Vauva syö

Juliaihminen

Sunnuntaina vauva täytti kunniakkaat neljä kuukautta, ja nykysuositusten mukaan ihmislapso voi siitä lähtien alkaa maistella muutakin kuin äidinmaitoa tai D-vitamiinitippoja.

Ja tästä otettiin kaikki irti!

Tosin nyt kun ajattelin kertoa teille tästä aiheesta, en oikeastaan löydä mitään erityisen kiinnostavaa sanottavaa siitä. Minulle hetki oli vallankumouksellinen, taianomainen ja täysin käänteentekevä. Tähdet avaruudessa räjähtelivät ja enkelkuoro soitti suurella pasuunalla ylistysvirttä. Mutta jos asetan itseni blogin lukijan asemaan, en oikein löydä syytä, miksi jaksaisin lukea aiheesta.

Oli luomubataatti, se kuorittiin, paloiteltiin, keitettiin ja soseutettiin. 98 prosenttia siitä pakastettiin ja yksi lusikallinen laitettiin vauvan suuhun. Vauvan naamalle ilmestyi täysin uudenlaisia ilmeitä: "Whtatta fackery?" ja sitten "Mmm, onko tämä askel kohti kulinarismin ja ruokakulttuurin eeppistä maailmaa?"

Kun kerroin Raisalle seuraavana päivänä, että aion taas ottaa yhden jääkökkäreen sulamaan ja jatkaa syöttämisharjoituksia, Raisa kommentoi:

"Mikä oli lapsen ensimmäinen ruoka? 

Jääpala."

(Tarkoitan siis bataattijääkökkärettä, sillä ei ajateltu kuitenkaan johdattaa poikaa kohti anoreksian maailmaa.)

Ja nyt kun ollaan päästy vavvankasvatuksen coreen, eli syömiseen, niin kiinnostaisi tietää kaikkia hyviä vinkkejä siihen, miten vavvan saa syömään, mitä sille kannattaa syöttää ja onko jotain muita hyviä niksejä tähän hommaan. Suunnitelmana olisi: tällä viikolla bataatti, ensi viikolla peruna, seuraavalla viikolla porkkana. Baby steps.

Kulinaristinen ruokamatka jatkuu!

 

 

Share

Kommentit

MARI L
Rakkautta & Mamarkiaa

Onnea uudelle kulinaristille! :D

Peruna ei uppoa Fridalle vieläkään, johtuu ilmeisesti liisterimäisestä koostumuksesta. Kesäkurpitsa, porkkana ja bataatti oli ensimmäisiä maisteluita. Meni monta viikkoa ennen kuin näistä päästiin eteenpäin, kun aina tuli jotain vatsavaivoja. Sitten kukkakaalia, parsakaalia, myskikurpitsaa, munakoisoa, maissia, hernettä. Teillä on ihana aloittaa ruokailut, kun kohta on kaikki uuden sadon suomalaiset kasvikset tarjolla!

Kvinoa, amarantti ja hirssi on meillä myös kovassa käytössä. Kun kasviksista pääsee eteenpäin. Niin ja Bonne hedelmäsoseet on hirmu käteviä kotikäytössä!

Juliaihminen
Juliaihminen

Oo! Tässä tuli vaikka mitä uusia hyviä idiksiä! Kiitos! Nyt tulee pojalle oikea makujen kesä :)

MARI L
Rakkautta & Mamarkiaa

Hyvä hyvä! Ideat vaan jakoon, helposti jää jumittamaan vauvankin ruokien kanssa :D

Niin ja hei ihanat marjat! -Varaudu sotkuun ja osta niitä hihallisia ruokalappuja...

