Välikausihaalari. Nyt.

Juliaihminen

*Reiman tuotteet saatu.

Meidän perheessä on otettu pari viikkoa sitten suuri askel kohti tuntematonta: haalaribisnekset ovat lähteneet käyntiin.

Tähän mennessä olen nimittäin vetänyt autuaasti äitiyspakkauksen talvihaalarilla. Kävin ennen joulua Ipanaisessa kyselemässä, pitääkö mun ostaa yhdeksän kuukauden ikäiselle vaavelolle talvihaalari. Erinomaisesta palvelusta kertoo se, että eivät siellä tuputtaneet, että ”kyllä joo, ehdottomasti ostat nyt”, vaan sanoivat: ”Älä osta, luultavasti äitiyspakkauksen haalari menee tämän talven.”

Ja niin se sitten menikin, peräti siihen saakka, kun Alppu täytti 1 vuotta ja 3 kuukautta. Alppu itse asiassa käytti sen haalarin todella finaaliin, koska se konttasi menemään puistossa (raukka ei osannut vielä kävellä). Haalareiden polvet menivät niin surkeaan kuntoon, että haalari siirtyy nyt lumppulandiaan.

Joskus asiat lutviutuvat täydellisesti: Juuri, kun Alppu oppi kävelemään, säät alkoivat olla sen verran lämpimät, että pystyi viimein pukemaan ylleen välikausihaalarin.

Tämä tarkoitti myös sitä, että olen joutunut perehtymään tähän bisnekseen. Etukäteen luulin, että kyseessä on jumalaton suo, josta ihminen ei tule koskaan selviämään järjissään. Minkälainen haalareiden yhdistelmä on hyvä? Voiko olla kasvuvaraa? Tuleeko lapselle kylmä? Kyselin kavereilta, joilla on vanhempia lapsia, ja asiat alkoivat selkiytyä. Ilmeisesti lapsen pukeminen ei ole hirveästi monimutkaisempaa kuin aikuisen pukeminen. Kokosin itselleni tällaisen ohjenuoran.

1. Hanki sopivan kokoinen haalari pikkutyypille. Alppu on 77 senttiä pitkä. Mun pihi sielu haaveili 86 koon haalarista, jotta se menisi varmasti ensi syksynäkin. Raisa kuitenkin pointtasi, että jos lapselle hankkii tässä vaiheessa liian ison haalarin, se kuluttaa pussimaiset polvet puhki, ja kun haalari viimein olisi sopivan kokoinen, se on jo niin rikki, että pitää ostaa uusi. Tuommoinen kävelemään opetteleva taapero tuntuu operoivan helpommin kunnolla istuvassa haalarissa.

Niinpä päädyin koon 80 välikausihaalariin ja koon 80 fleece-haalariin. Valitsin vihreän Reiman Fangan-välikausihaalarin

2. Hanki käytännölliset mutta omaa silmää miellyttävät vaatteet. Tämä kuulostaa nyt superpinnalliselta, mutta kun puin lapsosen ensimmäistä kertaa kauniiseen uuteen haalariin, onnen hyrskäys vavahdutteli mun sieluani. Siinä vaiheessa, kun äitiyspakkauksen haalari alkoi olla täysin loppuun käytetty, lapso näytti mierolaiselta. Ei miellyttänyt enää silmää. Kun sitten puin ensimmäistä kertaa Fanganin päälle, tuli heti sellainen olo, että tässä sitä vain ihminen elää hyvää elämää kauniisti puetun lapsensa kanssa.

Fiilistelen noita Reiman haalareita, koska niissä on sympaattiset kirkkaat värit, paljon heijastimia, pitkä vetoketju eikä selkeitä tyttöjen tai poikien vaatteita (nämä menevät seuraavaksi sitten Alpun serkulle). Matsku on sateen- ja tuulenpitävää, mutta hengittää. Lisäksi haalarin voi pestä pesukoneessa kolmessakympissä.

Tähän sopi myös samanvärinen Lautta-pipo (jossa on UV-suoja!). Olen antanut itseni ymmärtää, että pipoja kannattaisi olla enemmän kuin yksi, kun eräälläkin on tapana yhtäkkiä vain heittää se menemään. (Kerran laitoin Tikin palaamaan monta kilsaa taaksepäin, jotta saataisiin pipo takaisin.)

