Urhon huoltomieshaaveet kuvaavat luokkayhteiskuntaa

Juliaihminen

Herra Panda on saanut kesällä haastajan. Nykyään Alppuliitto raijaa tämän kirjan mulle vähintään pari kertaa päivässä, ja sitten mieltä kiehtova tarina pitää lukea noin seitsemän kertaa läpi, kunnes minä kyllästyn.

Antti Nikusen Urho on huoltomies -teos (WSOY 2017) kertoo noin 3-vuotiaan Urho-pojan roolileikistä: Hän uskottelee hieman yksinkertaiselle keskustelukumppanilleen (luultavasti vanhemmalleen) olevansa huoltomies. Urho vakuuttaa huoltomiehyyttään toiston avulla.

Mutta mitä rivien välistä voi lukea? Se riippuu täysin lukijasta. Itse näen, että Urho on huoltomies -kirjaa voi tulkita kahdella eri tavalla: elitistisen perheen sekä duunariperheen näkökulmasta.

Esittelen tässä molemmat allekain.

Mitä kysyjä oikeasti tarkoittaa?

Elitistinen vanhempi: Urho, mikä sinulla on kädessä? Onko se lapio? Tiedäthän, että sinun ei tarvitse tehdä ruumiillista työtä. Meidän suvussa kenenkään ei ole tarvinnut vuosisatoihin. Sinä menet yliopistoon!

Duunarivanhempi: Urho, raavas äiä! Lapioko se siinä kourassa?

Elitistinen: !!!!????

Duunari: Urho-perkele, sinä teet isästäsi ylpeän miehen!

Elitistinen: Urho, mikä sinulla on toisessa kädessä? No, on hyvä että olet sinut luonnon kanssa ja kasvatat kulttuurista pääomaasi toimimalla tuolla lailla juurevasti metsissä. Mutta älä nyt sentään miksikään saastaiseksi puunhalaajahipiksi ryhdy!

Duunari: Urho, vanha metsurimies, niin sitä pitää, pian on lakisääteinen kahvitauko! Tukiaisetkin tulevat parahultaiseksi tilille.

Elitistinen: Urho, Urho. Näennäisesti kannatan valinnanvapautta ja sitä, että jokainen ammatti ja ihminen on yhtä arvokas... Mutta etkö kuitenkin jaa kanssani näkemystä siitä, että jotkut ammatit ovat lopuujen lopuksi kuitenkin hieman arvokkaampia? Totta kai sinä päätät itse, mitä elämälläsi teet. Haluan, että sinusta tulee onnellinen. Mutta sillä tarkoitan akateemisesti koulutettua onnellista ihmistä. Päätöksiä voi tehdä sitten, kun on käynyt oikisen, lääkiksen tai kauppiksen. Myös tuotantotalous käy. Eikö siinä ole jo paljon valinnanvapautta, Urhoseni?

Duunari: Hieno homma, kai olet jo ay-liikkeessä? Vappuna kulkue kutsuu!

Elitistinen: Urho, mitä sinä sillä ämpärillä? Olisiko pian aika jo tulla sisälle soittamaan viulua, sillä se kehittää molempia aivopuoliskojasi ja mahdollistaa matkasi menestykseen? Muista Urho, että mikään ei tule ilmaiseksi. Perinnöstäsikin valtio varastaa ison siivun.

Duunari: Urho-perkele, etkö ole tehnyt jo tarpeeksi töitä tälle päivälle? Keppana auki!

Elitistinen: E tu mi Urho! Älä petä sukuasi. Muista perintösi! Muista, kuka olet!

Duunari: Hieno juttu Urho, muista saunalisät!

Elitistinen: Raskain syömin on myönnettävä, että sinä et ole minun jatkeeni, enkä voi elää kauttasi. Kyllä sinä saat olla huoltomies, jos tämä urapolku on sinulle kaikki kaikessa. Olet kuitenkin aina rakas poikani. Oletko siis huoltomies?

