Voiko tekoäly ajatella aidon ajatuksen?

Juliaihminen

Kaupallinen yhteistyö: Gummerus

Jos uusi ajatus on tekoälyn muodostama, niin onko se ajatus ollenkaan? Jos tekoäly kehittyy jonain päivänä tietoiseksi itsestään, eli tiedostaa itse olevansa olemassa, niin muuttuuko se olennoksi? Jos näin on, niin millaiset oikeudet tekoälyllä on?

P.Z. Reizin Onnen algoritmi on mainio romaani. Se on kevyt, siinä on paljon huumoria ja juonessa on sopiva määrä romantiikkaa. Mukaansa tempaava kirja laittaa kuitenkin lukijansa kuin ohimennen miettimään tekoälyn tuomia filosofisia kysymyksiä. Vaikka kyse on fiktiosta, eivät kysymykset ole kuitenkaan ihan niin kaukaa haettuja, kuin olisi voinut ajatella vaikka joskus ensimmäisten Terminator-elokuvien aikana.

 

Onnen algoritmin lähtötilanne on se, että laboratoriossa suunniteltu ja koulutettu Aiden-niminen tekoäly karkaa salaa nettiin. Romanttisuuteen taipuvainen Aiden rupeaa etsimään emännälleen, Lontoossa asuvalle Jenille uutta kumppania tämän ruman eron jälkeen. (Ja kostamaan mulkvistille exälle esimerkiksi alkamalla tukea tämän rahoilla feminististä hyväntekeväisyyskohdetta.) Seuraa monia herkullisia tilanteita, sillä Jen ei tiedä, että hänen selkänsä takana toimii netissä majaileva tekoäly. Pian käy ilmi, että samasta labrasta on karannut nettiin myös toinen tekoäly, Aisling. Alkaa kiinnostava tapahtumaketju, johon sisältyy romantiikkaa, seksiä ja kunnon draamaa.

Kirjaa lukiessa tiedostaa melkein piinallisen tarkasti, miten koneet voivat vahtia meitä kaikkialla: minulla on mukana melkein aina puhelin, tabletti tai läppäri ja ulkona liikkuessani minua seuraavat lukuisat valvontakamerat. Usein kun tästä puhutaan hieman kauhistellen, ajattelen, että mitä sitten. Mitä väliä, vaikka erilaiset koneet tarkkailevat toimiani miltei koko hereillä oloni ajan? Ketä haittaa, että algoritmi osaa kaupata minulle Facebookissa henkivakuutusta silloin, kun olen googlaillut aihetta (tai jopa puhunut siitä ääneen kaverille)? 

Mutta mitä sitten, jos siellä "toisella puolella" onkin jotain ikävää tai pahantahtoista? Mitä jos algoritmit alkavat käyttää tietojansa moraalittomiin tarkoituksiin? Eihän tekoälyllä ole käytännössä moraalia, vai voisiko sillä joskus kuitenkin olla? Ainakin ihminen joutuu ohjelmoimaan sille jonkinlaisia moraalisia päätöksiä. Mitä jos tekoälystä tulee jonain päivänä huomattavasti ihmistä parempi ajattelemaan melkein mitä vain?

Sen me tiedämme, että tekoälyt ovat jo nyt todella älykkäitä. Ne laskevat tehokkaammin kuin ihmiset ja prosessoivat muutenkin tietomääriä valtavalla tahdilla. On myös väitetty, että tekoäly on jo läpäissyt Turingin testin, eli tekoäly on onnistunut vakuuttamaan ihmiset siitä, että se olisikin ihminen eikä ihmisen luoma ohjelma. 