3. Hanki välikausihaalarin alle kevyempi haalari. Suurin huoli oli, että tuleeko lapselle kylmä välikausihaalarissa. Kun Alppu nukkuu lämpöpussissa päiväuniaan, pidän sillä vain yhtä haalaria (yleensä sitä välikausihaalaria, mutta joskus myös fleeceä). Jos ulkona on oikein vihmaista, niin kerrospuen lapsen puistoleikkeihin siten, että sillä on sekä fleece- että päällishaalari. (Tämä on varmaan aika itsestään selvää kaikille, mutta mä en ollut jotenkaan tajunnut tätä etukäteen.)

Tämä Tahti-haalari on toiminut hyvin, polyesterinen haalari on pehmeä ja kevyt, ja se kuivuu nopsaan.

4. Hanki kahvilarientoja varten lapselle takki. Silloin kun tiedän, että ei olla menossa puistoon möyhäämään, vaan pelkästään lounaalle tai kahvilaan, puen Alpulle takin. Sitten ei tarvitse ottaa kenkiä pois haalaria riisuessa.

Meillä on tällainen Quilt-takki, joka saa lapson näyttämään suomenruotsalaiselta purjehtijalta. Se ei ole mun kirjoissa huono juttu.

5. Hanki sopivan kokoiset kengät. Jotkut väittävät, että lapsen ekat kengät kannattaa ostaa uutena, koska lapsen jalka muotoutuu niihin. Mun korvaan se kuulostaa kenkävalmistajan salajuonelta, mutta tiedä näistä. Alppu käytti ystävänsä Hilman kenkiä ensimmäiset pari kuukautta (joskin silloin se ei vielä osannut kävellä). Alpun kengät ovat nyt koossa 22.

Meillä on haalareiden kanssa sävy sävyyn sopivat Patter-tennarit, mikä tietenkin riemastuttaa mun sieluani. Ne pitävät vettä ja ne voi pestä pesukoneessa. (Mä itse kuulun siihen koulukuntaan, joka pesee kaiken pesukoneessa, oli se ok tai ei. Jos voisin, pesisin myös itseni pesukoneessa.)

Tämän lisäksi olen nyt hommannut lapselle sadehousut ja -takin, mutta niitä ei olla vielä ehditty käyttää, koska ei olla oltu ulkona sateella. Olen käsittänyt, että viimeistään päiväkotia varten sellaiset on sitten oltava.

Suunnitelmanani on nyt pärjätä näillä ainakin kesän yli. Reiman koot ovat sen verran reiluja, että nuo saattavat mennä myös ensi syksynä. Kattellaan.

 

 

Tuleeko mieleen jotain hyviä vinkkejä tai havaintoja liittyen lapsosen puistopukemiseen keväällä? Tämä on vielä itselleni niin uusi maailma, että kaikki neuvot otetaan kiitollisna vastaan!

 

 

Tuotteet saatu Reiman verkkokaupasta, tässä vielä listaus niistä:

Fangan-välikausihaalari

Tahti-fleecehaalari

Lautta-pipo

Patter-kengät

Ei kuvassa:

Quilt-takki

 

 

Juliaihminen Facebookissa // Juliaihminen Instagramissa // Juliaihminen YouTubessa // Juliaihminen Bloglovinissa

 

Share

Kommentit

JohannaKoo (Ei varmistettu)

Meillä on tuo sama haalari tummansinisenä. Punaisesta lakista ja asusteista huolimatta 9/10 satunnaisista juttusille ryhtyvistä olettaa, että haalarin sisällä on pieni poika eikä tyttö. Mutta sinisissä jatketaan, kunnes lapselle tulee oma tahto värien suhteen.

Hysteerisenä mutsina ostin haalarin ja fleece-haalarin alle jo viime syksynä (jolloin niille tuli käyttökertoja ehkä kaksi). Onneksi mahtuu vielä! Ja talvihaalareitakin olen ehtinyt ostaa tuolle 1,5 vuotiaalle jo kolme, ensin se äitiyspakkauksen haalari oli ihan liian iso ja viime syksynä sitten olevinaan liian pieni jo (mikä oli ehkä ihan kukkua, kun ei tuo meidän taapero ole päässyt vielä edes 9 kiloon). Tosin eipä sillä äitiyspakkauksen haalarilla olisi rymytty leikkipuistossa edes sitäkään vähää, mitä me ehdittiin viime talvena.

