Vaadin parempia aamiaisia

Juliaihminen

Kävin eilen ystäväni Ainon kanssa Vanhan Kauppahallin Storyssa ihanalla aamiaisella. Arkisin aamupalan syöminen ulkona on todellista luksusta. Voi tarkastella töihin vaeltavia ihmisiä ja tunta pientä omahyväisyyttä siitä, että itsellä ei ole kiire mihinkään. 

Aino oli käynyt kesällä road trippaamassa Kaliforniassa, ja mä olen tehnyt saman matkan muutama vuosi sitten. Alettiin yhdessä ylistää jenkkien palvelukulttuuria, etenkin aamiaisten ja brunssien suhteen. Sen jälkeen oli pakko listata muutama valtava epäkohta, jolle olisi ehdottomasti tehtävä jotain. Että Sipilän hallitus, unohtakaa kestävyysvaje ja fokusoikaa tärkeämpiin asioihin, kuten:

Aamiaiselle jonottaminen on epäinhimillistä

Jos mielit Helsingissä brunssille viikonloppuna etkä ole varannut pöytää, on miltei mahdotontoa löytää vapaata paikkaa. Pöytien etukäteen varaaminen on ankeaa, kun mistä sitä tällainen ambivalentti persoona tietää, tekeekö aamulla mieli itse puristettua appelsiinimehua vai ei?! 

Jos päätät jäädä jonottamaan raflaan, alkaa pahempi kyräily kuin Mini Rodinin alennusmyynneissä. Odotellessasi pöytää joudut koko ajan kyyläämään sinun jälkeesi tulevia ihmisiä peloissasi ja vihamielisesti: Aikooko tuo seurue ohittaa meidät?! Tajusivatko ne, että me ollaan jonossa? Mulla on niin nälkä! Mää alan itkeä jos nuo pääsee pöytään ennen meitä! Apuaaaa! Siinä on kuin lastu lainehilla vellomassa, avuttomana odottelemassa. Muut ihmiset muuttuvat vihollisiksi, jotka pitää voittaa. Mutta kun määä en haluaisi ajatella muita ihmisiä mun vihollisena! Etenkään lauantaiaamuna!

Jenkeissä homma hoidetaan joko niin, että tarjoilija ottaa sinut vastaan, katsoo silmiin (memorisoiden sun naaman) ja kertoo, kuinka pitkään joudut odottamaan ja lupaa viedä pöytään sitten, kun vuorosi on koittanut. Näin vastuu reilusta jonottamisesta on ulkopuolisella auktoriteetilla, eli tarjoilijalla. 

Toinen, nerokas vaihtoehto, on se, että jätät puhelinnumerosi, lähdet pienelle shoppailukierrokselle lähistölle ja saat tekstiviestin, kun pöytä on vapaana. Tällaista Helsinkiin, kiitos!

Buffettikaaos

Buffetti voi tuntua etukäteen sopivalta, koska on niiiiin nälkä että voisi syödä kuorma-auton (joskus 2000-luvun alussa oli näitä tosi-tv-tyyppejä, jotka söi tommosta kamaa, mitä niille nykyän mahtaa kuulua?). Mutta oikeasti buffetti on aina huono idea. Ruokien jonottaminen on kammottavaa (jostain syystä jono lähtee aina kahdesta tai kolmesta suunnasta ja sitten siinä mulkoilet vastaantulevan jonon ihmisiä kiukkuisesti ja samalla koet alemmuutta siitä, että ehkä oletkin itse väärässä jonossa).

Uutta jonotushelvettiä välttääkseen ruokaa pitää ottaa kerrallaan noin seitsemänsataa kerrosta, jolloin syömisen esteettisyyden voi hyvästellä. Croisantit, hillot, falafelit, ketsupit, pannukakut, raejuustot, kaikki samassa vastenmielisessä keossa lillumassa. Sen voisi melkein surauttaa tekosekottimessa smoothieksi, niin saisi edes paremman instagramkuvan!

Lopulta osan munakokkelista joutuu jättämään lautaselle (luonto kiittää) ja silti on hirveä ähky, ja paha olla henkisesti ja fyysisesti, ja tekee mieli poimia multaa maasta ja huutaa punaisen auringon siluettia vasten: "As God is my witness, I'll never do buffet again!"

Onneksi nykyään Helsingissä on yhä enemmän pöytiin tarjottavia aamiaisia, koska se on sivistyksen tie. (Kuten tuolla Storyssä oli.) Sitä paitsi on helpottavaa, kun joku on etukäteen miettinyt puolestasi, että tuo muija tarvitsee nyt egg benedictin, granolan, mehun ja kahvin. Piste.

 

Eli ravintolapöytien jonotuskulttuuri paremmaksi ja lisää pöytiin tarjottavia aamiaissettejä, niin olen tyytyväinen. Sen jälkeen Sipilä voi palata kestävyysvajeen pariin.

 

Tuleeko teille mieleen vielä jotain epäkohtia brunsseista tai aamiaisista?

 

Ps. Mun helvetillisiä ihania aamiaishetkiä voi seurata myös Instagramista nimellä Juliaihminen. Ei ole kuvia karjalanpiirakka-luumu-ketsuppi-smoothieista.

 

 

Share

Kommentit

Elmizzz (Ei varmistettu)

Yksi iso epäkohta brunssikulttuurissa on siinä, ettei sitä ole lainkaan esimerkiksi Jyväskylässä. Ei yhen yhtä hyvää paikkaa minne tekis mieli mennä!!