Onnea pikku kulinaristille soseruokien maailmaan! Paras vinkki, mitä tällä soseilukokemuksella voin antaa, on: Tee sosetta ihan törkeän paljon kerralla; pakkasessa se pysyy hyvänä, ja kohta bebe syö enemmän kuin sinä ehdit keittämään ja soseuttamaan. Kannattaa myös uusia vahvempia makuja opetellessa sekoittaa niitä pieni määrä jo tuttuihin makuihin. Meidän neiti 8kk syö parsaa, parsakaalia, munakoisoa, pujoa sekä tietysti kaikkia perinteisiä "helppoja kasviksia", ylipäätään kaikki samat vihannekset, mitä meidän kotikeittiössä käytetään, on jo tähän mennessä tuttuja vauvalle. Lisäksi kannattaa mauan, rakenteen ja ravintosisällön vaihtelevuuden nimissä kokeilla muitakin valmistustapoja kuin keittämistä. Vihannekset voi myös höyryttää tai paistaa uunissa märkään leivinpaperiin käärittynä. Myös kalan höyryttäminen (sitten kun lihasoseet tulevat ajankohtaisiksi) onnistui hyvin, ja fisu pehmeni niin huolella, että sen sai haarukalla muussattua vauvalle maistuvaksi.

Vaikka kotiruoka onkin työläämpää kuin kaupan piltit, kannattaa silti, jos vain jaksaa, tehdä edes osa vauvan ruoista itse. Kaupan soseet ovat niin tasaisia, etteivät ne oikein kouli lapsen suuta käsittelemään erilaisia tekstuureja, ja suurin osa niistä on joka tapauksessa vettä. Kannattaa ihan koemielessä seurata, miten vaipan sisältö muuttuu, jos lapsi saa pääasiassa kotiruokaa tai kaupan purkkiruokaa.

Juliaihminen
Juliaihminen

Hahaa, ihan älyttömän hyviä vinkkejä! Oon nimittäin vielä vähän semmosten neuvolan Valio-lärpäkkeiden varassa tämän asian kanssa, niin esimerkiksi toi, että voi tehdä muutenkin kuin soseuttamalla, on tosi jees!

Ja yritän toki tehdä mahdollisimman paljon itse. Tosin joskus laiskuus voittaa mun piheyden. :D

Tuikku__ (Ei varmistettu)

Meillä kesäkurpitsa on osoittautunut suosikkikasvikseksi ja näin olen yllättäen kuullut myös muiden mammojen kertovan. :) Muita kurpitsalajikkeita ei uusimpien THL:n suositusten mukaan sitten suositellakaan imeväisikäisille, kun ne sisältävät paljon nitraattia. Samaisesta syystä esim. retiisiä, fenkolia yms. on suositeltu välttämään. Peruna kannattaa valmistaa ja pakastaa jonkun muun kasviksen kanssa, vaikka palsternakan.

Juliaihminen
Juliaihminen

Oh! En ollut tommostakaan THL:n suositusta tsekannut, kiitos! :)

Nyt mä rohkaistuin kommentoimaan, kun oli aihe, johon on niin paljon sanottavaa! Oon neuvolantäti-to-be eli melkein valmis terkka. Kannattaa oikeesti lukaista vaikka Syödään yhdessä! -  lapsiperheen ruokasuositukset imeväisikäisten syömisten osalta (https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129744/KIDE26_FINAL_WEB.pdf?sequence=1). Siellä on selkokielistä juttua kiinteiden ruokien aloituksesta ja tosiaan myös tuo lista, mitä alle 1-vuotiaalle saa ja ei saa antaa (sieltä listasta s. 73 muuten puuttuu kesäkurpitsa, vaikka sitä saa antaa). Jotain kasviksia ei sais antaa (esim. monet tummanvihreät kasvikset, muut kurpitsat kuin kesäkurpitsa), koska niissä on paljon nitriittiä ja ne haittaa pienen ihmisen elimistöä hapen kuljetuksessa. Muuten suosittelen, että ottakaan ennen kesän makeimpia marjoja ja hetelmiä käyttöön vähän kitkerämpiäkin kasviksia/vihanneksia - vauvat on semmoisia epeleitä, että ne tottuu siihen makeaan ja sitten jotkut kitkerämmät ei ehkä maistukaan. Tätä kuulee aina välillä.