Tänä aamuna tein myös pari kenkiin liittyvää havaintoa: että kevään hullareilta ostetut kesäsandaalit taitavat olla jo pienet, ennen ensimmäistäkään käyttökertaa kesäkeleissä. Lasten jalat taitavat kasvaa pyrähdyksissä! Toisaalta viime elokuussa ostamani ensimmäiset ensiaskelkengät (joo, ehdin ostaa niitä kolmet, kun ne ensimmäiset olivat ihan liian isot ja toiset rumat) ovat viimein sopivat. Onneksi ne kahdet jälkimmäiset olivat sentään käytetyt. Luin muuten netistä jonkun fysioterapeutin haastattelun, jossa väitettiin, että lapselle voi ostaa käytettyjä kenkiä, kunhan eivät ole linttaan astutut (ja jos ne saa astuttua linttaan, ovat jo lähtökohtaisesti vääränlaiset lapsen jaloille). Tiedä sitten! Ainakin olen huomanut, että miltei käyttämättömiä taaperoiden kenkiä koossa 21-22 löytyy kierrätysryhmistä helposti, ehkä on ollut jollakin muullakin ongelmaa oikean koon ostamisessa...

Mitä tästä voisi tahtoessaan oppia: älä osta kenkiä varastoon, koon ennakointi on todella vaikeaa. Ja että kaupoista saa aika helpostikin ostettua vaatteita ja kenkiä tarpeen yllättäessä, kaikkea ei ole pakko hamstrata etukäteen. Vaikka kyllä se pihin mutsin sydäntä lämmitti, kun pystyi kevään ensimmäistä lämmintä ilmaa varten kaivamaan kätköistään pränikän kevättakin, joka oli ostettu Ipanaisesta viime syksynä.

Juliaihminen
Juliaihminen

Erittäin hyvä huomio. Musta tuntuu, että lapsonen kasvaa muutenkin todella pyräyksittäin. 

Ah, ihana synninpäästö toi fyssarin juttu, että käytettyjäkin kenkiä voi käyttää. Kengät on uutena nimittäin ihan pirullisen kalliita! Ja siis tietty haluan lapselleni "vain parasta", ja ostan ne uudet kengät, mikäli on pakko, mutta just tuossa noin pienessä koossa luulisi löytyvän paljon tommosia "hups nämä jäi liian pieneksi äkkiä" -kenkiä, joita on käytetty tosi vähän. 

Haluaisin muuten nähdä M:n kevätstailin, hää on aina niin tyylikäs lapsi! <3

möttis (Ei varmistettu)

Käytettyinä ostettujen kenkien kanssa kannattaa käyttää maalaisjärkeä - meidän tyttö käveli ensiaskelkengillään ehkä korkeintaan kymmenen kilometriä, aika epämuodostuneet jalat saisi olla jos kymmenkiloinen saisi laatukengät noilla metreillä lintattua pilalle. Pintahan voi mennä pilalle jo puolessa kilometrissä :D

Taaperolle haalari on ehdottomasti kätevin, mutta me siirryttiin kaksiosaiseen pukuun jo about kolmevuotiaana. Tytöllä on epätyypillisen pitkät raajat, ja haalarimeiningeissä tarpeeksi pitkät hihat tarkoitti ylipitkää selkäosaa, jolloin haarustan roikkumisaste oli blingblingräppärin luokkaa. Kaksiosainen puku myös menee pidempään, haalarin kanssa saattoi käydä niin että lokakuun pakkasilla käyttöönotettu talvihaalari alkoi kinnaamaan jo tammikuussa, ja näinä toukokuisina talvipäivinä olis jo joutunut ostamaan varmaan kolmannen haalarin jo. Usein housut likastuvat polvista ja pyllymäestä eniten, kätevää kun voi nakata vain pöksyt koneeseen! Samaistuin muuten tuohon ''pesen kaiken koneessa''. Olen harkinnut kehittäväni turkkikoirallekin pesukoneen! Sijoittajat, olkaa yhteydessä.