Duunari: Urho-perkele, oletko toden totta huoltomies ja teet isäpappasi onnelliseksi?

Elitistinen: !!!!! Halleluja! Urho, miltei aiheutit sydänkohtauksen kihdistä kärsivälle isällesi.

Duunari: Urho-perkele! Mitä tämä tällainen on? Nyt lehtipuhallin kouraan ja kaupungin äänimaisemaa raiskaamaan niin kuin olisi jo!

 

Kuten huomaatte, Urho on huoltomies -teos kertoo gentrifikaatiosta, luokkayhteiskunnasta ja siitä, miten luokat periytyvät. Samaan kirjasarjaan kuuluu myös Onna on poliisi -teos. Itse ehdotan, että seuraavaksi Nikunen tekee jonkun seuraavista:

Vilko on ajatushautomon asiantuntija

Orvokki on ulkoministeriön neuvotteleva virkamies

Laila on teoreettisen filosofian apurahatutkija

 

 
Miten te luitte Urhon urahaaveet?

 

Ps. Taiteiden yönä 24.8. Antti Nikunen piirtää lasten toiveammatteja lapsille Akateemisessa kirjakaupassa Urho ja Onna -hengessä. Yritän päkistää Alpulta hänen toiveammattinsa, jotta Alppu saisi oman kuvan. Ikävä kyllä tähän mennessä Alpun suusta tulee ulos vain: "Äiti" ja "Täiti". En tiedä, kumpi niistä on hänen toiveammattinsa.

 

Lue myös aiemmat kirja-arviot:

Herra Panda leipoo ja käyttää valtaansa

Ammuu, äänekkäät eläimet (eli tarina siitä, kun rakastaa liikaa)

Missä Puppe piileksii? (Kirja homofobiasta ja yhteiskunnan ulossulkemisesta)

Katso minua, Sami (Kirja nähdyksi tulemisesta)

 

 

JULIAIHMINEN FACEBOOKISSA // JULIAIHMINEN INSTAGRAMISSA // JULIAIHMINEN YOUTUBESSA // JULIAIHMINEN BLOGLOVINISSA

 

 

Share

Kommentit

Mulle taas tuli tästä kirjasta mieleen kaks asiaa: 

Ensinnäkin, Urho taitaa olla patologinen valehtelija kun väittää koko ajan, että ämpäri ei ole maassa/ harava/lapio/havu ei ole kädessä. 

Ja toiseksi, samasta "Ei ole" -vastauksesta tulee väkisinkin mieleen, että kirjailija on halunnut tuoda teokseen intertekstuaalisia vaikutteita kebabravintolakeskusteluista. "Haluaisitko valkosipulia?" "Kyllä, kiitos" "Ei ole....."

Juliaihminen
Juliaihminen

Kieltämättä Urhon valheiden verkko paljastuu aika pahasti. Toisaalta, onko Urho sittenkin eksistentialisti, joka näkee joka näkee ämpärin oman elämänsä työkalupakkina. Jokainen saa määritellä itse ihmisyytensä ja ämpärinsä?

CougarWoman
CougarWoman

Tässä on selkeesti myös jonkin sortin juutalaisstereotypia ollut alitajunnassa kun näyttäisi, että Urholla on kipa päässä ja tuo havukin näyttää epäilyttävästi menoralta. 

Juliaihminen
Juliaihminen

Tuo on tuhannen tosi, olenkin oikein yrittänyt kaivella mieltä, että miksi havu näyttää niin tutulta, mutta menorahan se siinä!

t.Susse (Ei varmistettu)

Apua,

pelastit umpipaskan perjantain, anteeksi ranskani!!!! Urhossa on idolin ainesta, ja Laila haluaisin olla. :'DD Noorilta tänne päädyin, ja mikä helmi blogisi on. Kiitos. Mitä aiheita ja mitä kommenttikenttäkeskusteluja! <3

Kommentoi