Varpaiden hiplaajat

Ladataan...
Juliaihminen

Kävi tuossa omituinen sattumus, kun matkasin täältä meidän äbälästä bussilla Turun keskustaan. 

Ensin yksi mummeli alkoi tapansa mukaan (siis geneerisen vanhusjoukon tapojen mukaan) kertoa, miten lapsi on jumalan lahja. No näinhän se on, minä nyökyttelin. Sitten muori tarttui Alpun paljaisiin varpaisiin ja alkoi vähän hipsutella niitä. 

Mä ymmärrän tämän, koska kuten Taika on monesti kertonut, vauvojen varpaiden hipsuttelu on todella terapeuttista.

Samalla kun mummeli käpälöi Alpun varpaita, huomasin kanssamatkustajien silmissä ahnaan kiillon: tilaisuutemme on tullut! Ja kas, kun ihmisiä alkoi jäädä bussista pois eri pysäkeillä, vuoron perään jokainen hipsutteli ohi mennessään Alpun varpaita. Mä katselin vierestä tätä kuin pyhää toimitusta Pietarinkirkossa, jossa jokaisen pyhiinvaeltajan on suudeltava Pyhän Pietarin jalkaa ennen kryptaan laskeutumista.

Se oli omituista se. Mutta no, Alppu ei näyttänyt panevan pahakseen, ja mä olen sitä mieltä, että mitä enemmän ihmiset hipsuttelevat vavvojen varpaita, sitä parempi paikka maailma on.

 

 

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Mutta se, kun ihmiset (sukulaiset) aina ensimmäisenä hiplaavat likaisilla, pesemättömillä käsillään vauvan silkkisiä sormia, on puistattavaa! Ne pikkukädet on alle viidessä sekunnissa suussa (eikä rokoteohjelmakaan ole vielä alkanut, mätäkuu, kesäflunssa, muu uhka...). Ehkä hieman hysteeristä, mutta mulla itselläni ei kävisi mielessäkään toimia samoin.

Juliaihminen
Juliaihminen

Mun kaverin sukulainen oli alkanut pussailla sen vauvaa suulle. Waz not cool!

Vierailija (Ei varmistettu)

En fiilaa :D en niin varpaita kuin niiden koskettelijoitakaan, oli kyse sitten vauvan tai aikuisen. Muutenkin mä pidän yleisesti ottaen outona että vauvan/lapsen oma tila on huomattavan kapea, juujuu pahaa ei varmana kukaan bussimummo tai sukulaissetä tarkoita silti jotenkin ehh. Mutta aiheesta hiukan lipsuin, muistan miten itseäni pienenä inhotti olla kaikkien lääpittävänä ja oli ikään kuin "pakko" olla hellyydenosoitusten kohteena

Juliaihminen
Juliaihminen

Tuo on hyvä pointti, että vauvan ja lapsen tila on kapeampi kuin aikuisen. Oon itsekin miettinyt tota, sillä haluan opettaa lapselle jo aikaisessa vaiheessa, että sen kroppa on sen oma, eikä sen tarvitse sietää minkäänlaista epämiellyttävää koskemista.

Samaan aikaan haluaisin kuitenkin, että lapsi suhtautuisi ympäristöön avoimesti eikä turhaan alkaisi vierastaa. Hankalaa taistelua näiden kahden välillä.

Taru Mari
Stuff About

Mäkään en tykkää siitä jos joku tuntematon yrittää koskea mun vauvaa ilman lupaa. Kerran Alepassa ystävällinen mummo tuli juttelemaan ja lirkuttelemaan vauvalle ja oli jo sormi ojossa lähestymässä vauvan poskea. :D Onneksi vauva rupesi itkemään kovaa niin ei tarvinnut sanoa että älä paskasilla käsilläs meidän vauvaa koske. :DD Sitten lopuksi vielä huomattiin että rouva haisi aika paljon viinalle ja oli vielä kaljaostoksilla.

Juliaihminen
Juliaihminen

No joo siis, olen normaalisti kyllä täysin samaa mieltä. Kirjoitinkin taannoin siitä, miten äitinä olemiseen kuuluu se, että täytyy sanoa tutuille ja tuntemattomille ihmisille, jos huomaa, että jokin asia uhkaa vauvan hyvinvointia.

T-100
(G)ROUND ZERO

Mä oon vauvani varpaiden imppailija. Nuuskuttelen niitä sen sata kertaa päivässä. Mutta ajatus siitä, että joku muu nuuskisi niitä esim. linja-autossa on sietämätön ja samalla koko skenaario olisi hullun koominen. Nuuskiminen tapahtuu vauvaa kunnioittaen ja loukkamatta. En tee yllärihyökkäyksiä. Uhoan myös päivittäin syöväni vauvani, koska se on niin suloinen. Tälleen kirjoitettuna kuulostaa muuten ihan järkyttävältä. En siis todellakaan haaveile vauvani syömisestä konkreettisella, kannibalistisella tasolla. Se vaan on niin...noh, syötävän söpö.

Juliaihminen
Juliaihminen

Ymmärrän. Minäkään en oikeasti ajatellut rutistavani söpöläistä vavvaani kuoliaiksi.

Kommentoi

Ladataan...