Kesällä kannattaa panostaa laatuhuppariin tai farkkutakkiin, joka menee vilpoisimmilla keleillä takkina ja syksymmällä sitten pitkähihaisena esim. kuoritakin alla. Farkkutakkejakin löytyy nykyisin kivoja, pehmoisia ja mukavia. Farkku on myös kestävää, ja rotsi vain kivasti patinoituu pesukertojen myötä :)

Reima ollut myös meillä luottomerkki. Nyt jotenkin havahduin vasta myös R-Collectionin lastenmallistoon, vaikka meillä aikuisilla on jo toistakymmentä vuotta noita kotimaisia anorakkeja ja muita vaatteita ollut. Kesäksi tilattu ekaluokkalaiselle ihana Mustikka-anorakki! Nuo on kans ihan huippulaatua, omani on tytön vauva-ajoilta, silloin tuli pidettyä sitä tosi paljon kun bebe mahtui liinassa takin sisään.

Juliaihminen
Juliaihminen

Haa! Ihan superhyviä vinkkejä! Luultavasti jossain vaiheessa tuo kaksiosainen pukeutuminen käy kätsemmäksi. Noin pienen kanssa haalari tuntuu vielä hyvältä, ihan vain jo siksi että siinä on vain yksi vaatekappale. Meidän lapsosta ei tuo pukeminen kauheasti kiinnosta, niin mitä vähemmän siihen menee aikaa, sen parempi. :)

R-Collectionin vaatteet on niin tyylikkäitä ja symppiksiä, olen itekin hullaantunut taas ostelemaan niitä :)

Oulusta (Ei varmistettu)

Olen ihaillen katsonut, kun Alpulla on valokuvissasi ollut pitkään päällä äp:n toppahaalari! Tämä siksi, kun tuntuu, että etenkin "paremmissa piireissä" äitiyspakkauskampetta ei kehdata käyttää eikä ylipäätään mitään kehdata käyttää ns.loppuun, vaikka sen on taloudellista ja ekologistakin ja sillä hetkellä käytännöllistä, kuten teillä. Meilläkin kontataan vielä äp:n haalarissa, mutta ns.edustusvaatteeksi kyllä hänkin jo söpön Reimatecin vk-haalarin (jonka onnistuin ostaa 30€:lla käytettynä fb-kirppisryhmästä eikä siinä haalarissa ollut mitään käytön jälkeä! Ai että säästäväinen osa minulla hykerteli sisäisesti! Samalla suretti, että joku on ostanut kalliin haalarin eikä ole sitten raskinut lapsen antaa käyttää sitä ihanaa haalaria tositoimissa, vaan se myytiin uudenveroisena pois. Tai sitten se oli löydetty hyvästä alesta ja myyjä teki voittoa, kun minä menin lankaan. :D )

Juliaihminen
Juliaihminen

Joo! Mä olen niin pihi, laiska ja ehkä sitten myös ekologinen, että iloitsin kovasti, kun pystyi vetämään äp:n haalariella tähän saakka. Ne ovat olleet ihanan kestävää sorttia, ja etenkin tuon meidän vuoden haalari oli mun mielestä vielä älyttömän liikkiksen näköinen! :)

Ah, tuommoiset löydöt on niiin parhaita! Praise the FB-kirppikset!

Jokiska
Jokiska

Mää ostin pihiyksissäni meidän 8kk pitkälle pojalle tuon saman vihreän haalarin 86-senttisenä :).

Esikoisen kanssa olen huomannut, että vaatteiden kanssa ei kannata paljoa ennakoida tulevaa, koska lasten kasvua on mahdotonta ennustaa. Kuitenkin, jos vaatteissa on hyvin säätövaraa, niin silloin esim. haalarit pystyy aika kivasti virittämään toimiviksi, vaikka ne olisivatkin aika reiluja. Ja tuossa Reiman haalarissa on juuri säätövaran puolesta kunnossa se kaikkein tärkein asia, eli vyötärön kiristys. Jos vyötärön saa kohdilleen, niin silloin haaraosa ei roiku pikkuisella polvissa, ja reilussakin puvussa liikkuminen on mukavaa.