 

Mutta pätemisestä siihen tärkeämpään asiaan - ihan mahtava blogi! Vähänkö virkistävää näkemystä äitiyteen, eikä sarkasmikaan ole muuta kuin plussaa. Jes!

Juliaihminen
Juliaihminen

Haa! Tämmösiä kommentteja luen tosi mieluusti, heti tuli kullanarvoista tietoa syömismeiningeistä. Kiitos!

Saa mielellään jatkossakin kommailla ammattilaisneuvoja :)

jennilina
auringon noustessa

Äidinmaito mukana ruuassa voi myös olla vauvalle oikein herkullista ja pilkahdus tuttua makumaailmaa. Sillä saa myös muussattua soseen mukavasti, kun on neste ja rasva samassa paketissa. Mun molemmille pojille taisin usein laittaa, varsinkin uusiin makuihin, äidinmaitoa tai korviketta mukaan. Hyvin se menee! Ei kannata stressata taikka miettiä määriä, antaa vauvan maistella mitä maistelee. 

Juliaihminen
Juliaihminen

Kysymys kuuluu: Jos laittaa omaa äidinmaitoa siihen ruokaan, onko ällöä itse syödä sen ruuan jämät? Vähän nimittäin unhoitin tuon oman tuotantoni tänään pojan bataattimössöstä, ja vasta jälkikäteen tajusin, että kappas, tässä sitä omia maitoja maisteltiin. (Vai onko tämä koko asia tabu, ja vaikutanko nyt sairaalta hipiltä?)

jennilina
auringon noustessa

Sä voit laittaa sitä maitoa ihan siihen yhteen jääpalaan, kun se on sulanut. Tyyliin pumppaat siihen muutaman pisaran just kun olet tarjoamassa ruokaa :) ja siis ihan sairasta hippeilyä syödä omaa maitoaan. EI OO! Ihan perusnormimenoa. Tulipa mieleen, että kerran olin yhden kamuni kanssa ilman esikoistani "lataamassa päätäni". Kahviin ei ollut maitoa ja olin just pumpannut rintojani. Kamuni ihan vaan muina naisina kaatoi minun rintamaitoni kahviinsa ja joi tyytyväisenä. Musta se oli aika outoa, mutta en voinut kuin nauraa. Ja tää kamu on kaukana hippeilystä. Mun mielestä hippeily on kyllä tosi jees noin niinku muuten.

chaura
Misplaced

Mää kippaan usein maidonkerääjästä omat maitoni kahvin sekaan (käytän kahvissa sokeria joten makeus ei haittaa). Joskus teehenkin, mutta siinä se makeus vähän tökkii, ellei oo joku maustettu musta tee jossa on hunajaa jo valmiiksi. Enkä tunnusta olevani (kuin ehkä ihan vähän) hippi! Luonnollistahan se on. 

Juliaihminen
Juliaihminen

Tää on kyllä oikea asenne! Turhaan sitä alkaa kursailemaan maitojen kanssa, nisäkkäitä tässä ollaan :)

Sucette
ce petit cœur

Tää ei nyt varsinaisesti liity aiheeseen, mutta mahtavaa, että kirjoitit enkelkuoro. Sanoista tulee paljon hauskempia, kun niistä tiputtaa viimeisen i:n pois! Enkel, rinkel, laps, enkellaps'. Enkellaps' on mun ehdoton suosikki.

Juliaihminen
Juliaihminen

Siinä olet täysin oikeassa! Enkellaps' sanaa kuulee aivan liian vähän nykyään. Tosin ehkä se onkin semmonen ihana herkkupala, joka tulee säästää vain harvoihin ja valittuihin hetkiin ihmiselon tiellä.

