielenkiintoista kerroksellisuutta, joka taipuu näppärissä pikku kätösissä vaikka hauskaksi leikiksi: Halutessaan 1-vuotias voi lukea Knausgårdia, katsella Frasiereitä, silittää äitinsä kauluspaidan tai täyttää meidän veroilmoitukset.

Isänsä entiseltä työpaikalta saatu Kauppalehti-kansitaulu on aseteltu heilumaan satunnaisen puutarjottimen päälle, valmiina tipahtamaan ja pirstaloitumaan lattialle hetkenä minä hyvänsä. Pitäähän lapsen elämässä jännitystä olla.

Kahdeksan kuukautta pattereitaan odottanut palohälytin on myös hauska yksityiskohta, jollaisen jokainen lastenhuone ehdottomasti tarvitsee.

Pölyiset johdot on kerätty pikkuhiljaa matkoilta tuliaisina. Jokainen niistä muistuttaa jostain mukavasta hetkestä Gigantin jonoissa tai vaelluksesta Mordorin kaltaisen työmaan läpi kohti Verkkokauppa.comia. Niistä huokuu historian havina: tämä ei ole mikään kliininen Ikea-koti, vaan perintöä on vaalittu.

Alpun "lelukorina" toimii vanha kirpparilta noin 15 vuotta sitten ostettu patinoitu nojatuoli, johon on kerätty pehmolelujen lisäksi farkkuja, kulahtaneita muovipusseja ja milloin mitäkin rektaalin tuotosta, jota kukaan ei ole onnistunut heittämään pois.

"Ei ahista ollenkaan", viestittää seeprakin.

Tutkimusten mukaan ne lapset, joiden kotona on kirjahylly ja kirjoja, alkavat lukea tulevaisuudessa enemmän (tai jotain muuta kirjastosetien tuuttaamaa propagandaa, kuka näistä tietää). Olen asetellut Alpulle ihanasti tuohon käden ulottuville muutaman teoksen, joita hän voi halutessaan selailla ja makustella tässä inspiroivassa ympäristössä.

Kirjahyllyn alaosaan on roiskahtanut DIY-hengessä mehua, kolaa, punaviiniä, herra ties mitä töhkää, joka on kerännyt persoonallisen tahmakerroksen päällensä. Tarkoitus on tuunata muitakin huonekaluja samassa hengessä.

Huulirasva ilman korkkia, tylsä lyijykynä sekä käytetyt korvatulpat yhdistyettynä kasveihin, joita kastellaan harvemmin kuin Marsissa sijaitsevaa kiviröykkiötä on kaunis ja tarkkaan harkittu asetelma. Sen kruunaa vuosisadan kuluessa hartaasti laskeutunut pölykerrostuma, josta kasvit selvästi nauttivat.

Tyylikkäästi aseteltu valokuvaseinä kruunaa lastenhuoneen sisustuksen. Kuvaa äidistä ja isästä heidän onnensa hetkenä kelpaa katsella silloin, kun he kinastelevat huoneen ulkopuolella siitä, miten tästä jumalattomasta tavaramäärästä oikein selvitään, kenellä on vastuu, ja miten käy lasten!?

Toivottavasti Alpun huoneen esittely antoi inspiraatiota ja sisustusvinkkejä teille! 

 

Ovatko teidän lastenhuoneet yhtä kauniisti laitettuja?

 

Lue myös:

Mene itseesi, Ingvar!

 

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA // JULIAIHMINEN INSTAGRAMISSA // JULIAIHMINEN YOUTUBESSA // JULIAIHMINEN BLOGLOVINISSA

 

 

Share

Kommentit

Pax
Liikehdintää

Kiitos tästä! Nyt voin taas tuntea vähemmän huonoa omaatuntoa kaikista oman kodin keskeneräisistä projekteista. :) 

Minnea
Minnean muruja

Kiitos tästä vertaistuesta sisustusinspiraatiosta :D

AaAa (Ei varmistettu)

Voi kuinka ihana huone :D Kunhan lastenhuoneen asukas kasvaa, alkaa hän vielä ilmentää omaa persoonaansa sisustuksessa voimakkaammin lisäämällä omia miellymyksiään kuvaavia kerrostuksellisia asetelmia (mm. kirjat, leluryökkiöt, monipuolisesti käsitettävä kokonaisuus "aarteet" (mm. nöyhtä on tärkeä "johtolanka") jne).

Hih ja tsemiä sisustukseen. Meillä otti aikansa (nimimerkillä meillä oli jätesäkit ikkunoissa aika kauan pimennysverhoina, kun ei saatu hankittua oikeita ja vauva ei nukkunut muuten) ja hätäpäissään vintiltä haetuista ovista (dinkku-pariskunta mitään ovia tartte, mutta vauvaperhe joo, todellakin) saatiin (suurin osa) maalipinta pois vauvavuonna, mutta edelleen ne ovat rustiikkisella puupinnalla (silleen rustiikkisella, että maalia on osin jäljellä ja osin on pakkelia reikien peittona jne) nyt kun meidän vauva on 5v. Mut ehkei enää kannata tehdä noille mitään, kun kumminkin etsitään uutta kotia (aijuu, on tässä jo muutama vuosi etsitty enemmän tai vähemmän aktiivisesti :D). Kaikki on suhteellista.

