Tämän halusin tietää imetyksestä, osa 2

Juliaihminen

Julpun imetyskoulu täällä jatkuu! Jaan hieman kokemuksiani ja tietämystäni tuleville imettäjille näistä imetysbisneksistä.

”Ottaisin yhden maidon, kiitos”

Vauvat on siitä mystisiä olentoja, että ne osaavat "tilata" itselleen sopivan maitomäärän buubsseista. Toisin sanoen, mitä enemmän imettää, sitä enemmän maitoa tulee. Tilaus tulee kuitenkin vähän viiveellä, eli jos vauva imee tänään tiheästi niin tyyliin huomenna tai ylihuomenna maitomäärä lisääntyy. Rinnat eivät kuitenkaan mene tyhjiin. Ihan ensimmäiset satsit voivat vielä tyhjentää rinnat ja vauva imee välillä tyhjää, mutta sitten kun vain imettää lisää, niin tuleekin seuraava satsi ja siitä eteenpäin.


Vauvojen ruokailutottumukset vaihtelevat
Vastasyntynyt voi roikkua rinnalla koko ajan tai olla viiden minuutin tehoimuri alusta lähtien. Esimerkiksi se, että vastasyntynyt syö neljä tuntia putkeen, pitää vartin tauon ja aloittaa alusta, on ihan normaalia eikä tarkoita, että maitoa on liian vähän. Pääsääntöisesti maitoa tulee tarpeeksi, kun vaan imettää, imettää ja imettää. 

Tai sitten maitoa suihkuaa metrin päähän ja kaikki paikat ui maidossa. Siihenkin on kyllä apuja. Paras tapa päästellä liikoja pois on ollut lypsää käsin suihkussa. Pumppaamalla tulee herkästi tyhjennettyä liikaa ja samalla stimuloi maidontuotantoa entisestään. Pumppaaminen/lypsäminen on taitolaji, joten ei kannata hermostua, jos ei heti onnistu!
Tämä suihkuaminen on ollut esimerkiksi mun kohtaloni. Sille on vastenmielinen nimitys: suihkutissi. Toivottavasti en kirjoita tuota sanaa enää ikinä tähän blogiin.

Maitoa ei välttämättä kannata pumpata rintapumpulla ensimmäisen parin viikon aikana, vaikka olo olisi tukala. Se nimittäin vain lisää maidontuotantoa ja kohta siihen maitoon hukkuu, kun keho luulee että tässä imetetään vähintään kaksosia. Perussääntönä on että tyhjentää alussa vaan pakollisen eli niin että pystyy olemaan. Koska se pingotus antaa viestiä rinnoille et kiitos vähempi riittää ja tilanne tasottuu nopeammin.

Vauva voi myös nukkua ja syödä samaan aikaan, eikä vauva ei tukehdu, jos se nukkuu tissi suussa (kunhan äiti ei ole kännissä). On jopa vauvoja, jotka eivät osaa nukkua muuten kuin tissi suussa, jolloin edellisen faktan uskominen on ainoa vaihtoehto, jotta saa itse joskus nukkua. Jeppistä, etenkin ensimmäisinä kuukausina Alppusen intiaaninimi olisi voinut olla syö nukkuessaan.


Illalla kermaa, aamulla litkua
Imetyksessä on vuorokausivaihtelua niin että iltaisin tulee vähemmän maitoa mutta se on rasvaisempaa eli täyttävämpää. Aamuyöstä ja aamulla tulee eniten ja litkuinta maitoa. Jos haluaa lisätä maidon määrää, niin aamuyön imetykset vaikuttaa tehokkaimmin. Sen sijaan iltaisin rinnat voi tuntua tyhjiltä ja vauva olla tyytymätön, mutta se ei tarkoita lisämaidon tarvetta, vaan vauvat nyt vaan yleensä kitisee herkemmin iltaisin. Ja mitä tyhjempää rintaa vauva imee, sitä rasvaisempaa maitoa tulee ja sitä enemmän se lisää maidontuotantoa.

 

Tiheän imun kaudet wtf?!
En ollut kuullut tiheän imun kausista ennen oman beebon syntymää. Vauvoilla on tiheän imun kausia. Silloin ne tilaa lisää maitoa vähän pidemmälläkin tähtäimellä. 

Suomeksi: vauva on kärttyinen ja roikkuu rinnalla koko ajan ja kaikki unet on repaleisia. Tai sitten se menee ohi huomaamatta. Tyypilliset tiheän imun kaudet on 3 vk, 6 vk, 3 kk ja 6 kk kohdalla.