Juliaihminen
Juliaihminen

Erittäin hyvä pointti. Ja lol, mä löysin tuon säätöominaisuuden noista Reimoista vasta sun kommentin myötä :D

Koko ajan sitä oppii...

Vierailija (Ei varmistettu)

Otsikko! :DDD

Juliaihminen
Juliaihminen

Ah, ihanaa, että joukostamme löytyy ihmisiä, joita nauruttaa tällaiset jutut :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Palasin tähän juttuun monta kertaa, ihan vain lukemaan otsikon ja hykertelemään sitä! :D

Pyjama
Pyjamapäiviä

Pikku pessimisti. :D :D Jospa kesällä nyt kuitenkin tarkenisi t-paidassa ja shortseissa välikausihaalarin sijaan. :D

 

Juliaihminen
Juliaihminen

Will see about that! :D 

Vai ehkä kaivan sittenkin sen äitiyspakkauksen talvihaalarin vielä esiin?

Saara Kemppi (Ei varmistettu) http://www.saarakemppi.fi/

Mielestäni olet omaksunut tän asian hienosti ja kuvittelisin, että Alppu selviää ankarasta ja vähälumisesta keväästä noilla varusteilla ehjin nahoin! Mun ohjenuorani lasten pukemiseen ovat:
1. Pihalla voi olla ihan hir-veis-sä rymyvaatteissa. Ei ole niin väliä onko jalassa sukka vai hanska, kunhan ei tule vilu!
2. Ihmisten ilmoilla pitää pukeutua just ruotsalaiseksi purjehtijaksi tai ranskalaiseksi bisnesmieheksi tai italialaiseksi trendsetteriksi. Takkeja pitää tietysti siis olla USEAMPI, jotta niitä voi vaihdella tyylin ja (äidin) fiiliksen mukaan. Jos päällä on armeijanvihreät housut, niin ei voi pukeutua armeijanvihreään bomber-takkiin, koska se olisi jo aikamoinen camouflage-yhdistelmä ja näin ollen ehdoton no-no. Koska en todellakaan satsaa pihallaryömimisvaatteisiin, voin sitten hyvällä omallatunnolla ostaa trenssejä!

Juliaihminen
Juliaihminen

Just näin Saara! :D Tänään taas villasukat käsissä vedettiin puistossa :D (Koska luonnollisesti omat hanskat pitää nakata johonkin ojaan.)

Ja todellakin, lapsonen pikku trenssissä tai bomberissa, kyllä silmä sellaisessa lepää <3

MiiaK (Ei varmistettu)

Hyvät peruspointit välikausipukeutumisesta! Mä haluaisin tuoda tähän keskusteluun mukaan myös vesipilarit. Eli mitä suurempi vesipilari (8000-10 000) sitä paremmin ulkovaate hylkii vettä. Tässä on se pointti, että ei tartte alkaa pukemaan kuravaatteita välikausihaalarin päälle. Aina kun vaan voi välttää kurahousujen pukemista, niin laiska mutsi on tyytyväinen :) Haalaria ei kannata pestä kovin usein (kaikki ne hienot tekniset ominaisuudet vähenee samassa suhteessa pesukertoihin), mutta nopea huuhtelu ajaa usein asian. Sitten kun peset, niin kuivata nurinperin. Kuivuu nopeammin.

Sadevaatteista sen verran, että kumisaappaat, kurahousut ja kurahanskat on ne tärkeimmät. Sadetakille ei ainakaan meillä ole ollut niin paljon käyttöä, koska ne ulkohaalarit on niin teknisiä (=vedenpitäviä). Pahimminhan se lapsi kastuu lätäkköön hypätessään juuri alaosasta. Kurahanskoissa kannattaa välikauteen valita fleece-vuorelliset, niin niiden sisään ei tartte tunkea villalapasia. Helpompi ottaa lapiosta kiinni, kun ei ole sen tuhatta kerrosta kangasta välissä. Ja sopivan kokoiset hanskat. Liian suurilla on vaikea tarttua mihinkään ja sehän se alkaa lasta risomaan.

Päästä lentäviin hattuihin paras ratkaisu on leuan alta solmittava versio. Sen saa korkeintaan kiskottua takaraivolle, mutta ei ainakaan huku matkalla ;)

Riemukkaita ulkoleikkejä!

Kommentoi