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Voi mä muistan nuo hetket molempien lasten kohdalla, kun ne sai ekan kerran maistaa jotain muuta kuin maitoa! Kaikki se huolellinen kasvisten valmistelu ja laittaminen ja sit se vauvan tyrmistynyt ilme, kun se puskee kielellään soseen pois suusta häiritsemästä.

Meillä esikoinen söi pääasiassa soseita ja kuopus pääasiassa sormiruokaa. Me löydettiin esikoisen ollessa ihan pieni kirpparilta Vauvan ja taaperon keittokirja, joka on tainnut jo jonkin aikaa olla loppuunmyyty mutta kirppareilta saattaa hyvin löytää. Siinä oli oikeastikin hyviä ja helppoja reseptejä alkaen jostain 4 - 5 kk:n iästä ja ihan muutaman vuoden ikäiselle lapselle asti, ja lisäksi paljon hyvää infoa vitamiineista jne. 

 

Juliaihminen
Juliaihminen

Toi kirja pitääkin yrittää metskaa jostain! Mä olen niin avuton kokki, että parempi vain tehdä kaikki by the book.

Joo, se kielellä pois puskeminen on kyllä ollut kertakaikkisen palkitseva hetki. :D

lobster

Maissi, palsternakka ja herne ovat hiukan makeita joten toimi meillä. Jos haluaa sitten hiukan myöhemmin lihan sijaan antaa kasvisproteiinia niin punainen linssi menee mukavaksi muhjuksi ja kiva yhdistelmä oli myös minttu-herne. Pipsan keittokirja pienille ihmisille oli kiva.

Kun vauva alkaa syödä isompia ruokia, kannattaa jääpalamuoteista siirtyä muffinsivuokiin/pilttipurkkeihin. 

Juliaihminen
Juliaihminen

Muffinssivuoat ja pilttipurkit, nerokasta!

kaista (Ei varmistettu)

Tärkein on tietty oikeaoppinen syöttöilme, joka sulla onkin tuossa ekassa kuvassa ihan kohdillaan! Eli kun vauvan haluaa avaavan suunsa lusikkaa varten, oma suu pitää olla auki.

Juliaihminen
Juliaihminen

Ilme on kaiken A ja O. Mielellään kannattaa pitää myös semmosta omituista mussutusääntä samalla.

chaura
Misplaced

Mää luulin olevani oikein visionääri kun keksin ihan itse, että ekat ruoat voisi tehdä omaan maitoon. Sitten kävi ilmi, että hyvin moni tekee niin, jos vain omaa maitoa on. Doh... :D 

Kai muuten tiesit, että vauvoille saa syöttää vain babyporkkanoita? ;)

Intended Mum

"Tähdet avaruudessa räjähtelivät ja enkelkuoro soitti suurella pasuunalla ylistysvirttä. Mutta jos asetan itseni blogin lukijan asemaan, en oikein löydä syytä, miksi jaksaisin lukea aiheesta."

No siis täähän oli ihan supermielenkiintoinen postaus!!! Hullu ajatus, että meilläkin tuo sotkeminen alkaa jo muutaman viikon päästä. En malta odottaa nähdä niitä ilmeitä - ja vielä tuplaten! :)))

Hei Beibi

Ooo, suuri merkkipaalu on saavutettu! Meillä tuo kaikki on vielä edessä, sillä tällä imetysnatsimutsilla on ollut tavoitteena se suositeltu 6kk täysimetys. Sen verran kovasti merkkejä herkkyyskaudesta kuitenkin on nähtävissä, että luultavasti otetaan varaslähtö ja aloitellaan kunhan reissusta kotiudutaan joskus juhannuksen jälkeen. Vähän on jo haikea fiilis, lähinnä siksi että imetys vaan on niin äärettömän helppo tapa ruokkia vauva. Mutta toisaalta on mukavaa alkaa totuttaa Beibiä uusiin makuihin ja koostumuksiin. Se hyvä puoli "myöhään" aloittamisessa on, että uusia ruokia voi tarjota melko nopeallakin tahdilla.