Muistan varmaan ikuisesti, kun Alpulle iski kolmen kuukauden kohdalla tiheän imun kausi. Se ei vain päästänyt mun buubssista hetkeksikään irti KUUTEEN TUNTIIN. Kelatkaapa sitä. Tiki joutui pitelemään pastalautasta mun edessä, josta mä sitten lapoin safkaa suuhun, kun vauva vain halusi syödä. Tämä kausi kesti vain kaksi päivää, mutta se oli aika hossea menoa.

 

Rintaraivarit, ihanaa
Sitten on myös ilmiö kuin rintaraivarit. Yksi tyypillinen ikä on 3 kk, mutta niitä voi esiintyä koska vaan. On myös pulloraivoa eli pullottelijatkaan ei säästy tältä välttämättä. 

Rintaraivareissa vauva on jostain syystä tyytymätön rintaan. Maitoa voi tulla vauvan makuun liian nopeasti tai hitaasti tai sitten vauva haluaisi vain lupsuttaa (eli imeä tyhjää) ja suuttuu kun tuleekin maitoa. Eli vauva voi alkaa imeä ja sitten heti irrottaa ja alkaa itkeä. Ja sitten hamuaa tissin suuhun ja taas irti ja itkua. Rasittava vaihe. Mutta menee ohi! 

Pari neuvoa näihin tilanteisiin: voi yrittää vaihtaa rintaa joka kerta, kun vauva irrottaa (toiseen rintaan on ehtinyt kerääntyä taas vähän helposti saatavaa maitoa), voi yrittää huijata tutilla eli laittaa tutin suuhun ja sitten äkkiä rinnan tilalle, voi yrittää imettää kävellessä samalla hyssytellen tai sitten imettää jumppapallon päällä pomppien. 

 

Ihan loppuun haluaisin hieman ylistää imetyksen mahtavuutta. Kelatkaa! Mä olen painanut viimeksi näin vähän joskus LUKIOSSA!!! Ja olen syönyt aivan järjettömät määrät herkkuja: suklaata, karkkia, jätskiä, leivoksia. Elämä on ollut elämisen arvoista!

Tuon yllä olevan kuvan olen ottanut joskus viime keväänä (tämä postaus on ollut luonnoksissa yli puoli vuotta). Siinä mulla on paljon enemmän kaksoisleukaa kuin nykyään (tsekatkaa vaikka tästä). Siksi suunnittelen imettäväni lastani parikymppiseksi saakka. Tai matkustavani aikakoneella keskiaikaiseen kuninkaalliseen hoviin imettäjäksi, joka vain imettää ja vetää bisseä 20 vuotta putkeen. (Turun linnan kierroksella opin, että keskiajalla janojuoma oli olut, eikä tuolloin ollut myöskään mitään ikäviä alkoholirajotteita häiritsemässä imetyksen ja dokailun kultaista komboa.)

 

Lue edellinen osa imetyshorinoitani:

 

Imetyksen aloittaminen

 

 

 

Tuleeko jollekin mieleen jotain kysyttävää imetyksestä? Jos, niin mä voin yrittää vastailla tai sitten konsultoin tätä mun lääkärikaveria, joka on ollut mun henk koht "imetyksen tuki ry".
 

 

 

 

 

Share

Kommentit

Kuunari (Ei varmistettu)

Ei kannata pitkään kuitenkaan "seisottaa" maitoa tisseissä vain välttääkseen maidontuotannon lisääntymistä, koska tämä altistaa tiehyt- ja rintatulehduksille. Paras ja tehokkain keino välttää moisia on varmistaa, että joko vauva tai tarvittaessa itse tyhjentää tissit viimeistä tiehyttä myöten säännöllisesti. Yleensä tämän tekee vauva itse ainakin kerran vuorokaudessa, mutta alkuun varsinkin bebe ei meinaa pysyä mukana ja silloin moni saakin tulehduksen. Mieluummin suihkutissi kuin tulehdustissi. Vai mitä sanoo lääkärikaverisi?

Juliaihminen
Juliaihminen

Tää on muten hyvä pointti! 

En tullut edes ajatelleeksi tätä, sillä mun beebo oli alusta saakka semmonen, että se vaan veti aivan jumalattomalla tahdilla sitä maitoa ja sitten se vaan pokkana pulautti ylimääräiset ulos. Välillä yritin miettiä, josko olisi antanut vähemmän, mutta sitten se aina itki niin paljon, että annoin sen vain imeä ja pulautella. Kunnon roomalaisten bakkanaalien mässäilijä. Syödään, laatataan, syödään lisää.