Toivottavasti saatte pian pikkuiselle vähän viihtyisämmän tilan :)

saarah
visual diary

:D :D :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihan paras postaus, kiitos tästä! Sama meininki täällä. Olen pohtinut heittää kaiken sälän vaan roskiin mutta jostain sitä aina kertyy, plus sisustaminen itsessään ei kiinnosta ollenkaan. Ennemmin tekee ajallaan+rahalla jotain muuta.. Onneks lapset ei näistä piittaa!

Oulusta (Ei varmistettu)

Ahhahaha, kiitos!!! Minä huuruissani sisustin vauvan huonetta ennen syntymää - ja sille keskeneräiselle tolalle se on jäänyt, lisäksi huone on saanut lisätehtävän sekalaisena varastona. Kalpene, Avotakka!

Juliaihminen
Juliaihminen

Odotan tässä koko ajan, että koska Avotakan toimitus soittaa mulle ja kyselee, että koska voi tulla tekemään inspiraatiokuvaukset meille himaan.

raispuutto (Ei varmistettu)

:DDDD

<3<3<3<3<3

piia_ (Ei varmistettu)

Katoin vasta kuvat ja kuolen nauruun. :D Raikas tuulahdus blogien sisustuspostausvyöryssä.
Hetkellisesti mietin, oliko kuvat otettu meidän lapsenhoitohuoneesta/työhuoneesta/varastosta (lapsi nukkuu yhä meidän makkarissa), on meinaan yhtä aistikas, harkittu ja harmoninen kokonaisuus.
Luen tekstinkin, jahka ehdin. Ehkä saan jotain vinkkejä meidän monitoimihuoneemme viimeistelyyn.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ihana postaus! Nauratti ja näytti hyvinkin tutulta :D

Laura/ Tässä kaupungissa tuulee aina (Ei varmistettu) http://tassakaupungissatuuleeaina.blogspot.fi

Hei, toihan on ihan kuin meidän lastenhuone silloin, kun se aikoinaan muutettiin työhuoneesta lastenhuoneeksi! (Ja tämä muutos eis siis todellakaan tapahtunut yhdessä yössä vaan pikemminkin puolessa vuodessa ja yhä edelleen lastenhuoneen kirjahyllystä löytyy mun opiskeluaikaisia kielenhuoltokansioita ja miehen parlamenttihistoriantutkimuspapereita.) Kohta ja näin asuntohaaveiden kariuduttua pitäisi samaan tilaan saada mahdutettua myös pikkuveli. Can't wait.

Vierailija (Ei varmistettu)

Terve lapsi ja kainalosauva luovat mielestäni koskettavan dialogin. Menee mun Pinterestiin odottamaan aikaa jolloin saadaan raivattua lastenhuoneeseen pinnasängyn mentävä tila.

Juliaihminen
Juliaihminen

Ihanaa, olen tosi otettu tästä! <3

Ja muista, there were is a mill there is a road. (Tämän tyyppisiä voimalauseita pitäisi kanssa saada tuonne seinälle.)

juliajii (Ei varmistettu)

taas mää nauran täällä ääneen sun jutuille!

SaaraCecilia

Ai että. Tää on niin tervettä nähdä, että ihmiset osaa nauraa itselleen eikä ota kaikkea niin vakavasti.

Mä asuin kuusivuotiaaksi asti äidin ja isän kanssa samassa huoneessa epämääräisen tavaroiden keskellä ja aevan normaali estetetiikka arvostava henkilö meikäläisestäkin tuli. Oon myös usein miettinyt sitä, että me tosiaan asuttiin viisistään sulassa sovussa kolmiossa niin, että veljet nukkuivat kerrossängyssä toisessa huoneessa. Ennen oli kunnollista, kun vähempikin riitti.

En eilen avannut tätä lainkaan, kun oletin olevan jotain tylsää.

Olikin ihana tosielämän juttu!

Yhden vinkin haluan antaa; pultatkaa tuo kirjahylly seinään kiinni, ellei ole jo pultattu; noin yläpainoisena on todellinen tapaturmavaara! Muuta ei mun mielestä olekaan sitten pakko tehdä :D.

Muistakaa lisätä tavaraa vuosi vuodelta tuonne teini-ikään asti. Kun sitten tulee hetki, jolloin huone täytyy tyhjentää (miksi jos sinne vielä mahtuu tavaraa, kysyn vaan...), voi teini tehdä käänteisen aikamatkan omaan lapsuuteensa. Ja vanhemmat ihmetellä että mitä helvettiä tämä kaikki kama oikein on ja miksi se on vielä tallella.

maikki87 (Ei varmistettu)

Olen rakastunut. Ensin se alkoi kevyenä ihastuksena, sitten jännitys ja kihelmöinti alkoi tuntua varpaissa asti. Nyt havahdun useita kertoja päivässä ajatukseen "olethan päivittänyt blogia, olethan".

Juliaihminen
Juliaihminen

OMG!!!! Ihan supersupersuper kivasti sanottu! En kestä! <3 <3

Kommentoi