Ai niin, sellaisen käytännön vinkin kuulin, että lihaa ei kannata yrittää soseuttaa sauvasekoittimella. Kuulin tapauksesta, jossa sauvasekoitin oli kirjaimellisesti sulanut käteen, kun lihan rakenteen takia kone oli leikannut kiinni. Mä luulen, että lihan osalta meillä turvaudutaan ainakin aluksi kaupan sosevalikoimiin. :D

Reetta L
Pelkkäähyvää

Ja jos napostelee, myös sormiruokailua kannattaa koittaa! Facebookin Simppeli sormiruokakeittiö tai Omin sormin suuhun -kirja auttavat alkuun jos homma on vieras.

Jos napostelee siis, toisista se on liian sotkuista ja hankalaa, mun mielestä aika kivaa!

Tsemppiä ruokien maailmaan!

Juliaihminen
Juliaihminen

Sorminapostelu napostelee ehdottomasti! Aattelin aloittaa sen heti, kun jäbä on 6 kk ja istuu, kun musta sillä tulee olemaan ihan oma viihdearvonsa kattella sitä meininkiä :) Hei kiitti noista vinkeistä, alan heti perehtyä.

MiiaK (Ei varmistettu)

Voi sen sormiruokailun aloittaa ennen 6kk ikääkin :) Vauva vaan omaan syliin pystyasentoon (niin, että ei oikeasti istu, vaan aikuinen kannattelee pystymmässä asennossa) ja sopivan isoja paloja (suurin osa siitä esim. bataattipalasta kun on sielä vauvan nyrkissä ja sieltä nyrkin sisältä on vaikea maistella) vauvan käsien ulottuville. Meillä ainakin toimi paremmin kuin soseet ja usein ruokailutilanteissa eli silloin kun itse söin ja vauva oli samalla sylissä, niin alkoi pieni käsi hamuta äidin lautaselta ruokaa. Itse koin sormiruokailun helpommaksi kuin soseiden kanssa säätämisen, mutta nämä nyt on taas näitä "jokainen tyylillään" -juttuja :)

Ikimuistoisimpia ruokahetkiä lapsen kanssa oli ensimmäinen parsakaalikokemus. Vauvan mielestä hyvää herkkua, jota oli helppoa imeskellä pelkillä ikenillä. Varret vaan jäi jäljelle. Tämä tapa syödä vain pelkkä parsakaalin kukinto ja suuri rakkaus parsakaaliin on jäänyt entiselle vauvalle, nykyiselle 3-vuotiaalle. Siivoojan näkökulmasta vain turhan sotkuinen ruoka-aine, joka myös levisi helposti pitkin asuntoa, koska kukinto on pientä ja ei niin siivousystävällistä. Puuro (kun viljatuotteet tulevat repertuaariin) on myös erittäin haastava siivottava liisteröitymisominaisuutensa takia, mutta lapsesta ah, niin hyvää ja helppoa sormiruokailtavaa juurikin mainitsemani liisteröitymisen ansiosta.

Jotta maistelumuistelu ei loppuisi kesken ja voisin horista lisää omiani, niin hyvin on myös jäänyt mieleen, kun vauva halusi itse maistaa sitruunaa estelyistä huolimatta. Lapsen ilme oli priceless ja arvatenkin kokeilut sitruunan kanssa jäivät siihen kertaan :D Myös sinapin maistaminen joulupöydässä, varoituksista huolimatta, 1v 3kk kunnnioitettavassa iässä, kirvoitti taaperon suusta spontaanin "Oi, oi"-huudahduksen. Sinappikaan ei ole sen koommin maistunut lapselle...

Kirjasuosituksena voisin antaa "Luomuruokaa lapselle"-kirjan, jossa on hyviä reseptejä eri ikävaiheisiin ja, jotka kirjan nimestä huolimatta, onnistuvat myös ei-luomuilla raaka-aineilla ;)

Kommentoi