Ja siis joo, kyllä mä muistan suihkutelleeni just suihkussa niitä maitoja aluksi poijes. (Se jos joku on psykedeelistä hommaa: kirjoittaa maidolla oma nimi suihkukaapin oveen niin kuin spraymaalaaja konsanaan.)

Molli (Ei varmistettu)

Ah, kiitos tästä! Kiva lueskella näitä imetysjuttuja jo etukäteen (: Liityin jo Facen Kulttuurimamat-ryhmäänkin, vaikka vauvan on määrä syntyä vasta kesäkuun alussa :D Kuulosti liian houkuttelevalta! Muutenkin tää blogi on ollut ihana uusi löytö ja tän parissa on paljon kivempi viettää aikaa kuin keskeneräisen gradun!

Juliaihminen
Juliaihminen

Ihana kuulla! Ja huippua, että oot jo Kulttuurimamoissa, tapaamisiin saa myös todellakin tulla ilman beeboa. <3

Gradu shmadu, on sitä paljon parempaakin ajateltavaa ihmisellä :D

Odetskaja (Ei varmistettu)

Miten tämän saa loppumaan?!? Vauva on sekakäyttäjä, menee omat ja kaupan soseet, rintamaito ja korvike ja sormiruokaillen osa. Netti on pullollaan ohjeita, miten imetyksen saa alkuun mutta lopetus on jotain salatietoa. Itse olen vain saanut jäätävät muhkuratissit kun imettämistä ja maidon tuotantoa on yrittänyt vähentää.

Juliaihminen
Juliaihminen

Ööööö. Erittäin hyvä kysymys. Tämä on piinallisen ajankohtainen mullekin, sillä olen menossa noin kahden viikon päästä takaisin töihin. Ja täällä Thaimaassa imetys on oikein lähtenyt roihuamaan, kun sillä pystyy nesteyttämään vauvaa niin paljon helpommin kuin vedellä. Palaan tähän sitten, kun olen keksinyt vastauksen. Tai sitten konsulteeraan mun lääkäriystävääni piakkoin :D

 

mirjis (Ei varmistettu)

Imettämisen lopettaminen on syytä tehdä vähitellen ja vähentää esim. yksi imetyskerta kerrallaan (ja pitää sama kaava useamman päivän ajan ennen kuin vähentää seuraavan). Rinnoista täytyy toki tyhjentää puuttuvan kerran maitoa, mutta kuitenkin mahdollisimman vähän, ettei maitoa lähde herumaan lisää. Silti maitoa voi tulla myös kokonaan lopettamisen jälkeen jonkin aikaa (jopa kuukausia). Tsemppiä lopetukseen!

FromKaren
Ihana Päivä

Oman imetyssaagani alussa tuosta sun ekasta postauksesta oli hurja henkinen apu! Meillä meinasi loppua imetys heti alkuunsa vauvan rintaraivareiden takia, mutta jotenkin sain sitten taistelua homman onnistumaan (vaikka alunperin ajattelin, ettei se imetys nyt niin tärkeää ole itselle).

Postauksen lukeminen ja etenkin kommenttiosio antoi voimia jaksaa eteenpäin sekä suhtautumaan hommaan jollain armolla. Sen itse opin vaikeuksien keskellä, että imetykseen on noin 300 eri vinkkiä (hampurilaisote, katsekontakti, napa napaa vasten, äänetön imetys, vauvan niska, vauvan suu, äidin asento jne jne...) ja jos niitä kaikkia alkaa tihrustamaan niin imetyksestä ei tule mitään. Itsellä imetys alkoi sujua sillä sekunnilla kun päätin haistattaa shaibat ohjeille ja luottaa siihen, että homma sujuu. Tytöllä on edelleen pieni ote (miksi imetysjulisteissa on aina hervottoman kokoinen vauva, jonka jättimäinen suu on kiinni hervottoman kokoisessa tississä?!), mutta kasvaa normaalisti ja tyytyväinen. Imetys..se on ihmeellinen juttu. Rasittava, ihana, rentouttava ja ahdistava.

Juliaihminen
Juliaihminen

Tuo on muuten älyttömän tärkeä pointti, että jos imetys ei meinaa sujua, ei lähde stressaamaan tai syyttelemään itseään, kun ei ole kokeillut sitä ja tätä ja tota konstia. Toki hyvät neuvot voivat olla hyödyllisiä, mutta itselleni toimi kyllä parhaiten tuo ajatus siitä, että tämä normalisoituu. Jotenkin oma keho ja mieli sitten hoiti loput: sitä vaistosi, että tällä lailla voisi yrittää.