Juliaihminen
Juliaihminen

Oh! Tuossa on valtava markkinarako! Sillä eikös Jyväskylä ole kulttuurikaupunki Aallon suunnittelemine kampuksineen päivineen. Nyt äkkiä täydellinen pöytiin tarjoiltava brunssi Jyväskylään, Suomen henkiseen pääkaupunkiin. (Moni mun ystävä on sitä mieltä, että Jyväskylän pitäisi olla Suomen pääkaupunki, sillä se on kuitenkin huomattavasti parempien yhteyksien päässä kuin Helsinki.)

VarpuS (Ei varmistettu)

Just lauantaina jälleen tätä samaa pohdin Mokon brunssilla ääneen, että miksi Suomessa on ymmärretty brunssi buffetina. Tai hotellin aamupalana. Kyl maar Berliinissäkin ne on pöytään tarjoiltuja, mietittyjä ja harmonisia annoksia.

Juliaihminen
Juliaihminen

Totta, Berliini on todellakin erinomaisten brunssien luvattu valtakunta.

laika (Ei varmistettu)

Epäsuhtaiset astiat ovat yksi jo pidempään mieltäni kalvanut brunssiepäkohta. En ymmärrä, miksi juomalasien täytyy aina olla minimaalisen pieniä (mistä seuraa että pitää joko ottaa useampi lasillinen vettä/tuoremehua kerralla tai juosta jatkuvasti hakemassa täydennystä lasiinsa) ja jogurttikulhojen taas ihan tolkuttoman suuria (ei kukaan syö puolta litraa jogurttia kerralla, eihän?). Olen jo siirtynyt käyttämään juomalaseja jogurttikulhoina, mikä ratkaisee jälkimmäisen ongelman, mutta veden/mehun hörppiminen jogurttikulhosta tuntuu siinä määrin tyylittömältä, että olisi kiva jos tähän löytyisi muu ratkaisu (kuten esim isommat lasit mutta sitten niitä ei enää voisi käyttää jogurttiastioina, joten parasta olisi jos aamiaispaikat kiinnittäisivät huomiota kumpaankin ongelmaan).

Juliaihminen
Juliaihminen

Olet ehdottomasti asian ytimessä, samaa olen itsekin joutunut tuskastelemaan brunssitieni varrella. Jogurttikulhosta juominen ei todellakaan ole yhtä chic kuin jostain hillopurkista litkiminen. Toisaalta, olosuhteet kyllä ajavat ihmisen juomaan siitä jogurttikulhosta, ellei muutosta tapahdu!

narian (Ei varmistettu)

KYLLÄ.

Brunsseissa tuntuu olevan myös se trendi, että buffeteista voi pyytää hillittömiä summia, koska ihmiset syövät niissä enemmän (tai ainakin ajattelevat syövänsä). Harkituista brunssi-/aamupalalautasista harvoin näkee pyydettävän kolmeakymppiä hipovia hintoja, kun taas nykyään Helsingin keskustan brunssiskenessä parinkympin brunssi (varsinkin, jos samaan hintaan saa erikoiskahvia) tuntuu jo "halvalta". Ja silti niistä lautasista tai pöytiin tarjoiltavista aamupaloista/brunsseista saa ihan yhtä lailla kylläisen olon (eikä ällöähkyn!).

Yksi iso miinus Helsingin brunssimeiningeissä on nettisivuilla annettavan infon puute! Ok, blogit ja ylipäätään somekanavat auttavat uusien hyvien paikkojen bongailussa, mutta on välillä tosi rasittavaa etsiä infoa mahdollisista brunssipaikoista ja -tarjonnasta, kun kahvilat/ravintolat eivät kerro brunsseistaan kuin korkeintaan ajankohdan ja hyvällä tuurilla hinnan. Kauppahallin ihana, ihana Story on tästä hyvä, rasittava esimerkki. Oon valmis lyömään siitä ihanasta brunssista fyffeä tiskiin enemmän kuin opiskelijabudjetti sallisi, jos laatu on hyvää ja paikka kiva, mutta en halua raahautua viikonloppuaamuna mestoille, jos en etukäteen tiedä edes auttavasti, minkätyyppistä sapuskaa on tarjolla!

Ja laikan kommentti minipienistä laseista on täyttä totta! Sama ongelma näkyy monessa paikassa myös kahvimukeissa. Viimeksi Southparkin brunssilla tuskasteltiin tyttöjen kesken sitä, että paikan kahvimukit (about 2,5dl eli auttamattoman pienet!) eivät edes mahtuneet kokonaan kahvitermarin hanan alle, jolloin kahvikuppeja EI EDES SAANUT TÄYTEEN. Harva asia ketuttaa niin paljon kuin vajaaksi jäävä kahvikuppi.

Ugh, olen puhunut.

Ruupe (Ei varmistettu)

Ehdoton miinus ja töönoffi on se, jos on luvattu mustikkajuustokakkua ja tarjoillaan jotain epämääräistä kuivaa taikinakänttyä. Mähän en mene uudestaan, jos painetussa menussa oleva jälkkäri (olennainen osa kokonaisuutta ja aikuisuuden verraton etu) on vaihdettu keskinkertaisempaan. P.S. Min Krog Kirkkonummella on ollut aika hyvä, jos paikallismatkailu kiinnostaa. Alle 20 e.

Kommentoi