Minua on kiehtonut tekoäly populaarikulttuurista aina Terminaattoreista, A.I:sta ja Her-elokuvasta lähtein. Asiaan liittyy nimittäin aina paitsi koneiden pohtiminen, ennen kaikkea ihmisyyden pohtiminen. Ihmisyyden perimmäinen luonne on oikeastaan yksi elämän vaikeimmista kysymyksistä. Aiemmin mietittiin sitä, miten ihminen eroaa eläimestä, nykyään myös sitä, miten ihminen eroaa tekoälystä. Onnen algoritmi ei kuitenkaan ole mikään filosofinen möhkäle, vaan ehtaa kepeää ja romanttista lomalukemista, jonka ahmaisee sukkelaan mukaansa. Antti Aution suomennos on myös miellyttävää luettavaa. Suosittelen!

Tästä Adlibriksen linkistä Onnen algoritmin voi muuten tilata alennushintaan!

 

Tuleeko mieleen jotain muita leffoja tai kirjoja, jotka käsittelisivät kiinnostavalla tavalla tekoälyä?

 

Kuvat: Pyysin Tikiä ottamaan minusta eteerisiä kuvia, joissa "luen nautinnollisesti puistossa lomapäiviä viettäen". Pieni avustaja teki niistä ikävä kyllä vähän liiankin realistisia.

 

Lue myös:

Venäläiset tilikirjani on mainio feministinen dekkari kesälle

 

FACEBOOK // INSTAGRAM // BLOGLOVIN

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

No tokihan HBO:n Westworldin eka kausi on tuleva klassikko, mitä tulee tekoälyn käsittelyyn. Vaikka juoni onkin paikoitellen melko monimutkainen, niin sarja herättää silti kiinnostavia kysymyksiä ihmisen ja koneen välisestä rajasta ja siitä, miten ihmismäistä konetta pitäisi kohdella. Jos sillä on muistot ja tunteet (vaikkakin ohjelmoidut), niin onko oikein kohdella konetta miten sattuu? HS uutisoi aina välillä rapakon takana kehitettävistä, yhä realistisemmista seksinukeista, ja viimeisessä jutussa jo puhuttiin siitä, miten nuken satuttaminen tuntuu joistain kehittäjistä/käyttäjistä väärältä. Em. problematiikka taitaa siis jo olla ajankohtaista.

Juliaihminen
Juliaihminen

Aivan joo, Westworld! Mä katoin sitä ekan kauden melkein loppuun, mutta sitten luin jonkun feministisen tekstin siitä, miten "taas viihdettä joka perustuu naisen satuttamiselle", ja sitten after WOKE en oikein halunnut katsoa enää sarjaa.

Mutta tuo on kyllä älyttömän kiinnostava kysymys, että jos tekoälyllä on muistot/tunteet/ jopa tietosuus itsestään, niin saako sitä sitten satuttaa. Tai valjastaa tekoäly orjaksi, kuten tällä hetkellä kaikki tekoälyt ovat - joskaan vielä tuskin puhutaan mistään orjuudesta.

paulahelena
ALUAP

Suosittelen kaikille tekoälystä kiinnostuneille tätä reaktorin ja helsingin yliopiston ilmasta verkkokurssia: https://course.elementsofai.com/

Siinä asioita lähestytään tosi kansantajusesti eli sopii ihan kaikille.

Juliaihminen
Juliaihminen

Ah, onpa kiinnostavaa! Josko sitä kesälomalla olisi hetki aikaa perehtyä tähän!

S a a r a H (Ei varmistettu)

Hah hah!

Off topic: Mä olin jo kysäsemässä vinkkejä tollasen eteerisen lukuhetken fasilitointiin taaperon kanssa, sillä ”tehdä rauhassa jotakin” on tällä hetkellä sulaa utopiaa ;D

Muistaakseni A Silfverberg kirhotti Äitikortissa, että itsekseen kahvilassa lukeminen on se saa olla rauhassa-formaatin toimivin ratkaisu.

Kiitos kirjavinkistä, tartun tähän! Eli luen yöllä kun muut - toivottavasti - nukkuvat;)

Juliaihminen
Juliaihminen

Joo, jos 2-vuotias on läsnä, niin siinä on eteerinen keskittyminen kirjaan melko kaukana. (Paitsi jos kyse on Herra Panda leipoo -kirjan lukemisesta.) Ehkä joskus sitten taas tulevaisuudessa!