Vertaistukeen suhtaudun myös ristiriitaisesti: jos se on vain positiivista, niin hyvä. Mutta usein siihen tahtomattaankin liittyy ripaus syyllistämistä, jota taas imetyksen kanssa kamppaileva ei todellakaan kaipaa. Mulle esim Imetyksen tuki ry:n fb-ryhmä oli ehdoton ei. Sieltä ennemminkin tuli aloittelevana imettäjänä semmonen olo, että ai kauheeta, näin ja noinkin tämä homma voi mennä pieleen (kun lueskelin muiden hankaluuksista). 

Mutta siis, ihana kuulla, että sun imetys on lähtenyt käyntiin hyvin! On se ihan hiton helppo tapa ruokkia lapsi, etenkin nyt täällä Thaimaassa se on vaan huippua, kun ei tartte jännittää puhtaista vesistä tms, boobssi vaan esiin :D 

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Oma suurin imetysvoittoni oli onnistua imettämään 11kk ilman, että kukaan (synnärin kätilöitä lukuunottamatta) kutsui rintojani tisseiksi ;)

Tuohon maidon riittävyyteen kommenttina, meilläkin oli iltaisin huutava bebe, joka rauhoittui täysin 50ml tuttipullohuikalla. Kysyntä ja tarjonta eivät illalla kohdanneet, eikä tarjonta lisääntynyt tuntien imetysmaratoneista huolimatta, joskaan ei kärsinyt tuosta pienestä korvikehuikasta.

Töiden lähestyessä aloin vähitellen vähentää imetyskertoja ja se toimi tosi hyvin. Vain ihan ekoina päivinä oli kipeitä pahkuroita. Tosin tässä oli yli kuukauden aikajänne.

Oma painoni lähti kunnolla tippumaan imetyksen vähentyessä, kun jatkuva näläntunne katosi. Sitä ennen tuntui, että aina painon pudotessa kilolla iski aivan infernaalinen lisänälkä. Jännä miten kropat toimii samassakin asiassa eri tavoin eri tyypeillä.

On muuten melko siistiä käyttää taas normaaleita rintsikoita. Ja toppeja, joiden merkki ei viittaa omaan rooliini maidontuottajana (kuka niitä keksii? Esim Maitotyttö, Milker, Boob WTF?!)

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä imetys loppui jo 3 kk:n kohdalla, kun homma ei vaan millään luonnistunut. Vauvan imuote oli alun alkujaan aivan päin prinkkalaa eikä oppinut ikään kunnon imua. Ammatti-immeisetkin totesi, että taitaa olla tosi hankala tapaus saada oppimaan. Oli rintatulehduksia, maitoa ei tullut riittävästi ja ties mitä. Imetys on meikäläiselle edelleen yksi suuri mysteeri ja huomaan, että kaikki imetyspostaukset ja ohjeet saa edelleen ne ahdistuksen ja turhautumisen tunteet nousemaan. Imetys oli meillä toooooosi hankalaa ja oikein välillä kauhistuttaa se, jos meille joskus tulisi toinen vaaveli, että mitä siitä imetyksestä tulisi. Lopulta olin oikein tyytyväinen, kun siirryimme korvikkeisiin ja vauva-arki alkoi ykskaks tuntua huomattavasti helpommalta.

Juliaihminen
Juliaihminen

Ehdottoman oikea päätös! Kuten tuossa edellisessä imetyspostauksessani jo mainitsin, mun mielestä on täysin sairasta kiduttaa itseään, mikäli imetys ei toimi. Mulle suurin motivaatio on ollut nimenomaan sen helppous, mutta jos se olisi ollut yhtään vaikeaa, olisin todellakin ottanut heti korvikkeet kehiin.

Etenkin ne ekat kuukaudet vauvan kanssa ovat niin uskomatonta tunnemyrskyä, että siihen ei kannata lisätä mitään vaikeuttavaa tai hankalaa. Ja todellakin eletään 2000-lukua, korvikkeet on keksitty, ja ylipäänsä se aika, jolloin vaavi vetää pelkkää maitoa on niin huvittavan lyhyt (4kk versus koko sen elämä!), että siinä mielessä on omituista, miten paljon koko imetyksestä kohkataan.

Ymmärrän myös ihan superhyvin, että tämmönen "meilläpä imetys oli helppoa" -postailu ahdistaa. Se tuntuu varmaan vähän samalta kuin musta (kroonisesta unettomuudesta kärsijästä), kuunnella ihmisiä, jotka kertovat että uni tulee aina sillä sekunnilla, kun pää iskeytyy tyynyyn. Eli siinä mielessä pahoittelen tätä imetyshorinaa.

Mutta ihanaa, että vaaveliarki sujuu nyt hyvin! :)

Kommentoi