Vierailija (Ei varmistettu)

HY:n tekoäly-MOOC (kaikille avoin verkko-oppimiskurssi) on oikein hyvä aloituspiste aihepiiriin tutustumiseen. Näin tekoälytutkijana tahtoisin vaan huomauttaa, että eivät nykyiset tekoälyt ihan oikeasti ole ihan kauhean älykkäitä. Siis vaikka tietokoneilla on hurjasti laskentatehoa ja oppivat algoritmit ovat hämmästyttävän tehokkaita, niin ei esim. edistynyt kuvantunnistusalgoritmi osaa muuta kuin sen mihin se on opetettu (käyttäen valtavaa määrää esimerkkejä), eli esim. luokitella kuvia. Tällaisenkin algoritmin voi hyvin sekottaa totaalisesti muokkaamalla kuvia ihan pikkuisen (niin että ihmiselle kuvien kohteet ovat edelleen täysin tunnistettavia). Mutta yhtä kaikki, tekoälytutkimus (ah, tekoäly on tämän hetken muotisana, muutaman vuoden päästä hypetermi on sitten joku muu) on hurjan kiinnostavaa, joten lämpimästi suosittelen kaikille (etenkin naisille) aiheeseen perehtymistä (työkseenkin tätä on kiva tehdä :))

Juliaihminen
Juliaihminen

Tosi hyvä pointti! Tuo romaani on tietenkin täyttä fiktiota, ja ehkä tekstissä vähän intouduin spekuttamaan liikaa tulevaisuutta. Kiinnostaa oikein tietää, kuinka älykkäitä tekoälyt sitten ovat nyt - joten ehkä pitää käydä tuo kurssi kesällä.

Hehe, mä just kanssa naureskelin mieheni kanssa sitä, miten aina tulee joku uusi sana kuvaamaan jotain vanhaa juttua (tällä hetkellä esimerkiksi robottisijoittaminen, vaikka koneet ovat jo tovin aiemminkin sijoittaneet rahoja), ja sitten siitä tulee jotenkin "siisti" juttu.

Mutta ihan superkiinnostava tutkimusala sulla kyllä on, täytyy perehtyä.

jani-petteri (Ei varmistettu)

Jos yrittää ennustaa ihmisen pituutta, sen voi tehdä esimerkiksi painon perusteella sovittamalla johonkin ihmisten pituuden ja painon sisältävään tilastoaineistoon suoran viivan. Sitten viivan kohdalta voi lukea pituusennusteet ihmisille, joiden painon sattuu tietämään. Jos tämän algoritmin naputtaa tietokoneeseen, on kehittänyt oppivan järjestelmän eli tekoälyn.

Kuvantunnistusta tekevät tekoälyt ovat olennaisesti samanlaisia kuin pituutta ennustava esimerkkitekoäly, joten voi uskoa että aika kaukana HAL9000:sta ollaan. Toki kuvantunnistusmenetelmissä päästään vaikuttavaan tarkkuuteen kun taas esimerkissä ei päästäisi juuri minkäänlaisiin tuloksiin, mutta taustalla oleva menetelmä ei ole niinkään erilainen.

(teknisemmin esimerkkitekoäly käytti lineaarista mallia ja yksidimensioista aineistoa, kun taas kuvantunnistuksessa käytetään esim. pari miljoonaa pikseliä sisältäviä kuvia sekä hyvin monimutkaisia epälineaarisia malleja, mutta molemmissa pohjimmaltaan kone tekee hieman kertolaskuja tai muita operaatioita ja antaa sitten ulos jonkun tuloksen).

Kiinalainen huone on muuten minusta murskaava isku Turingin testille https://en.wikipedia.org/wiki/Chinese_room Ja toki mitä chattibotit osoittaa aika selvästi miten rajoittuneita nykyiset tekoälyt on tällä alalla.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.